haluaa yrittää unohtaa....

Jos et halua unohtaa niin et voi unohtaa.. Niin
se tahtoo vähän mennä..
Ihan hyväksi todettu keino on että hankit
itsellesi niin paljon (mukavaa) tekemistä että et
yksinkertaisesti ehdi niin hirvittävästi
muistella asiaa. :)
Omalta kohdaltani voin sanoa että yksinäiset
illat ovat kaikkein pahin vihollinen
sydänsuruiselle ihmiselle, joten koita keksiä
ainakin illoiksi jotain mukavaa tekemistä. Baari-
ilta, "tyttöjen ilta" jne. jolloin et joudu
olemaan yksin..
Kyllä se siitä vaikka ehkä juuri nyt ei siltä
tunnukaan :) Ja muista ystävät.. :)

kaverit piristää..niitten kanssa pitää olla
mahd.paljon..mun kaveri kävi jus ton saman jutun
läpi

joo et tosiaankaa oo ainut jolla on sama
tilanne.en tosiaankaa kyllä itekää pysty
unohtamaan mun exää...meill meni poikki just
viime yönä.

Mä olen kokenut saman läpi kuin sä, poikki meni
ja lujaa menikin. Koko suhde oli tulta ja
tappuraa, tappeluita aina etenevässä määrin.
Toivoa olisi ehkä vielä ollut, mutta mä mokasin
jutun raskaasti. Tuntu että en ikinä opi elämään
asian kanssa, mutta nyt mä olen puoli vuotta
sitkeesti taistellut ja alan päästä voitolle.
Harmaina, yksinäisinä aamuina ottaa tosin
takaraivoon katsoa peiliin ja muistaa kaikki
paska mitä on suusta ulos tullut ja niin pois
päin... ja ennenkaikkee muistaa mikä kusipää on
tullut oltua. Exän unohtamisessa on tosin
auttanut eräs sinisilmäinen nuorimies, joka on
hiljattain ilmestynyt maisemiin ja omalta
osaltaan päiviä pelastanut =). Mutta aika
riskialtis aikakausi on vielä menossa, sortua
voisin, mutta miksen vain rämpisi eteenpäin
taaksepäin katsomatta? Voisin vaikka suunnata
kulkuai sitä sinisilmäistä söpöliiniiä kohti...
=) Tsemppiä sulle, koita jaksaa!