http://www.eroakirkosta.fi/
1. PELKO ON USKONNON PERUSTA. Se on tuntemattoman asian kammoa, joka saa henkisesti epävarman ihmisen kääntymään helposti. Tiede voi auttaa meitä pääsemään tämän raukkamaisen pelon yli, jossa ihmiskunta on elänyt niin monia sukupolvia.
2. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
3. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
4. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
5. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
1. PELKO ON USKONNON PERUSTA. Se on tuntemattoman asian kammoa, joka saa henkisesti epävarman ihmisen kääntymään helposti. Tiede voi auttaa meitä pääsemään tämän raukkamaisen pelon yli, jossa ihmiskunta on elänyt niin monia sukupolvia.
2. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
3. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
4. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
5. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
LOPETA KÄÄNNYTYS.
hyviä kokemuksia siitä, ku näyttää sillai, et käy riparin ja liittyy sit kirkkoon!
... siten miten niitä tulkitaan (väärin)saa aikaa pahaa. Uskonnoissa ei se vika ole, vaan siinä miten jokaisessa ihmisessä on omanlaisensa usko. Ja myöskin luulo, että juuri minun uskoni on se oikea.
perusedellytys on, että hän tahtoo sitoutua kristillisen uskon ja kirkon opetukseen. Omalla lailla voi vapaasti uskoa, kun tekee sen tunnustuksen ja kirkon opetuksen mukaisesti. Ei muuten voi olla isonen, joka opettaa nuorille=on kristotyn mannekiini!!
Kirkko opettaa uskontoa, yleensä parhaansa mukaan. Usko, oikea sellainen, tulee Jumalasta.
Uskontoja on kristillisen ja tiedekäsitykseen useita. Kristinusko on toki uskonto, mutta usko on se, mitä kirkkomme pitää tärkeänä.Ja vielä henkilökohtaista sellaista. Mina uskon Jumalaan...
alkaa uskontunnustus. Vain usko pelastaa, ei uskonnollisuus eikä muu!
Mutta eikö juuri tällätavalla ajattelevat ihmiset ole luoneet uskonnon??? Uskonto on niiden ihmisten summa, ketkä siihen uskovat.
Eikö uskonto ole uskon perusta? Miten voi olla uskoa jollei kirkko opeta Uskontoa, johon tämä usko perustuu.
opettaa kristinuskoa tai paremminkin julistaa. Mutta jos isonen haluat noin hyvin omaa kantaasi perustellen sanoa, se ok.
...että itse keksisi jotain höpö-totuuksia joihin sitten uskoisi (ei tosin mahdotonta, ajattele esim. mielisairaita). Paljon helpompaa on kuunnella ja lukea muiden kirjoittamia höpö-juttuja ja sitten uskoa niihin. Ovathan ne ymmärrettävistä syistä huomattavasti uskottavampia, kun muutkin uskovat niihin (miksei Raamattu nyt olisi pyhä kirja, kun isä ja äiti ja naapurin setäkin pitävät sitä sellaisena?!). Joukossa tyhmyys tiivistyy, nääs.
Kauan aikaa sitten kirjoitettujen juttujen uskottavuutta lisää myös niiden ikä. Noihin aikoihin ihmisille oli helpompi syöttää pajunköyttä kun tiede ei vielä juurikaan antanut vastauksia ihmisiä askarruttaneisiin kysymyksiin. Ja samoja vanhoja stooreja on helpompi uskoa nykyäänkin kuin uusia stooreja, koska kauan aikaa sitten kirjoitetuissa jutuissa on niiden iän mukanaan tuomaa mystiikkaa. Lisäksi vanhoissa teksteissä voidaan väittää, että ennenvanhaan on tapahtunut kaikenlaisia ihmeitä (kukaan tuolloin elänythän ei enää elä, eikä voisi tulla kertomaan että ei se oikeasti ihan noin mennyt).
Että näiden asioiden takia uskonto (ja erityisesti vanha sellainen) on uskon perusta.