Onko PILP oikeasti taloudellinen?

4 kuukautta, kompura (teho noin 500W) poistoilmapuhallin kiertovesipumppu päällä 24 h vuorokaudessa, kulutus noin 1900 kWh. Päreilläkö valaistus? Eikö sähköhellaa ja jääkaappia? Entä vaatteiden pesu? Televisio ylellisyyttä?

HaLe kirjoitti:

4 kuukautta, kompura (teho noin 500W) poistoilmapuhallin kiertovesipumppu päällä 24 h vuorokaudessa, kulutus noin 1900 kWh. Päreilläkö valaistus? Eikö sähköhellaa ja jääkaappia? Entä vaatteiden pesu? Televisio ylellisyyttä?

Lue lisää

Asukkaita 2aik,2lasta
Televisioita 2
Jääkaappi-pakastin arkkupakastin
Valojakin katossa
Ulkovalojakin
Ulkorakennuksessakin valoja
Pyykkikonekkin pyörii

HaLe kirjoitti:

4 kuukautta, kompura (teho noin 500W) poistoilmapuhallin kiertovesipumppu päällä 24 h vuorokaudessa, kulutus noin 1900 kWh. Päreilläkö valaistus? Eikö sähköhellaa ja jääkaappia? Entä vaatteiden pesu? Televisio ylellisyyttä?

Lue lisää

Kompurahan ei pyöri 24 tuntia vuorokaudessa, kuin jos pakkasta yli 15 astetta
Sähköuuni joutaisi heittää puroon.

jones kirjoitti:

Kompurahan ei pyöri 24 tuntia vuorokaudessa, kuin jos pakkasta yli 15 astetta
Sähköuuni joutaisi heittää puroon.

Ihan vain mielenkiinnosta kysyisin, että miten lämmön talteenoton käy silloin, kun kompura ei ole käynnissä? Puhalletaanko poistoilma lämmittämään harakoita? Tältä osin pilpin toimintaperiaate on jäänyt hieman hämäräksi. Ja jos kompura kävisikin kaiken aikaa, tulisivat käyttötunnit varmaankin täyteen hyvin nopeasti.

Juhani kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta kysyisin, että miten lämmön talteenoton käy silloin, kun kompura ei ole käynnissä? Puhalletaanko poistoilma lämmittämään harakoita? Tältä osin pilpin toimintaperiaate on jäänyt hieman hämäräksi. Ja jos kompura kävisikin kaiken aikaa, tulisivat käyttötunnit varmaankin täyteen hyvin nopeasti.

Lue lisää

Ilma- tai maalämpöpumpun periaate on sama kuin vaikkapa pakastimen.

En nyt ala selittämään sen toimintaperiaatetta yksinkertaisesti, siihen voit tutustua vaikka fysiikan kirjoista.

Kompressorin tehtävä on tuottaa laitteen haihdutinkennostoon alipainetta, jotta siellä oleva neste muuttuu kaasuksi. Kompressori käy aina silloin, kun alipaine ei ole enää riittävä.

Lämpöpumppu toimii siis koko ajan, vaikka kompressori ei pyörikään.

Insinööri kirjoitti:

Ilma- tai maalämpöpumpun periaate on sama kuin vaikkapa pakastimen.

En nyt ala selittämään sen toimintaperiaatetta yksinkertaisesti, siihen voit tutustua vaikka fysiikan kirjoista.

Kompressorin tehtävä on tuottaa laitteen haihdutinkennostoon alipainetta, jotta siellä oleva neste muuttuu kaasuksi. Kompressori käy aina silloin, kun alipaine ei ole enää riittävä.

Lämpöpumppu toimii siis koko ajan, vaikka kompressori ei pyörikään.

Lue lisää

Niin ja vielä sen ulosmenevän käytetyn ilman tehtävä on tietysti lämmittää pumpun kennostoa, joten ei mene harakoille lämpö, vaikka kompressori pitää taukoa.

Insinööri kirjoitti:

Ilma- tai maalämpöpumpun periaate on sama kuin vaikkapa pakastimen.

En nyt ala selittämään sen toimintaperiaatetta yksinkertaisesti, siihen voit tutustua vaikka fysiikan kirjoista.

Kompressorin tehtävä on tuottaa laitteen haihdutinkennostoon alipainetta, jotta siellä oleva neste muuttuu kaasuksi. Kompressori käy aina silloin, kun alipaine ei ole enää riittävä.

Lämpöpumppu toimii siis koko ajan, vaikka kompressori ei pyörikään.

Lue lisää

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta.

Koska jatkuva käynnin pätkiminen on epäedullista sekä kompressorikoneikon kestolle että lämpökertoimelle, käytetään varaajia ja esim lattialämmityksessä lattian massaa, joihin lämpöä voidaan työntää pidempijaksoisesti.

Eli tilanteessa, jossa käyttövesi ja lattia/huonelämpötila ovat asetusarvossaan poistoilman lämpöä ajetaan pihalle, vaikka tarvetta olisikin tuloilman lämmittämiseen.

_oi kirjoitti:

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta.

Koska jatkuva käynnin pätkiminen on epäedullista sekä kompressorikoneikon kestolle että lämpökertoimelle, käytetään varaajia ja esim lattialämmityksessä lattian massaa, joihin lämpöä voidaan työntää pidempijaksoisesti.

Eli tilanteessa, jossa käyttövesi ja lattia/huonelämpötila ovat asetusarvossaan poistoilman lämpöä ajetaan pihalle, vaikka tarvetta olisikin tuloilman lämmittämiseen.

Lue lisää

...nuo kai toimivat täysin on/off-periaatteella? Jos asetusarvo on 80° niin poltin käynnistyy 75° ja sammuu 80°. Näin saadaan pätkät pois.

Juhani kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta kysyisin, että miten lämmön talteenoton käy silloin, kun kompura ei ole käynnissä? Puhalletaanko poistoilma lämmittämään harakoita? Tältä osin pilpin toimintaperiaate on jäänyt hieman hämäräksi. Ja jos kompura kävisikin kaiken aikaa, tulisivat käyttötunnit varmaankin täyteen hyvin nopeasti.

Lue lisää

Kun kompressori pysähtyy niin poistoilma menee harakoille. Kompressorin käynti riippuu kattilan lämpötilasta eli ei siis suoraan käyttöveden lämpötilasta eikä lämmitysputkistossa kiertävän veden lämpötilasta. Poistoilmasta saatu lämpömäärä on rajallinen ja tästä johtuen ulkolämpötilan ollessa alle 5 astetta kompressori käy jatkuvasti sekä vastus alkaa jo tarvittaessa auttamaan (riippuu tietenkin talon eristysasteesta, koosta sekä käytetystä lämpimästä vedestä ja esim. takan käytöstä).

Yhteenvetona PILP on tehokas LTO laukeilla ja lämpimillä säillä ja se pystyy lämmittämään vettä talteenottamallaan lämmöllä. Etelä-Suomessa PILP pystyy tuottamaan tarvittavan energian käyttöveteen ja lämmitykseen pelkällä kompressorilla 5-6 kuukautta vuodessa.

_oi kirjoitti:

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta.

Koska jatkuva käynnin pätkiminen on epäedullista sekä kompressorikoneikon kestolle että lämpökertoimelle, käytetään varaajia ja esim lattialämmityksessä lattian massaa, joihin lämpöä voidaan työntää pidempijaksoisesti.

Eli tilanteessa, jossa käyttövesi ja lattia/huonelämpötila ovat asetusarvossaan poistoilman lämpöä ajetaan pihalle, vaikka tarvetta olisikin tuloilman lämmittämiseen.

Lue lisää

En todellakaan ole tutustunut PILP -laitteiston teknisiin yksityiskohtiin, mutta faktahan on se, että pakastimen ja esim. PILP:n toiminta perustuu samaan fysikaaliseen ilmiöön ja laitteiston perustoimintaperiaate on sama.

Miten PILP:ssä on kompressorin ohjaus toteutettu? Ei kai sentään niin tyhmästi, että poistoilmaa puhallettaisiin pihalle silloinkin, kun sen lämpöenergiaa tarvittaisiin asunnon lämmittämiseen. Jos noin olisi, silloinhan koko laite pitäisi suunnitella uudelleen.

Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan.

Insinööri kirjoitti:

En todellakaan ole tutustunut PILP -laitteiston teknisiin yksityiskohtiin, mutta faktahan on se, että pakastimen ja esim. PILP:n toiminta perustuu samaan fysikaaliseen ilmiöön ja laitteiston perustoimintaperiaate on sama.

Miten PILP:ssä on kompressorin ohjaus toteutettu? Ei kai sentään niin tyhmästi, että poistoilmaa puhallettaisiin pihalle silloinkin, kun sen lämpöenergiaa tarvittaisiin asunnon lämmittämiseen. Jos noin olisi, silloinhan koko laite pitäisi suunnitella uudelleen.

Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan.

Lue lisää

et tiedä tai ymmärrä tästä mitään.

_oi kirjoitti:

et tiedä tai ymmärrä tästä mitään.

...tuo periaatteessa. Pakastin poistaa lämpöä laatikosta saavuttaakseen kylmän tilan. Samalla se lämmittää ympäristöään. Lämpöpumppu poistaa lämpöä ympäristöstään (ulkoilma tai maaperä) saavuttaakseen laatikkoon lämpimän tilan.

Putkimies kirjoitti:

...tuo periaatteessa. Pakastin poistaa lämpöä laatikosta saavuttaakseen kylmän tilan. Samalla se lämmittää ympäristöään. Lämpöpumppu poistaa lämpöä ympäristöstään (ulkoilma tai maaperä) saavuttaakseen laatikkoon lämpimän tilan.

Lue lisää

samaa ilmastoinnin peruskurssia kuin insinöörillekin.

Lämpöpumpun toiminnastahan tässä ei ole kysymys, sehän löytyi sieltä insinöörin kirjasestakin, vaan rakennuksen lämpöenergian hyödyntämisestä, säädöstä ja lämpöpumpun ohjauksesta.

Lämpöpumppua ei ohjata koskaan höyrystimen lämpötilan mukaan kuten insinööri asiantuntemattomasti väitti.

Insinöörin toteamus-
"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään.

On siis ristiriitainen tilanne: Pumpun kannalta käyntijaksojen tulisi olla mahdollisimman pitkiä, tuloilman kannalta katkoja ei saisi olla. Kattilassasi käytetään 5 asteen aluetta, samoin lämpöpumpun yhteydessä on säätöalue. Mitä pienempi se on sitä suurempi on käytitiheys. Mitä suurempi se on sitä pidemmät ovat jaksot kun poistoilman energia painuu ulos.

Käyntitehokkuutta on pyritty parantamaan alimitoittamalla lämpöpumppu, mikä on säälittävää osaoptimointia tarkoituksena saada lämpöpumpun kerroin hyväksyttävälle tasolle unohtaen samalla primäärienergian kustannukset.

_oi kirjoitti:

samaa ilmastoinnin peruskurssia kuin insinöörillekin.

Lämpöpumpun toiminnastahan tässä ei ole kysymys, sehän löytyi sieltä insinöörin kirjasestakin, vaan rakennuksen lämpöenergian hyödyntämisestä, säädöstä ja lämpöpumpun ohjauksesta.

Lämpöpumppua ei ohjata koskaan höyrystimen lämpötilan mukaan kuten insinööri asiantuntemattomasti väitti.

Insinöörin toteamus-
"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään.

On siis ristiriitainen tilanne: Pumpun kannalta käyntijaksojen tulisi olla mahdollisimman pitkiä, tuloilman kannalta katkoja ei saisi olla. Kattilassasi käytetään 5 asteen aluetta, samoin lämpöpumpun yhteydessä on säätöalue. Mitä pienempi se on sitä suurempi on käytitiheys. Mitä suurempi se on sitä pidemmät ovat jaksot kun poistoilman energia painuu ulos.

Käyntitehokkuutta on pyritty parantamaan alimitoittamalla lämpöpumppu, mikä on säälittävää osaoptimointia tarkoituksena saada lämpöpumpun kerroin hyväksyttävälle tasolle unohtaen samalla primäärienergian kustannukset.

Lue lisää

...kurssit aina tekee mutta eivät ne silti kumoaisi edellistä vertausta. Prosessi on sama. Säätöjä löytyy monenlaisia ja pilpin soveltuvuudesta ilmastoomme löytyy monia kantoja. Itse en sellaista ottaisi. Yksin se ei riittäisi talvilämmitykseen ja kesän mutamalle hellepäivälle en niin tyyristä laitetta tarvitse.

_oi kirjoitti:

samaa ilmastoinnin peruskurssia kuin insinöörillekin.

Lämpöpumpun toiminnastahan tässä ei ole kysymys, sehän löytyi sieltä insinöörin kirjasestakin, vaan rakennuksen lämpöenergian hyödyntämisestä, säädöstä ja lämpöpumpun ohjauksesta.

Lämpöpumppua ei ohjata koskaan höyrystimen lämpötilan mukaan kuten insinööri asiantuntemattomasti väitti.

Insinöörin toteamus-
"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään.

On siis ristiriitainen tilanne: Pumpun kannalta käyntijaksojen tulisi olla mahdollisimman pitkiä, tuloilman kannalta katkoja ei saisi olla. Kattilassasi käytetään 5 asteen aluetta, samoin lämpöpumpun yhteydessä on säätöalue. Mitä pienempi se on sitä suurempi on käytitiheys. Mitä suurempi se on sitä pidemmät ovat jaksot kun poistoilman energia painuu ulos.

Käyntitehokkuutta on pyritty parantamaan alimitoittamalla lämpöpumppu, mikä on säälittävää osaoptimointia tarkoituksena saada lämpöpumpun kerroin hyväksyttävälle tasolle unohtaen samalla primäärienergian kustannukset.

Lue lisää

Fysiikan perusopintoja. Kaikkien lämpöpumppujen, niin jääkaapin, kylmähuoneen, pakastimen, maalämpöpumpun, ilmalämpöpumpun ja PILP:n toiminta perustuu samaan fysikaaliseen ilmiöön.

Se on tämä.

Aineen olomuodon muutoksessa joko vapautuu energiaa tai sitoutuu energiaa, riippuen siitä, mihin suuntaan olomuodon muutos tapahtuu. Käsittelemme tässä ainoastaan nesteen ja kaasun välistä olomuodon muutosta. Kun neste muuttuu kaasuksi, sitoo se itseensä olomuodon muutoksessa tarvittavan energian. Jokaisella aineella on oma höyrystymislämpötilansa, joka on määritelty normaalipaineiselle kaasulle. Tämä höyrystymislämpötila on riippuvainen paineesta.

Lämpöpumpuissa, joita myös kylmäkoneet ovat. Hyödynnetään tätä paineen vaikutusta aineen höyrystymislämpötilaan. Aine höyrystyy alhaisemmassa lämpötilassa, kun paine on alhaisempi. Höyrystymiseen tarvittavan energian aine ottaa höyrystymispinnasta/ympäristöstä. Lämpöpumppujen toiminta perustuu siihen, että pumpulla aikaansaatuun paineen alenemiseen tarvittava energia on pienempi, mitä höyrystymisen itseensä sitoma energia. Hyötysuhteisiin vaikuttavia asioita en ryhdy käsittelemään (esim. sitä lämpötilaeroa, mikä vallitsee höyrystymiskennossa ja tiivistymiskennossa). Hyötysuhde on kuitenkin sen parempi, mitä korkeammassa lämpötilassa haihdutuskenno on suhteessa luovutuskennoon. Tämän vuoksi esim. ilmalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee pakkasen kiristyessä ulkona, josta lämpöä pumpataan sisälle.

Höyrystynyt neste siirretään ympäristöön, jossa paineolosuhteilla saadaan järjestelmässä oleva aine tiivistymään nesteeksi, jolloin se luovuttaa höyrystymiseen tarvitun energian lämpönä kohteeseen.

Lämpöpumppu ottaa siis lämpöä talteen ulosvirtaavasta lämpimästä ilmasta edelläkuvatun prosessin mukaan. Sen tehokkuus riippuu sitten sen rakenteesta. En todellakaan ole tutustunut poistoilmalämpöpumppujen teknisiin yksityiskohtiin, mutta pystyisin milloin vain rakentamaan lämpöpumpun, joka ottaa lämmönvarauskennosta energiaa talteen jatkuvasti, vaikka alipainepumppu ei pyörikään koko ajan. Tätä lämmön talteen ottoa tapahtuu prosessi aina, kun kennossa vallitsee olosuhteet, jossa siellä kiertävä neste höyrystyy.

Jos olosuhteet ovat sellaiset, että lämmitykseen ja käyttöveteen tarvitaan enemmän energiaa, mitä poistoilmasta on lämpöpumpulla hyötysuhteineen saatavissa, laite on hyödyllinen. Se, miten paljon tuota energiaa saadaan talteen, riippuukin sitten laitteen hyötysuhteesta, johon vaikuttaa monet tekijät.

Sinä et nyt ole _oi ymmärtänyt tätä energian talteenoton eroa LTO:lla ja lämpöpumpulla, kun puhut siitä energiahyödyllisessä mielessä, että tuloilma tulee raakana. LTO:ssakin tuloilma tulee raakana LTO -koneelle asti ja poistuvan energian talteenotto tapahtuu siinä hyvin yksinkertaisella menetelmällä lämmittämällä kennostossa sitä raakaa tuloilmaa poistoilmalla.

Poistoilmalämpöpumpussa poistoilmaan sitoutunutta lämpöenergiaa ei käytetä lämmöntalteenotossa lämmittämällä tuloilmaa, mutta energiaa otetaan kyllä samassa paikassa talteen, nimittäin ilman poistuessa asunnosta. Sen sijaan, että poistuvan ilman energia sidottaisiin tulevan ilman energiaan, se sidotaan asunnon lämmittämiseen esim. vesikierron kautta sekä käyttöveden lämmittämiseen. Tosin sellainenkin poistoilmalämpöpumppu voitaisiin rakentaa, joka lämmittäisi tuloilmaa, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää, koska siinä energiaa voitaisiin ottaa talteen VAIN tuloilman lämmittämiseen, ei esim. käyttöveden lämmittämiseen. Tai toki voitaisiin lämmittää molempia, mutta järjestelmä olisi varsin monimutkainen, siinä olisi kummankin huonot puolet mukana.

Karkeasti ajatellen näiden järjestelmien eroja voidaan verrata seuraavasti.

Kenno LTO. Hyvää; laite on suhteellisen yksinkertainen ja asuntoon saadaan lämmitettyä ilmaa, jolloin vedon tunne on helpompi välttää. Huonoa. Ulkoilman ollessa niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta, ei ulosvirtaavasta huoneilmasta voida enää käyttää energiaa hyödyksi. Toinen huono puoli on tuplamäärä ilmastointiputkia verrattuna oikein toteutettuun PILP:iin.

Lämpöpumppu. Hyvää; poistuvasta huoneilmasta voidaan ottaa energiaa talteen silloinkin, kun ulkona on niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta. Energia on kuitenkin lämpöenergiaa, joten en keksi sille oikein muuta käyttöä lämpimänä aikanakuin lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Laitteesta on mahdollista rakentaa samalla ilmastointikone kuumia kesäilmoja valten. Sen pyörittäminen vaatii kuitenkin energiaa, mukavuudesta joutuu maksamaan. Ilmanvaihtoputkisto on yksinkertaisempi, kun tuloilma voidaan ottaa suoraan ulkoa seinäventtiileillä. Oikealla sijoittelulla vedon tunnetta voidaan välttää varsinkin, jos on käytössä esim. perinteiset vesikiertoiset patterit.

Huonoa; kalliimpi ja teknisempi ratkaisu = myös huolto/uusimiskustannukset merkitsevät. Toinen huono puoli on se, että jos poistoilmasta otetaan energia talteen esim. nestekiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen, mutta ei tuloilman lämmittämiseen, on asuntoon tuleva korvausilma kylmää. Korostan, että energiataloudellisesti tällä ei ole merkitystä. Energiataloudellisesti on merkitystä vain sillä, mikä järjestelmä ottaa ympärivuotisesti tarkasteltuna enemmän käytettävää energiaa talteen l. kokonaishyötysuhde. Tietysti huomioiden myös itse laitteiston käyttämä energia.

Varmasti moni teistä tietää enemmän näiden laitteistojen teknisistä yksityiskohdista, koska en ole vielä paneutunut niihin. Laitteistojen toiminnan periaatteet ovat kuitenkin selvät kenelle tahansa fysiikkaa opiskelleelle, kuten myös se, että molemmissa lämpöä otetaan talteen poistuvasta huoneilmasta (PILP, LTO). Sillä, että toisessa tuloilma tulee lämmittämättömänä asuntoon, ei ole mitään tekemistä järjestelmän energiataloudellisuuden kanssa, vaan sillä mikä järjestelmä pystyy paremmin ottamaan talteen energiaa poistuvasta ilmasta niin, että siitä syntyy säästöä/energia on hyödynnettävissä.

Kun siis puhutaan energiatehokkuudesta, näitä järjestelmiä tulee verrata siten, kumman hyötysuhde kokonaisuudessa on parempi. Paljonko ne itsessään kuluttavat energiaa. Paljonko ne ottavat talteen energiaa tulevasta ilmasta? Paljonko siitä voidaan hyödyntää? LTO:lla energiaa saadaan talteen silloin, kun asuntoa pitää lämmittää. Lämpöpumpulla vielä sen jälkeenkin lähinnä lämpimän veden tuottamisessa. Kokonaishyötysuhteista en ole nähnyt vertailuja, mutta ne on aika helopsti laskettavissa, kun koneiden tietyt arvot ovat tiedossa.

Yksi kommenttisi kaipaa oikaisua;

"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään. "

Et tajunnut tuota lausetta mitä sanoin. Siitä ei edelleenkään ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun energiaa poistoilmassa on enemmän mitä asunnon lämmittämiseen ja käyttöveden tuottamiseen tarvitaan. LTO:ssa tuo raja tulee vastaan jo silloin, kun energiaa poistoilmasta on saatavissa enemmän mitä pelkkä asunnon lämmittäminen vaatii. Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin.

Insinööri kirjoitti:

Fysiikan perusopintoja. Kaikkien lämpöpumppujen, niin jääkaapin, kylmähuoneen, pakastimen, maalämpöpumpun, ilmalämpöpumpun ja PILP:n toiminta perustuu samaan fysikaaliseen ilmiöön.

Se on tämä.

Aineen olomuodon muutoksessa joko vapautuu energiaa tai sitoutuu energiaa, riippuen siitä, mihin suuntaan olomuodon muutos tapahtuu. Käsittelemme tässä ainoastaan nesteen ja kaasun välistä olomuodon muutosta. Kun neste muuttuu kaasuksi, sitoo se itseensä olomuodon muutoksessa tarvittavan energian. Jokaisella aineella on oma höyrystymislämpötilansa, joka on määritelty normaalipaineiselle kaasulle. Tämä höyrystymislämpötila on riippuvainen paineesta.

Lämpöpumpuissa, joita myös kylmäkoneet ovat. Hyödynnetään tätä paineen vaikutusta aineen höyrystymislämpötilaan. Aine höyrystyy alhaisemmassa lämpötilassa, kun paine on alhaisempi. Höyrystymiseen tarvittavan energian aine ottaa höyrystymispinnasta/ympäristöstä. Lämpöpumppujen toiminta perustuu siihen, että pumpulla aikaansaatuun paineen alenemiseen tarvittava energia on pienempi, mitä höyrystymisen itseensä sitoma energia. Hyötysuhteisiin vaikuttavia asioita en ryhdy käsittelemään (esim. sitä lämpötilaeroa, mikä vallitsee höyrystymiskennossa ja tiivistymiskennossa). Hyötysuhde on kuitenkin sen parempi, mitä korkeammassa lämpötilassa haihdutuskenno on suhteessa luovutuskennoon. Tämän vuoksi esim. ilmalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee pakkasen kiristyessä ulkona, josta lämpöä pumpataan sisälle.

Höyrystynyt neste siirretään ympäristöön, jossa paineolosuhteilla saadaan järjestelmässä oleva aine tiivistymään nesteeksi, jolloin se luovuttaa höyrystymiseen tarvitun energian lämpönä kohteeseen.

Lämpöpumppu ottaa siis lämpöä talteen ulosvirtaavasta lämpimästä ilmasta edelläkuvatun prosessin mukaan. Sen tehokkuus riippuu sitten sen rakenteesta. En todellakaan ole tutustunut poistoilmalämpöpumppujen teknisiin yksityiskohtiin, mutta pystyisin milloin vain rakentamaan lämpöpumpun, joka ottaa lämmönvarauskennosta energiaa talteen jatkuvasti, vaikka alipainepumppu ei pyörikään koko ajan. Tätä lämmön talteen ottoa tapahtuu prosessi aina, kun kennossa vallitsee olosuhteet, jossa siellä kiertävä neste höyrystyy.

Jos olosuhteet ovat sellaiset, että lämmitykseen ja käyttöveteen tarvitaan enemmän energiaa, mitä poistoilmasta on lämpöpumpulla hyötysuhteineen saatavissa, laite on hyödyllinen. Se, miten paljon tuota energiaa saadaan talteen, riippuukin sitten laitteen hyötysuhteesta, johon vaikuttaa monet tekijät.

Sinä et nyt ole _oi ymmärtänyt tätä energian talteenoton eroa LTO:lla ja lämpöpumpulla, kun puhut siitä energiahyödyllisessä mielessä, että tuloilma tulee raakana. LTO:ssakin tuloilma tulee raakana LTO -koneelle asti ja poistuvan energian talteenotto tapahtuu siinä hyvin yksinkertaisella menetelmällä lämmittämällä kennostossa sitä raakaa tuloilmaa poistoilmalla.

Poistoilmalämpöpumpussa poistoilmaan sitoutunutta lämpöenergiaa ei käytetä lämmöntalteenotossa lämmittämällä tuloilmaa, mutta energiaa otetaan kyllä samassa paikassa talteen, nimittäin ilman poistuessa asunnosta. Sen sijaan, että poistuvan ilman energia sidottaisiin tulevan ilman energiaan, se sidotaan asunnon lämmittämiseen esim. vesikierron kautta sekä käyttöveden lämmittämiseen. Tosin sellainenkin poistoilmalämpöpumppu voitaisiin rakentaa, joka lämmittäisi tuloilmaa, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää, koska siinä energiaa voitaisiin ottaa talteen VAIN tuloilman lämmittämiseen, ei esim. käyttöveden lämmittämiseen. Tai toki voitaisiin lämmittää molempia, mutta järjestelmä olisi varsin monimutkainen, siinä olisi kummankin huonot puolet mukana.

Karkeasti ajatellen näiden järjestelmien eroja voidaan verrata seuraavasti.

Kenno LTO. Hyvää; laite on suhteellisen yksinkertainen ja asuntoon saadaan lämmitettyä ilmaa, jolloin vedon tunne on helpompi välttää. Huonoa. Ulkoilman ollessa niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta, ei ulosvirtaavasta huoneilmasta voida enää käyttää energiaa hyödyksi. Toinen huono puoli on tuplamäärä ilmastointiputkia verrattuna oikein toteutettuun PILP:iin.

Lämpöpumppu. Hyvää; poistuvasta huoneilmasta voidaan ottaa energiaa talteen silloinkin, kun ulkona on niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta. Energia on kuitenkin lämpöenergiaa, joten en keksi sille oikein muuta käyttöä lämpimänä aikanakuin lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Laitteesta on mahdollista rakentaa samalla ilmastointikone kuumia kesäilmoja valten. Sen pyörittäminen vaatii kuitenkin energiaa, mukavuudesta joutuu maksamaan. Ilmanvaihtoputkisto on yksinkertaisempi, kun tuloilma voidaan ottaa suoraan ulkoa seinäventtiileillä. Oikealla sijoittelulla vedon tunnetta voidaan välttää varsinkin, jos on käytössä esim. perinteiset vesikiertoiset patterit.

Huonoa; kalliimpi ja teknisempi ratkaisu = myös huolto/uusimiskustannukset merkitsevät. Toinen huono puoli on se, että jos poistoilmasta otetaan energia talteen esim. nestekiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen, mutta ei tuloilman lämmittämiseen, on asuntoon tuleva korvausilma kylmää. Korostan, että energiataloudellisesti tällä ei ole merkitystä. Energiataloudellisesti on merkitystä vain sillä, mikä järjestelmä ottaa ympärivuotisesti tarkasteltuna enemmän käytettävää energiaa talteen l. kokonaishyötysuhde. Tietysti huomioiden myös itse laitteiston käyttämä energia.

Varmasti moni teistä tietää enemmän näiden laitteistojen teknisistä yksityiskohdista, koska en ole vielä paneutunut niihin. Laitteistojen toiminnan periaatteet ovat kuitenkin selvät kenelle tahansa fysiikkaa opiskelleelle, kuten myös se, että molemmissa lämpöä otetaan talteen poistuvasta huoneilmasta (PILP, LTO). Sillä, että toisessa tuloilma tulee lämmittämättömänä asuntoon, ei ole mitään tekemistä järjestelmän energiataloudellisuuden kanssa, vaan sillä mikä järjestelmä pystyy paremmin ottamaan talteen energiaa poistuvasta ilmasta niin, että siitä syntyy säästöä/energia on hyödynnettävissä.

Kun siis puhutaan energiatehokkuudesta, näitä järjestelmiä tulee verrata siten, kumman hyötysuhde kokonaisuudessa on parempi. Paljonko ne itsessään kuluttavat energiaa. Paljonko ne ottavat talteen energiaa tulevasta ilmasta? Paljonko siitä voidaan hyödyntää? LTO:lla energiaa saadaan talteen silloin, kun asuntoa pitää lämmittää. Lämpöpumpulla vielä sen jälkeenkin lähinnä lämpimän veden tuottamisessa. Kokonaishyötysuhteista en ole nähnyt vertailuja, mutta ne on aika helopsti laskettavissa, kun koneiden tietyt arvot ovat tiedossa.

Yksi kommenttisi kaipaa oikaisua;

"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään. "

Et tajunnut tuota lausetta mitä sanoin. Siitä ei edelleenkään ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun energiaa poistoilmassa on enemmän mitä asunnon lämmittämiseen ja käyttöveden tuottamiseen tarvitaan. LTO:ssa tuo raja tulee vastaan jo silloin, kun energiaa poistoilmasta on saatavissa enemmän mitä pelkkä asunnon lämmittäminen vaatii. Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin.

Lue lisää

olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta.

Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut.

Luin sentään viimeisen lauseesi:
"Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin"

Millähän se ylilämpö on tuotettu? Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos?

Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista.

_oi kirjoitti:

olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta.

Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut.

Luin sentään viimeisen lauseesi:
"Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin"

Millähän se ylilämpö on tuotettu? Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos?

Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista.

Lue lisää

kun palstalle ilmaantuu suht harvoin kohteliaasti käyttäytyviä herrasmiehiä, on aika surullista että sinä hyökkäät tutun töykeällä käytökselläsi laadukasta tekstiä vastaan.
Ei ole epäselvää kumpi teistä omaa enemmän tietoa ja käytöstapoja.
Sinun motiivisi on turhan selvästi pätemisen tarve.
Inssille tiedoksi että Niben pumpussa 410P on tuloilman lämmitys yhtenä lisäpiirinä toteutettuna.

tuomari kirjoitti:

kun palstalle ilmaantuu suht harvoin kohteliaasti käyttäytyviä herrasmiehiä, on aika surullista että sinä hyökkäät tutun töykeällä käytökselläsi laadukasta tekstiä vastaan.
Ei ole epäselvää kumpi teistä omaa enemmän tietoa ja käytöstapoja.
Sinun motiivisi on turhan selvästi pätemisen tarve.
Inssille tiedoksi että Niben pumpussa 410P on tuloilman lämmitys yhtenä lisäpiirinä toteutettuna.

Lue lisää

nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein.
Puistatti ajatus, että joku ottaa sen todesta.

Täällä on meitä muitakin pa:npuhujia, mutta jo insinöörikunnan mainetta ajatellen pidin parempana kehottaa tätä vaikenemaan.

_oi kirjoitti:

olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta.

Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut.

Luin sentään viimeisen lauseesi:
"Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin"

Millähän se ylilämpö on tuotettu? Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos?

Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista.

Lue lisää

" olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta. "

No teksteistäsi kävi kuitenkin ilmi, ettet käytännön kokemuksen lisäksi oikeastaan ymmärrä näiden laitteiden toimintaperiaatetta. Sen on hyvin tyypillistä mekaanikoilla ja muillakin ihmisillä, joilta puuttuu riittävä teoreettinen tieto. Käytännön kokemuksella pärjää aika pitkälle, mutta syvällinen teoreettinen asioiden ymmärtäminen auttaa myös löytämään ratkaisuja silloin, kun ulkoaopittu käytäntö ei riitä.

Mitä muuten tarkoittaa "On siis tiedon myös kokemusta"?

" Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut. "

Eihän se ole mikään uskon asia. Johan sanoin, alun alkaen, että PIPL:n tekniset yksityiskohdat eivät ole tuttuja. Toimintaperiaate on kuitenkin kaikissa lämpöpumpuissa sama ja siihen sinunkin kannattaisi perehtyä. Sinun ei kannattaisi "uskoa, että tekstissänie ei ole mitään uutta", vaan oikeasti opiskella lämpöpumppujen toimintaperiaate ja näköjään muutenkin fysiikkaa, ainakin termodynamiikan osalta. Jopa vähän laskeskella asioita, niin ne aukeaisi myös hyötysuhteiden teoreettisten raja-arvojen osalta. Ei sen niin kovin vaikeaa ole, jos sinulla on muistissa edes peruskoulun matematiikan taidot ja tiedot.

" Millähän se ylilämpö on tuotettu? "

Yritän nyt selittää kärsivällisesti. Asunnossa on omia lämmönlähteitä, jotka eivät ole varsinaisesti osa lämmitysjärjestelmää. Niinpä hyvin lämpöeristetty talo pysyy lämpimämpänä kuin ulkoilma, vaikka lämmitystä ei olisikaan. Ilmanvaihdosta huolimatta, joka on kiinteistössä vain yksi, tosin merkittävä lämmönhukka.

Ihmiset, valaistus, tietokoneet, televisiot ja muut laitteet tuottavat yllättävän paljon lämpöä. Niin paljon, että hyvin lämpöä eristävä talo pysyy lämpimänä aina tuonne 0-10 asteen ulkolämpötiloihin asti ilman, että asuntoa tarvitsee muutoin lämmittää, korvausilman tullessa asuntoon "raakana".

" Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos? "

Koska asunnossa on edellämainittuja lämmönlähteitä, jotka pitävät asunnon määrättyyn pisteeseen asti riittävän lämpimänä ilman lämmitystäkin niin, että raaka tuloilmakaan ei vielä riitä jäähdyttämään asuntoa (kompensoimaan asunnossa olevien lämmönlähteiden vaikutusta). Tällainen tilanne on esim. silloin, kun ulkoilman lämpötila on vaikkapa 10 astetta, tietysti tapauksesta riippuen.

Jos siinä tilanteessa, kun asunto pysyy riittävän lämpimänä ilman varsinaista lämmitystä, tuloilman virratessa asuntoon ulkoilman lämpöisenä, ryhdytään lämmittämään tuloilmaa poistoilmalla, luonnollisesti asunnon lämpötila nousee liian korkeaksi. Pitäisi olla simppeli juttu.

Yksinkertaisesti sanottuna. Siihen pisteeseen asti, kun asunto pysyy yllämainittujen, ei varsinaisesti lämmitysjärjestelmään liittyvien lämmönlähteiden turvin lämpimänä ilman tuloilman lämmittämistä, sitä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista lämmittää. Siihen pisteeseen asti viileämpi ulkoilma jäähdyttää asuntoa, ettei sen lämöptila nouse liian korkeaksi. Sitten, kun ulkoilma viilenee niin paljon, että se ilmanvaihdon kautta sisään tullessa pudottaisi asunnon lämpötilan liian alas, ryhdytään sisään tulevaa ilmaa lämmittämään LTO:lla. Jos LTO:ta ei ole, joudutaan sisään tuleva kylmä ilma lämmittämään kokonaisuudessaan vasta asunnossa, jolloin hävitään se energiamäärä, jolla tuloilma pystyisi LTO:ssa luovuttamaan. Jos taas talossa on PILP, nappaa se poistuvasta ilmasta energiaa talteen. Sitä talteenotettua energiaa sitten käytetään myös sen asuntoon suoraan tulevan kylmän tuloilman lämmittämiseen.

En nyt oikein tiedä, miten tämän saisi riittävän yksinkertaisesti sanottua. Koitan kuitenkin. LTO laitteisto varastoi poistoilman energiaa kennoon, jossa tulevaa ilmaa lämmitetään tällä energialla ennen kuin se tulee asuntoon. PILP ottaa poistoilmasta lämpöenergiaa talteen ja toimittaa sen asunnon lämmitysjärjestelmän lisäenergiaksi, jolloin tuloilman lämmittäminen tapahtuu vasta sen tultua huonetilaan. Kummassakin systeemissä otetaan poistoilman energiaa talteen.

Keskeisin ero on se, että LTO:lla ei voida hyödyntää lämmön talteenottoa ennen kuin ulkona on niin kylmä, että sisääntulevaa ilmaa pitää alkaa lämmittää, jotta asunnon lämpötila pysyisi riittävän korkeana. Tämä lienee asunnossa kuin asunnossa vasta, kun ulkolämpötila on alle 10 astetta aiemmin mainittujen lisälämmönlähteiden vuoksi, jotka ovat siellä joka tapauksessa. PILP:llä taas tätä lämpöä ottaa talteen käyttöveteen vaikka kesäkuumalla.

" Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista. "

Tuloilmaventtiilit ovat oikein tehtynä hyvä ja yksinkertainen ratkaisu, eikä ole pelkoa ylipaineesta huoneissa. Ja poistoja ei tarvitse jokaiseen huonetilaan erikseen.

Ja tuloilma voidaan silti lämmittää esim. sijoittamalla ne niin, että lämmityspatterit ovat niden alapuolella ja venttiili kääntää kupilla sisääntulevan ilman seinään. Jos et vieläkään ymmärtänyt niin tällöinkin tuloilman lämmittämiseen tarvittava energia otetaan poistoilmasta, laitteena vain toimii lämpöpumppu, siirtäen talteen otetun energian talon lämmitysjärjestelmään. Ja kesällä käyttöveteen, jolloin LTO:sta ei ole mitään hyötyä.

_oi kirjoitti:

nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein.
Puistatti ajatus, että joku ottaa sen todesta.

Täällä on meitä muitakin pa:npuhujia, mutta jo insinöörikunnan mainetta ajatellen pidin parempana kehottaa tätä vaikenemaan.

Lue lisää

" nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

Ydinpointtini avauskessani oli se, että PILP:n ja maa- sekä ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin vaikkapa pakastimen. Ja sinä kehtaat väittää, ettei siinä ollut mitään oikein. Löisitkö kanssani miljoona euroa vetoa tuosta asiasta. Minä voin tehdä sen kenekä kanssa tahansa :)

En toki pahoittanut mieltäni enkä edes hermostunut, olenhan tottunut näkemään näitä suhareita, joilla on hyvä ja arvostettava käytännön kokemus, mutta jotka eivät ymmärrä laitteiden toiminnan periaatteista hölkäsen pöläystä. Teoreettinen tieto on siitä hyödyllistä, että sen avulla voi paneutua laitteen toimintaa muutoinkin kuin kantapään, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja tätä teoreettista tietoa ei yleensä jaeta laitevalmistajein mainoksissa tai asennusohjeissa. Se pitää opiskella.

_oi kirjoitti:

olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta.

Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut.

Luin sentään viimeisen lauseesi:
"Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin"

Millähän se ylilämpö on tuotettu? Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos?

Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista.

Lue lisää

Oi parka taitaa luulla, että kompressori on pumppu, joka silloin tällöin kierrättää vettä kennossa :) Mars fysiikkaa opiskelemaan siitä!

Insinööri kirjoitti:

" olen lämpöpumppulaitteistoja ja laitoksia sekä suunnitellut että toteuttanut, etten tarvitse opastustasi. On siis tiedon myös kokemusta. "

No teksteistäsi kävi kuitenkin ilmi, ettet käytännön kokemuksen lisäksi oikeastaan ymmärrä näiden laitteiden toimintaperiaatetta. Sen on hyvin tyypillistä mekaanikoilla ja muillakin ihmisillä, joilta puuttuu riittävä teoreettinen tieto. Käytännön kokemuksella pärjää aika pitkälle, mutta syvällinen teoreettinen asioiden ymmärtäminen auttaa myös löytämään ratkaisuja silloin, kun ulkoaopittu käytäntö ei riitä.

Mitä muuten tarkoittaa "On siis tiedon myös kokemusta"?

" Uskon, että tekstissäsi ei ole mitään uutta, aikaisemmat kommenttisi ovat osoittaneet asiantuntemattomuutesi. Ilmeisesti ainakaan toimintojen jaksollisuus ei ole auennut. "

Eihän se ole mikään uskon asia. Johan sanoin, alun alkaen, että PIPL:n tekniset yksityiskohdat eivät ole tuttuja. Toimintaperiaate on kuitenkin kaikissa lämpöpumpuissa sama ja siihen sinunkin kannattaisi perehtyä. Sinun ei kannattaisi "uskoa, että tekstissänie ei ole mitään uutta", vaan oikeasti opiskella lämpöpumppujen toimintaperiaate ja näköjään muutenkin fysiikkaa, ainakin termodynamiikan osalta. Jopa vähän laskeskella asioita, niin ne aukeaisi myös hyötysuhteiden teoreettisten raja-arvojen osalta. Ei sen niin kovin vaikeaa ole, jos sinulla on muistissa edes peruskoulun matematiikan taidot ja tiedot.

" Millähän se ylilämpö on tuotettu? "

Yritän nyt selittää kärsivällisesti. Asunnossa on omia lämmönlähteitä, jotka eivät ole varsinaisesti osa lämmitysjärjestelmää. Niinpä hyvin lämpöeristetty talo pysyy lämpimämpänä kuin ulkoilma, vaikka lämmitystä ei olisikaan. Ilmanvaihdosta huolimatta, joka on kiinteistössä vain yksi, tosin merkittävä lämmönhukka.

Ihmiset, valaistus, tietokoneet, televisiot ja muut laitteet tuottavat yllättävän paljon lämpöä. Niin paljon, että hyvin lämpöä eristävä talo pysyy lämpimänä aina tuonne 0-10 asteen ulkolämpötiloihin asti ilman, että asuntoa tarvitsee muutoin lämmittää, korvausilman tullessa asuntoon "raakana".

" Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos? "

Koska asunnossa on edellämainittuja lämmönlähteitä, jotka pitävät asunnon määrättyyn pisteeseen asti riittävän lämpimänä ilman lämmitystäkin niin, että raaka tuloilmakaan ei vielä riitä jäähdyttämään asuntoa (kompensoimaan asunnossa olevien lämmönlähteiden vaikutusta). Tällainen tilanne on esim. silloin, kun ulkoilman lämpötila on vaikkapa 10 astetta, tietysti tapauksesta riippuen.

Jos siinä tilanteessa, kun asunto pysyy riittävän lämpimänä ilman varsinaista lämmitystä, tuloilman virratessa asuntoon ulkoilman lämpöisenä, ryhdytään lämmittämään tuloilmaa poistoilmalla, luonnollisesti asunnon lämpötila nousee liian korkeaksi. Pitäisi olla simppeli juttu.

Yksinkertaisesti sanottuna. Siihen pisteeseen asti, kun asunto pysyy yllämainittujen, ei varsinaisesti lämmitysjärjestelmään liittyvien lämmönlähteiden turvin lämpimänä ilman tuloilman lämmittämistä, sitä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista lämmittää. Siihen pisteeseen asti viileämpi ulkoilma jäähdyttää asuntoa, ettei sen lämöptila nouse liian korkeaksi. Sitten, kun ulkoilma viilenee niin paljon, että se ilmanvaihdon kautta sisään tullessa pudottaisi asunnon lämpötilan liian alas, ryhdytään sisään tulevaa ilmaa lämmittämään LTO:lla. Jos LTO:ta ei ole, joudutaan sisään tuleva kylmä ilma lämmittämään kokonaisuudessaan vasta asunnossa, jolloin hävitään se energiamäärä, jolla tuloilma pystyisi LTO:ssa luovuttamaan. Jos taas talossa on PILP, nappaa se poistuvasta ilmasta energiaa talteen. Sitä talteenotettua energiaa sitten käytetään myös sen asuntoon suoraan tulevan kylmän tuloilman lämmittämiseen.

En nyt oikein tiedä, miten tämän saisi riittävän yksinkertaisesti sanottua. Koitan kuitenkin. LTO laitteisto varastoi poistoilman energiaa kennoon, jossa tulevaa ilmaa lämmitetään tällä energialla ennen kuin se tulee asuntoon. PILP ottaa poistoilmasta lämpöenergiaa talteen ja toimittaa sen asunnon lämmitysjärjestelmän lisäenergiaksi, jolloin tuloilman lämmittäminen tapahtuu vasta sen tultua huonetilaan. Kummassakin systeemissä otetaan poistoilman energiaa talteen.

Keskeisin ero on se, että LTO:lla ei voida hyödyntää lämmön talteenottoa ennen kuin ulkona on niin kylmä, että sisääntulevaa ilmaa pitää alkaa lämmittää, jotta asunnon lämpötila pysyisi riittävän korkeana. Tämä lienee asunnossa kuin asunnossa vasta, kun ulkolämpötila on alle 10 astetta aiemmin mainittujen lisälämmönlähteiden vuoksi, jotka ovat siellä joka tapauksessa. PILP:llä taas tätä lämpöä ottaa talteen käyttöveteen vaikka kesäkuumalla.

" Ilmanvaihtoa ajatellen tuloilmaventtiilit ovat surkeaa tasoa. Useiden täällä esitettyjen kokemusten perusteella ne pitäisi kieltää.

Olen jossain aikaisemmin perustellut miksi tuloilma pitää lämmittää monista eri syista. Suosittelen näihin perusteisiin tutustumista. "

Tuloilmaventtiilit ovat oikein tehtynä hyvä ja yksinkertainen ratkaisu, eikä ole pelkoa ylipaineesta huoneissa. Ja poistoja ei tarvitse jokaiseen huonetilaan erikseen.

Ja tuloilma voidaan silti lämmittää esim. sijoittamalla ne niin, että lämmityspatterit ovat niden alapuolella ja venttiili kääntää kupilla sisääntulevan ilman seinään. Jos et vieläkään ymmärtänyt niin tällöinkin tuloilman lämmittämiseen tarvittava energia otetaan poistoilmasta, laitteena vain toimii lämpöpumppu, siirtäen talteen otetun energian talon lämmitysjärjestelmään. Ja kesällä käyttöveteen, jolloin LTO:sta ei ole mitään hyötyä.

Lue lisää

puutteeni "On siis tiedon myös kokemusta" pitäisi kuulua "On siis tiedon lisäksi myös kokemusta"

Kuten sanoin heti alussa, tässä ei ole kysymys lämpöpumpun teoriasta. tunnen sen aivan riittävän tarkasti ja vähintään yhtä hyvin kuin nimimerkki "insinööri". Olen itse mitoittanut kylmäteknisesti ilma-ilmalämpöpumppuja käänteisin toiminnon nelitieventtiilein sekä ilma-nestelämpöpumppuja.

Osaan nämä asiat vahvasti myös teoriapuolella, älä siis jauha suotta niitä.

Kysymys on laitteen sopimisesta kokonaisjärjestelmään, joka muodostuu ilmanvaihdosta lämmityksestöä ja lämpimäm käyttöveden lämmityksestä, ei banaalisti siitä mikä on lämpöpumppu.

Se, mitä aluksi väitit, ohjaus höyrystimen lämpötilan perusteella oli valitettavasti täyttä potaskaa.

Samoin siirtimien lämmöntalteenotto tilanteissa, joissa kompressorit ovat seis, on häviävän pieni energiamäärällisesti. Väite siitä, että lämmöntalteenotto toimisi silloinkin, on väärä ja asiaa tuntemattomia harhaanjohtava.

Insinööri kirjoitti:

" nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

Ydinpointtini avauskessani oli se, että PILP:n ja maa- sekä ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin vaikkapa pakastimen. Ja sinä kehtaat väittää, ettei siinä ollut mitään oikein. Löisitkö kanssani miljoona euroa vetoa tuosta asiasta. Minä voin tehdä sen kenekä kanssa tahansa :)

En toki pahoittanut mieltäni enkä edes hermostunut, olenhan tottunut näkemään näitä suhareita, joilla on hyvä ja arvostettava käytännön kokemus, mutta jotka eivät ymmärrä laitteiden toiminnan periaatteista hölkäsen pöläystä. Teoreettinen tieto on siitä hyödyllistä, että sen avulla voi paneutua laitteen toimintaa muutoinkin kuin kantapään, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja tätä teoreettista tietoa ei yleensä jaeta laitevalmistajein mainoksissa tai asennusohjeissa. Se pitää opiskella.

Lue lisää

opetti minulle aikanaan arvostettu professori Henrik Ryti.
TK2 osa E termodynamiikka on hyvin kulunut kirjanen hyllyssäni.

Kalle kirjoitti:

Oi parka taitaa luulla, että kompressori on pumppu, joka silloin tällöin kierrättää vettä kennossa :) Mars fysiikkaa opiskelemaan siitä!

mistähän näitä sikiäää ...

_oi kirjoitti:

puutteeni "On siis tiedon myös kokemusta" pitäisi kuulua "On siis tiedon lisäksi myös kokemusta"

Kuten sanoin heti alussa, tässä ei ole kysymys lämpöpumpun teoriasta. tunnen sen aivan riittävän tarkasti ja vähintään yhtä hyvin kuin nimimerkki "insinööri". Olen itse mitoittanut kylmäteknisesti ilma-ilmalämpöpumppuja käänteisin toiminnon nelitieventtiilein sekä ilma-nestelämpöpumppuja.

Osaan nämä asiat vahvasti myös teoriapuolella, älä siis jauha suotta niitä.

Kysymys on laitteen sopimisesta kokonaisjärjestelmään, joka muodostuu ilmanvaihdosta lämmityksestöä ja lämpimäm käyttöveden lämmityksestä, ei banaalisti siitä mikä on lämpöpumppu.

Se, mitä aluksi väitit, ohjaus höyrystimen lämpötilan perusteella oli valitettavasti täyttä potaskaa.

Samoin siirtimien lämmöntalteenotto tilanteissa, joissa kompressorit ovat seis, on häviävän pieni energiamäärällisesti. Väite siitä, että lämmöntalteenotto toimisi silloinkin, on väärä ja asiaa tuntemattomia harhaanjohtava.

Lue lisää

Olen koko ajan korostanut, että en tunne PILP:ien toimintaa teknisiltä yksityiskohdiltaan vielä. Puhuinko jossain vaihessa ohjauksesa höyrystimen lämpötilan perusteella? Taisin puhua ohjauksesta paineen perusteella.

Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella. Hassua muuten, että aluksi väitit, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet eivät ole samat. Että kyllä se oma potaskasi oli kaiken huippu.

Kun vielä täydensit sitä kysymyksillä siitä, mistä sitä ylimääräistä lämpöä syntyy niin, että LTO:n kautta pitää ottaa ilma raakana sisään. Joko sinulle selvisi, että monet kodinkoneet, valaistus ja ihmiset tuottavat tätä energiaa niin paljon, että ilma saa olla ulkona aika paljon viileämpää ja siitä huolimatta sitä ei sovi lämmittää sisään tullessa, ettei asunnon lämpötila kohoa liian korkeaksi :)

Kerkisit vissiin tässä välillä käydä vähän tarkistamassa tietoja, kun et sentää siitä väittele :)

No avauksessani mainitsin kyllä huolimattomasti kompressorin ohjaamisesta paineen avulla, mikä on myös käytettävissä oleva ratkaisu, mutta ei ilmeisesti näissä lämmityslaitteissa käytössä.

Jotta en johtaisi ihmisiä harhaan, olen useampaan otteeseen maininnut, että en tunne käytettävissä olevien laitteiden teknisiä toteutuksia.

Sen vuoksi tarkastelen asiaa teoreettiselta kannalta. Jos jotain asioita ei ole hyödynnetty olemassaolevissa järjestelmissä, niissä on kehittämisen varaa. Mikäli ulosvirtaavan ilman lämpöä ei PILP:ssä oteta talteen koko ajan, vaikka sille olisi tarvetta (riittävän kylmä ilma tai lämpimän veden tarve), ovat ne teknisiltä toteutuksiltaan kepuleita. Vaihtoehtoja laitteiden parantamiseksi olisi kolme (ainakin). Kennoston lämmönvarauskykyä voitaisiin parantaa niin, että kompura käynnistyisi aina, kun se olisi ulosvirtaavan ilman toimesta lämmennyt tarpeeksi ja kompura sammuisi silloin, kun kenno olisi jäähtynyt tarpeeksi. Tällöinhän lämmöntalteenoton teho kompuran seisoessa riippuisi kennoston kyvystä varata lämpöä itseensä ulosvirtaavasta ilmasta aivan kuten LTO:ssakin.

Toinen vaihtoehto olisi alipaineen varaaminen, joka ei ehkä ole tekniseltä toteutukseltaan tarkoituksenmukainen.

Kolmas vaihtoehto olisi kompressori, joka pyörisi osateholla, ollen elektronisesti ohjattu kennostossa olevan alipaineen mukaan. Toki järjestelmä vaatisi muutakin ohjausta esim käyttöveden lämpötilan mukaan, jotta se ei suotta tuottaisi lämpöenergiaa kesällä yli sen tarpeen, mitä voidaan hyödyntää.

" Kysymys on laitteen sopimisesta kokonaisjärjestelmään, joka muodostuu ilmanvaihdosta lämmityksestöä ja lämpimäm käyttöveden lämmityksestä, ei banaalisti siitä mikä on lämpöpumppu. "

Noitahan tarkastelinkin jo aiemmin. Kuten sanoin jo silloin, en ole etsinyt käsiini PILP:n ja LTO:n vertailuja sen suhteen, kumpi kokonasuuden huomioiden ottaa enemmän enrgiaa talteen poistoilmasta. Periaatteeltaanhan ne eroavat juuri siinä, että LTO:lla talteen otettua lämpöä ei voi hyödyntää ilman lämmetessä riittävästi, mutta PILP:llä voidaan senkin jälkeen ottaa energiaa talteen poistoilmasta käyttöveden lämmittämiseen.

Insinööri kirjoitti:

Olen koko ajan korostanut, että en tunne PILP:ien toimintaa teknisiltä yksityiskohdiltaan vielä. Puhuinko jossain vaihessa ohjauksesa höyrystimen lämpötilan perusteella? Taisin puhua ohjauksesta paineen perusteella.

Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella. Hassua muuten, että aluksi väitit, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet eivät ole samat. Että kyllä se oma potaskasi oli kaiken huippu.

Kun vielä täydensit sitä kysymyksillä siitä, mistä sitä ylimääräistä lämpöä syntyy niin, että LTO:n kautta pitää ottaa ilma raakana sisään. Joko sinulle selvisi, että monet kodinkoneet, valaistus ja ihmiset tuottavat tätä energiaa niin paljon, että ilma saa olla ulkona aika paljon viileämpää ja siitä huolimatta sitä ei sovi lämmittää sisään tullessa, ettei asunnon lämpötila kohoa liian korkeaksi :)

Kerkisit vissiin tässä välillä käydä vähän tarkistamassa tietoja, kun et sentää siitä väittele :)

No avauksessani mainitsin kyllä huolimattomasti kompressorin ohjaamisesta paineen avulla, mikä on myös käytettävissä oleva ratkaisu, mutta ei ilmeisesti näissä lämmityslaitteissa käytössä.

Jotta en johtaisi ihmisiä harhaan, olen useampaan otteeseen maininnut, että en tunne käytettävissä olevien laitteiden teknisiä toteutuksia.

Sen vuoksi tarkastelen asiaa teoreettiselta kannalta. Jos jotain asioita ei ole hyödynnetty olemassaolevissa järjestelmissä, niissä on kehittämisen varaa. Mikäli ulosvirtaavan ilman lämpöä ei PILP:ssä oteta talteen koko ajan, vaikka sille olisi tarvetta (riittävän kylmä ilma tai lämpimän veden tarve), ovat ne teknisiltä toteutuksiltaan kepuleita. Vaihtoehtoja laitteiden parantamiseksi olisi kolme (ainakin). Kennoston lämmönvarauskykyä voitaisiin parantaa niin, että kompura käynnistyisi aina, kun se olisi ulosvirtaavan ilman toimesta lämmennyt tarpeeksi ja kompura sammuisi silloin, kun kenno olisi jäähtynyt tarpeeksi. Tällöinhän lämmöntalteenoton teho kompuran seisoessa riippuisi kennoston kyvystä varata lämpöä itseensä ulosvirtaavasta ilmasta aivan kuten LTO:ssakin.

Toinen vaihtoehto olisi alipaineen varaaminen, joka ei ehkä ole tekniseltä toteutukseltaan tarkoituksenmukainen.

Kolmas vaihtoehto olisi kompressori, joka pyörisi osateholla, ollen elektronisesti ohjattu kennostossa olevan alipaineen mukaan. Toki järjestelmä vaatisi muutakin ohjausta esim käyttöveden lämpötilan mukaan, jotta se ei suotta tuottaisi lämpöenergiaa kesällä yli sen tarpeen, mitä voidaan hyödyntää.

" Kysymys on laitteen sopimisesta kokonaisjärjestelmään, joka muodostuu ilmanvaihdosta lämmityksestöä ja lämpimäm käyttöveden lämmityksestä, ei banaalisti siitä mikä on lämpöpumppu. "

Noitahan tarkastelinkin jo aiemmin. Kuten sanoin jo silloin, en ole etsinyt käsiini PILP:n ja LTO:n vertailuja sen suhteen, kumpi kokonasuuden huomioiden ottaa enemmän enrgiaa talteen poistoilmasta. Periaatteeltaanhan ne eroavat juuri siinä, että LTO:lla talteen otettua lämpöä ei voi hyödyntää ilman lämmetessä riittävästi, mutta PILP:llä voidaan senkin jälkeen ottaa energiaa talteen poistoilmasta käyttöveden lämmittämiseen.

Lue lisää

" Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella. Hassua muuten, että aluksi väitit, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet eivät ole samat "

Missä olen näin väittänyt?

PS. Kuten ehkä tiedät paine /lämpötila kulkevat jossain määrin käsi kädessä, joka tapauksessa molemmat ovat väärin.

_oi kirjoitti:

opetti minulle aikanaan arvostettu professori Henrik Ryti.
TK2 osa E termodynamiikka on hyvin kulunut kirjanen hyllyssäni.

Eiköhän ole aika lukea sitä taas, ettet tule haukkuneeksi paskanpuhujiksi ihmistä, joka toteaa pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteen olevan sama :)

_oi kirjoitti:

" Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella. Hassua muuten, että aluksi väitit, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet eivät ole samat "

Missä olen näin väittänyt?

PS. Kuten ehkä tiedät paine /lämpötila kulkevat jossain määrin käsi kädessä, joka tapauksessa molemmat ovat väärin.

Lue lisää

" Missä olen näin väittänyt "

Vaikkapa siinä, kun totesit myöhemmin; "nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

" PS. Kuten ehkä tiedät paine /lämpötila kulkevat jossain määrin käsi kädessä, joka tapauksessa molemmat ovat väärin. "

Kyllä pakastimen kompressoria ohjataan pakastimen lämpötilan perusteella, kuten itsekin totesit aiemmin.

Insinööri kirjoitti:

Eiköhän ole aika lukea sitä taas, ettet tule haukkuneeksi paskanpuhujiksi ihmistä, joka toteaa pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteen olevan sama :)

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta."

Puhut siis paskaa molempien kohdalla.
Kumpaakaan ei ohjata höyrystimen tai lauhduttimen olosuhteilla vaan ulkopuolisella termostaatilla tai ohjaussignaalilla.

Insinööri kirjoitti:

" Missä olen näin väittänyt "

Vaikkapa siinä, kun totesit myöhemmin; "nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

" PS. Kuten ehkä tiedät paine /lämpötila kulkevat jossain määrin käsi kädessä, joka tapauksessa molemmat ovat väärin. "

Kyllä pakastimen kompressoria ohjataan pakastimen lämpötilan perusteella, kuten itsekin totesit aiemmin.

Lue lisää

Ohjataan toki pakastimen TERMOSTAATILLA mutta ei höyrystimen lämpötilalla tai paineella.

Ompa tosiasioiden tunnustaminen vaikeaa.

_oi kirjoitti:

mistähän näitä sikiäää ...

Sitä minäkin ihmettelin, kun "Insinööri" totesi aluksi, että lämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin esim. vaikkapa pakastimen, niin sinä intät jotain tällaista;

" nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

Naurattikin makoisasti, kun inssi totesi seuraavassa lauseessaan, että pannaanko miljoona vetoa siitä, että hänen avauksestaan ei voi todeta "että siinä ei ollut mitään oikein". Mikset tartu vetoon ja lyö miljoonaa vetoa ja sitten vaan tutkijoitten luo kysymään, että eikö siinä tosiaan ollut MITÄÄN oikein. Mun mielestä näytti että siinä oli melkein KAIKKI oikein, ainoastaan vähän hakusessa se, millä kompuraa missäkin järjestelmässä ohjataan.

Mutta sinä se varsinainen pelle olet, kun kehtaat sanoa, että siinä ei oo mitään oikein, kun toinen sanoo, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Sehän meinaan on. Jos kerran ton inssin avauksessa ei ollut mikään oikein, niin pistä siitä se miljoonan veto :) Tai lopeta toi inttäminen, kun on paskat ollu housussa koko ajan ja oot vaan yrittänyt inttää jostain pikku yksityiskohdista etkä ite tajuu mitään.

Aattele nyt omia kysymyksiäs "mitä ne on ne ylimääräiset lämmönlähteet etc." ja "milloin LTO:lla pitää ottaa ilmaa raakana".

Noista sun jutuista on käyny ilmi, että sä et tajuu mitään.

Kalle kirjoitti:

Sitä minäkin ihmettelin, kun "Insinööri" totesi aluksi, että lämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin esim. vaikkapa pakastimen, niin sinä intät jotain tällaista;

" nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

Naurattikin makoisasti, kun inssi totesi seuraavassa lauseessaan, että pannaanko miljoona vetoa siitä, että hänen avauksestaan ei voi todeta "että siinä ei ollut mitään oikein". Mikset tartu vetoon ja lyö miljoonaa vetoa ja sitten vaan tutkijoitten luo kysymään, että eikö siinä tosiaan ollut MITÄÄN oikein. Mun mielestä näytti että siinä oli melkein KAIKKI oikein, ainoastaan vähän hakusessa se, millä kompuraa missäkin järjestelmässä ohjataan.

Mutta sinä se varsinainen pelle olet, kun kehtaat sanoa, että siinä ei oo mitään oikein, kun toinen sanoo, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Sehän meinaan on. Jos kerran ton inssin avauksessa ei ollut mikään oikein, niin pistä siitä se miljoonan veto :) Tai lopeta toi inttäminen, kun on paskat ollu housussa koko ajan ja oot vaan yrittänyt inttää jostain pikku yksityiskohdista etkä ite tajuu mitään.

Aattele nyt omia kysymyksiäs "mitä ne on ne ylimääräiset lämmönlähteet etc." ja "milloin LTO:lla pitää ottaa ilmaa raakana".

Noista sun jutuista on käyny ilmi, että sä et tajuu mitään.

Lue lisää

Toinen joutu sulle selittämään kädestä pitäen, että LTO:n tuloilmaa ei voi lämmittää, vaan on päästettävä raakana, jos asunnossa on ilman varsinaista lämmitystä tarpeeksi lämmin. Kun ei polo tajuu, että muuten tulis liian kuuma.

Kalle kirjoitti:

Toinen joutu sulle selittämään kädestä pitäen, että LTO:n tuloilmaa ei voi lämmittää, vaan on päästettävä raakana, jos asunnossa on ilman varsinaista lämmitystä tarpeeksi lämmin. Kun ei polo tajuu, että muuten tulis liian kuuma.

Lue lisää

Toi insinöörin esitys vakuutti. Siitä oppi kerrasta noiden systeemien toiminnan. Sun selityksistä ei saa mitään tolkkua, eikä ihme kun et itekään tajuu mitä puhut.

Kalle kirjoitti:

Sitä minäkin ihmettelin, kun "Insinööri" totesi aluksi, että lämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin esim. vaikkapa pakastimen, niin sinä intät jotain tällaista;

" nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein. "

Naurattikin makoisasti, kun inssi totesi seuraavassa lauseessaan, että pannaanko miljoona vetoa siitä, että hänen avauksestaan ei voi todeta "että siinä ei ollut mitään oikein". Mikset tartu vetoon ja lyö miljoonaa vetoa ja sitten vaan tutkijoitten luo kysymään, että eikö siinä tosiaan ollut MITÄÄN oikein. Mun mielestä näytti että siinä oli melkein KAIKKI oikein, ainoastaan vähän hakusessa se, millä kompuraa missäkin järjestelmässä ohjataan.

Mutta sinä se varsinainen pelle olet, kun kehtaat sanoa, että siinä ei oo mitään oikein, kun toinen sanoo, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Sehän meinaan on. Jos kerran ton inssin avauksessa ei ollut mikään oikein, niin pistä siitä se miljoonan veto :) Tai lopeta toi inttäminen, kun on paskat ollu housussa koko ajan ja oot vaan yrittänyt inttää jostain pikku yksityiskohdista etkä ite tajuu mitään.

Aattele nyt omia kysymyksiäs "mitä ne on ne ylimääräiset lämmönlähteet etc." ja "milloin LTO:lla pitää ottaa ilmaa raakana".

Noista sun jutuista on käyny ilmi, että sä et tajuu mitään.

Lue lisää

oikein ehkä kellonaika.

_oi kirjoitti:

oikein ehkä kellonaika.

..housuun näköjään. Tämä herra _oi esiintyy täällä palstoilla asiantuntijana, mutta tieto on samaa tasoo kun myyjien esitteissä. Jäi pojalta veto lyömättä, kun meni isottelemaan, että toisen avauksessa ei ollut "mikään oikein". No varmaan se oli sullekin opettavaista, niin kuin mullekin, kun toi "inssi" selitti mihin pakastimen JA maa/ilmalämpöpumpun toiminta perustuu. Toivottavasti säkin otit opiksi ja seuraavan kerran kun joku sanoo, että prätkän ja auton moottorin toiminta on saman periaatteen mukaista, niin et ala tietämättömänä väittämään, että jätkän puheessa ei oo mikään oikein. Ota opiksi ja nöyrry, kun sulle kerrankin joku selitti kärsivällisesti, miten homma pelaa.

Sä oot nyt paljon viisaampi, jos meni jakeluun. Sä tiedät, mistä taloon tulee lämpöö, ennen kuin sitä tarvii lämmittää. Siitä sä tiedät, miks sinne ei saa tuoda lämmitettyä ilmaa sisään vaikka ulkona on jo kylmempi kuin sisällä. Ja ehkä sä tajuut, miten lämpöpumppu pelaa. Ja pakastin :) Sua varmaan hämäs, kun toi pakasti jäähdyttää ja lämpöpumppu lämmittää. Nuija.

Kalle kirjoitti:

..housuun näköjään. Tämä herra _oi esiintyy täällä palstoilla asiantuntijana, mutta tieto on samaa tasoo kun myyjien esitteissä. Jäi pojalta veto lyömättä, kun meni isottelemaan, että toisen avauksessa ei ollut "mikään oikein". No varmaan se oli sullekin opettavaista, niin kuin mullekin, kun toi "inssi" selitti mihin pakastimen JA maa/ilmalämpöpumpun toiminta perustuu. Toivottavasti säkin otit opiksi ja seuraavan kerran kun joku sanoo, että prätkän ja auton moottorin toiminta on saman periaatteen mukaista, niin et ala tietämättömänä väittämään, että jätkän puheessa ei oo mikään oikein. Ota opiksi ja nöyrry, kun sulle kerrankin joku selitti kärsivällisesti, miten homma pelaa.

Sä oot nyt paljon viisaampi, jos meni jakeluun. Sä tiedät, mistä taloon tulee lämpöö, ennen kuin sitä tarvii lämmittää. Siitä sä tiedät, miks sinne ei saa tuoda lämmitettyä ilmaa sisään vaikka ulkona on jo kylmempi kuin sisällä. Ja ehkä sä tajuut, miten lämpöpumppu pelaa. Ja pakastin :) Sua varmaan hämäs, kun toi pakasti jäähdyttää ja lämpöpumppu lämmittää. Nuija.

Lue lisää

on ehkä nimimerkki oikein.

Se, minkä jo insinöörikin ymmärsi, että oleellisin asia hänen avauksessaan, ohjaus, oli täysin väärin
Hänen toisessa viestinsä oli kokonaan vääriin (poisluettuna päiväykset etc.) ja vieläkin jaksoi jauhaa täyttä paskaa väittämällä että pakastimen käyttöä ohjaa höyrystimen lämpötila tai paine.

Lämpöpumpun ja jääkaapin toimintojen yhtäläisyys on yhtä päivänselvä kuin nimimerkki ja päiväys, etten todellakaan kuvitellut että joku rupeaa sen oikeellisuudesta jauhamaan.
Joten sinun on turha sekaantua asiaan, josta et näköjään ymmmärrä sitäkään, mitä tuo "insinööri".

_oi kirjoitti:

oikein ehkä kellonaika.

" Hänen toisessa viestinsä oli kokonaan vääriin (poisluettuna päiväykset etc.) ja vieläkin jaksoi jauhaa täyttä paskaa väittämällä että pakastimen käyttöä ohjaa höyrystimen lämpötila tai paine. "

Jaa missähän toisessa viestissä inssi tollasta väitti. En löytänyt muuta viestiä kun sellaisen, jossa hän sanoi, että "Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella"

Ei siinä mitään puhuttu höyrystimen lämpötilasta!

Tuossa viesti;

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002010444

Kyllähän tuo inssikin jonkun virheen teki, kun ei tutenut noita PILP -laitteita yksityiskohdin, mutta kyllä noi sun mokat on kaikista huvittavimpia.

Sä selitit, että LTO:lla lämmitetään tuloilmaa aina vaan ja sitten tyhmä kyselit, että missä tilanteessa LTO:n kautta otetaan raakaa ilmaa ja että mistä sitä ylimääräistä lämpöä tulee niin, että ei tarvii tai voi lämmittää tulevaa ilmaa LTO:lla vaikka se on kylmempää kun sisäilma, vaan sitä pitää ottaa raakana.

Tajuatko miten tyhmiä kysymyksiä sä esitit. Ne tajuu jo ilman koulutustakin, että valot, telkkarit, ihmiset ja muut tuottaa lämpöö niin paljo että vaikka ulkona on 10 astetta, niin sisällä ei tarvii vielä lämmittää ja että sillon on otettava raakana se ulkoilma sisään, koska muuten lämpö nousee liian korkeeksi sisällä. Vittu mitä ininää "mistä sitä lämpöä tulee"....

Ootkohan vieläkään tajunnu, että jos sisääntulevaa ilmaa lämmittä LTO:lla vaikka sisällä on muutenkin tarpeeksi lämmin, niin ei kun lämmöt nousee lisää vaan. Pöljä!!! Pihtiputaan mummokin ois tajunnu noi asiat mutta sä vaan kyselet, että miksi raakana. Et sä varmaan oo pölvästi tajunnu sitäkään, että kun LTO:n läpi on pakko laskee raakaa ilmaa sisään eikä pyöritellä sitä kennoo, ettei tulis liian kuuma, niin lämpöpumpulla voi vaan silti ottaa ulosmenevästä lämmöt talteen, kun sillä voi lämmittää katos asunnon lisäksi vettäkin. Nuija.

Kalle kirjoitti:

" Hänen toisessa viestinsä oli kokonaan vääriin (poisluettuna päiväykset etc.) ja vieläkin jaksoi jauhaa täyttä paskaa väittämällä että pakastimen käyttöä ohjaa höyrystimen lämpötila tai paine. "

Jaa missähän toisessa viestissä inssi tollasta väitti. En löytänyt muuta viestiä kun sellaisen, jossa hän sanoi, että "Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella"

Ei siinä mitään puhuttu höyrystimen lämpötilasta!

Tuossa viesti;

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002010444

Kyllähän tuo inssikin jonkun virheen teki, kun ei tutenut noita PILP -laitteita yksityiskohdin, mutta kyllä noi sun mokat on kaikista huvittavimpia.

Sä selitit, että LTO:lla lämmitetään tuloilmaa aina vaan ja sitten tyhmä kyselit, että missä tilanteessa LTO:n kautta otetaan raakaa ilmaa ja että mistä sitä ylimääräistä lämpöä tulee niin, että ei tarvii tai voi lämmittää tulevaa ilmaa LTO:lla vaikka se on kylmempää kun sisäilma, vaan sitä pitää ottaa raakana.

Tajuatko miten tyhmiä kysymyksiä sä esitit. Ne tajuu jo ilman koulutustakin, että valot, telkkarit, ihmiset ja muut tuottaa lämpöö niin paljo että vaikka ulkona on 10 astetta, niin sisällä ei tarvii vielä lämmittää ja että sillon on otettava raakana se ulkoilma sisään, koska muuten lämpö nousee liian korkeeksi sisällä. Vittu mitä ininää "mistä sitä lämpöä tulee"....

Ootkohan vieläkään tajunnu, että jos sisääntulevaa ilmaa lämmittä LTO:lla vaikka sisällä on muutenkin tarpeeksi lämmin, niin ei kun lämmöt nousee lisää vaan. Pöljä!!! Pihtiputaan mummokin ois tajunnu noi asiat mutta sä vaan kyselet, että miksi raakana. Et sä varmaan oo pölvästi tajunnu sitäkään, että kun LTO:n läpi on pakko laskee raakaa ilmaa sisään eikä pyöritellä sitä kennoo, ettei tulis liian kuuma, niin lämpöpumpulla voi vaan silti ottaa ulosmenevästä lämmöt talteen, kun sillä voi lämmittää katos asunnon lisäksi vettäkin. Nuija.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002010565

vastaukseni moiseen tietämättömyyteen on tässä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002010632

Muuutenkin olet aivan pihalla. Lyhyesti:

Jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, lienee ylivoimainen ajatus ymmärtää kun katsoo tuota muuta avuttomuutta.

Kalle kirjoitti:

" Hänen toisessa viestinsä oli kokonaan vääriin (poisluettuna päiväykset etc.) ja vieläkin jaksoi jauhaa täyttä paskaa väittämällä että pakastimen käyttöä ohjaa höyrystimen lämpötila tai paine. "

Jaa missähän toisessa viestissä inssi tollasta väitti. En löytänyt muuta viestiä kun sellaisen, jossa hän sanoi, että "Pakastimessahan kompressoria ohjataan lämpötilan perusteella"

Ei siinä mitään puhuttu höyrystimen lämpötilasta!

Tuossa viesti;

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002010444

Kyllähän tuo inssikin jonkun virheen teki, kun ei tutenut noita PILP -laitteita yksityiskohdin, mutta kyllä noi sun mokat on kaikista huvittavimpia.

Sä selitit, että LTO:lla lämmitetään tuloilmaa aina vaan ja sitten tyhmä kyselit, että missä tilanteessa LTO:n kautta otetaan raakaa ilmaa ja että mistä sitä ylimääräistä lämpöä tulee niin, että ei tarvii tai voi lämmittää tulevaa ilmaa LTO:lla vaikka se on kylmempää kun sisäilma, vaan sitä pitää ottaa raakana.

Tajuatko miten tyhmiä kysymyksiä sä esitit. Ne tajuu jo ilman koulutustakin, että valot, telkkarit, ihmiset ja muut tuottaa lämpöö niin paljo että vaikka ulkona on 10 astetta, niin sisällä ei tarvii vielä lämmittää ja että sillon on otettava raakana se ulkoilma sisään, koska muuten lämpö nousee liian korkeeksi sisällä. Vittu mitä ininää "mistä sitä lämpöä tulee"....

Ootkohan vieläkään tajunnu, että jos sisääntulevaa ilmaa lämmittä LTO:lla vaikka sisällä on muutenkin tarpeeksi lämmin, niin ei kun lämmöt nousee lisää vaan. Pöljä!!! Pihtiputaan mummokin ois tajunnu noi asiat mutta sä vaan kyselet, että miksi raakana. Et sä varmaan oo pölvästi tajunnu sitäkään, että kun LTO:n läpi on pakko laskee raakaa ilmaa sisään eikä pyöritellä sitä kennoo, ettei tulis liian kuuma, niin lämpöpumpulla voi vaan silti ottaa ulosmenevästä lämmöt talteen, kun sillä voi lämmittää katos asunnon lisäksi vettäkin. Nuija.

Lue lisää

mitä ihmeen paskaa laitat tekstikseni?

Missä olen kirjoittanut "Sä selitit, että LTO:lla lämmitetään tuloilmaa aina vaan ja sitten tyhmä kyselit, että missä tilanteessa LTO:n kautta otetaan raakaa ilmaa ..."

Toinen viesti, johon viittasin on "insinöörin" toinen viesti tässä ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002003814
joka on siis väärä ja harhaanjohtava.

Ihmeellistä, kun osaat kirjoittaa, ettet osaa lukea. Vaan eipä ole ajattelussakaan kehumista.

_oi kirjoitti:

oikein ehkä kellonaika.

" Tässä
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 20.39

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000002010565

vastaukseni moiseen tietämättömyyteen on tässä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000002010632

Muuutenkin olet aivan pihalla. Lyhyesti:

Jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, lienee ylivoimainen ajatus ymmärtää kun katsoo tuota muuta avuttomuutta. "

Sinähän olet ihan sekaisin. Et osaa edes lukea. Tuossa linkkaamassasi "insinöörin" viestissä insinööri toteaa ihan asiallisesti ja täysin totta(lue nyt vielä muutama kerta itse), että;

" Kyllä pakastimen kompressoria ohjataan pakastimen lämpötilan perusteella, kuten itsekin totesit aiemmin. "

Ei hän esitä mitään väitettä sen puolesta että pakastinta ohjattaisiin kennon lämpötilan mukaan, vaan pakastimen. Hölmö, pakastimen! Sinun vastauksesi siihen viestiin kuuluu näin;

" Ohjataan toki pakastimen TERMOSTAATILLA mutta ei höyrystimen lämpötilalla tai paineella. "

Kyllä sä oot idiootti, kun et tajua, että kun pakastimen kompressoria ohjataan sen lämpötilan mukaan se tapahtuu juuri TERMOSTAATILLA. Sinä sanoit TERMOSTAATILLA, jolla juuri ohjataan lämpötilan mukaan.

Sitten kehtaat vielä kirjoittaa; " Muuutenkin olet aivan pihalla. Lyhyesti:
Jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, lienee ylivoimainen ajatus ymmärtää kun katsoo tuota muuta avuttomuutta. "

Kuule nyt pölvästi. Kämppään kertyy helposti ylimääräistä lämpöä esim. silloin, kun ulkolämpötila on vaikkapa 10-15 astetta. Näin käy, vaikka ei lämmitettäisi yhtään. Etkö sinä nuija tajua, että LTO:lla ei voi kämppää viilentää enempää kuin on raaka tuloilma ja jos luonnolliset ylimääräiset lämmönlähteet kuten ihmiset ja tietokoneet, televisiot ja valot tuottaavat enemmän lämpöä kuin raaka tuloilma ehtii viilentää, niin kämppään kertyy ylimääräistä lämpöä. Siinä ei mitkään säädöt auta paitsi jos on ilmastointi, joka kerrottakoon sinulle nyt, toimii myös samalla periaatteella kuin jääkaappi.

Kerropas sinä idiootti minulle, miten "säätö ei ole toiminut oikein", jos tiiviissä ja hyvin eristävässä kämpässä on 25 astetta lämmintä, vaikka LTO:n läpi päästetään sisään 18 asteista ilmaa. Se ei kuule ole säädöistä kiinni, vaan siitä, että asunnossa eläminen tuottaa enemmän lämpöä kuin talon lämmittäminen tarvitsee.

Nyt sinä olet paljastanut tyhmyytes oikein urakalla.

Eli miten sinä säädät LTO -koneen jäähdyttämään, jos kämpässä on liian lämmin, koska pari tietokonetta, telkkaria, valot ja viisi ihmistä tuottavat sinne enemmän lämpöä kuin vaikka 15 asteen (ulkolämpötila) lämpötilan ollessa vallitsevana on tarpeen.

Äläkä nyt nuija vastaa, että päästämällä lämmittämätöntä ulkoilmaa sisään. Sehän ei auta, jos talon elämä tuottaa enemmän energiaa, mihin ilmanvaihdon ulkoilman viilentävä vaikutus pystyy kompensoimaan.

Typeryytesi yksi; Termostaatilla ohjataan lämpötilamuutokseen perustuen. Kun inssi sanoi, että kompuraa ohjataan pakastimen lämpötilan mukaan, se tapahtuu juuri termostaatilla.

Typeryytesi kaksi; Väite siitä, että jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, on typeryyden huippu. Ylimääräistä lämpöä on kämpässä, jos siellä olevat ihmiset, koneet ja valot ym. tuottaa sitä enemmän kuin on tarpeen talon lämmittämiseks, huomioiden myös viileämmän ilman vaihdon ulkoa!

Voi pyhä yksinkertaisuus. Sinä varmaan säätäisit ne ylimääräiset lämmöt pois pistämällä valot pimeäksi, sammuttamalla kaikki koneet ja heittämällä ihmiset ulos. Kyllä säätö toimii...Nuija.

_oi kirjoitti:

oikein ehkä kellonaika.

Väitit insinöörin viestiä;

" Niin ja vielä sen ulosmenevän käytetyn ilman tehtävä on tietysti lämmittää pumpun kennostoa, joten ei mene harakoille lämpö, vaikka kompressori pitää taukoa. "

Tuota viestiä väitit harhaanjohtavaks. Niinhän se ittekin sanoi, että hän ei näitä olemassa olevia koneita tunne, mutta tuo periaate on toteutettavissa. Ja sanoohan sen järkikin, vaikka sulla ei piisaa sitä käsittämään.

Tiesitkö, että LTO kone toimii niin, että pyöriväkennosessa ulosmenevä ilma lämmittää ensin kennon ja sitten se lämmenny kenno lämmittää sisään tulevan ilman. Yhtä hyvin tossa kompura vehkeessä voidaan tehdä sellanen kenno, joka lämpiää ulosmenevällä ilmalla ja varastoi lämpöö lämmetessään, ihan samalla periaatteella kun LTO:ssakin, ja sitten kun se on tarpeeks lämmin, rupee kompurasysteemi imemään siitä lämpöö. Sä et vaan tainnu tajuta ton inssin selityksestä sitä, miten se kompura toimii. Sitten kompura imee siitä kennosta lämpöö kunnes se kenno jäähtyy ulosvirtaavasta lämpimästä ilmasta huolimatta vaikka kymmeneen asteeseen ja kompura voi taas levätä kunnes kenno on lämmenny sen kymmenen astetta. Eli kyllä se voi toimii ihan hyvin, kun kennossa on vaan riittävästi varaavaa kapasiteettia.

Kalle kirjoitti:

Väitit insinöörin viestiä;

" Niin ja vielä sen ulosmenevän käytetyn ilman tehtävä on tietysti lämmittää pumpun kennostoa, joten ei mene harakoille lämpö, vaikka kompressori pitää taukoa. "

Tuota viestiä väitit harhaanjohtavaks. Niinhän se ittekin sanoi, että hän ei näitä olemassa olevia koneita tunne, mutta tuo periaate on toteutettavissa. Ja sanoohan sen järkikin, vaikka sulla ei piisaa sitä käsittämään.

Tiesitkö, että LTO kone toimii niin, että pyöriväkennosessa ulosmenevä ilma lämmittää ensin kennon ja sitten se lämmenny kenno lämmittää sisään tulevan ilman. Yhtä hyvin tossa kompura vehkeessä voidaan tehdä sellanen kenno, joka lämpiää ulosmenevällä ilmalla ja varastoi lämpöö lämmetessään, ihan samalla periaatteella kun LTO:ssakin, ja sitten kun se on tarpeeks lämmin, rupee kompurasysteemi imemään siitä lämpöö. Sä et vaan tainnu tajuta ton inssin selityksestä sitä, miten se kompura toimii. Sitten kompura imee siitä kennosta lämpöö kunnes se kenno jäähtyy ulosvirtaavasta lämpimästä ilmasta huolimatta vaikka kymmeneen asteeseen ja kompura voi taas levätä kunnes kenno on lämmenny sen kymmenen astetta. Eli kyllä se voi toimii ihan hyvin, kun kennossa on vaan riittävästi varaavaa kapasiteettia.

Lue lisää

lauhduttimet ja höyrystimet tehdään jostain kumman syystä mahdollisimman edullisesti, normaalisti 3/8"-5/8" Cu-putkesta 0,45 -0,5 mm seinämällä ja 0,13-0,15 mm alumiinilamellilla lamellijaon ollessa 2-2,5 mm.
Tällainen kenno on niin kevyt, ettei sillä ole varaavia ominaisuuksia. Niitä ei ole, koska se ei ole järkevää.

Uskon, että e.m. tavalla tehdään kennot jatkossakin uusista ideoistasi huolimatta.
Jos jatkossakin tulee hyviä ideoita, pidä omana tietonasi tai keskustele edes ensin "insinöörin" kanssa.

Kalle kirjoitti:

" Tässä
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 20.39

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000002010565

vastaukseni moiseen tietämättömyyteen on tässä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000002010632

Muuutenkin olet aivan pihalla. Lyhyesti:

Jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, lienee ylivoimainen ajatus ymmärtää kun katsoo tuota muuta avuttomuutta. "

Sinähän olet ihan sekaisin. Et osaa edes lukea. Tuossa linkkaamassasi "insinöörin" viestissä insinööri toteaa ihan asiallisesti ja täysin totta(lue nyt vielä muutama kerta itse), että;

" Kyllä pakastimen kompressoria ohjataan pakastimen lämpötilan perusteella, kuten itsekin totesit aiemmin. "

Ei hän esitä mitään väitettä sen puolesta että pakastinta ohjattaisiin kennon lämpötilan mukaan, vaan pakastimen. Hölmö, pakastimen! Sinun vastauksesi siihen viestiin kuuluu näin;

" Ohjataan toki pakastimen TERMOSTAATILLA mutta ei höyrystimen lämpötilalla tai paineella. "

Kyllä sä oot idiootti, kun et tajua, että kun pakastimen kompressoria ohjataan sen lämpötilan mukaan se tapahtuu juuri TERMOSTAATILLA. Sinä sanoit TERMOSTAATILLA, jolla juuri ohjataan lämpötilan mukaan.

Sitten kehtaat vielä kirjoittaa; " Muuutenkin olet aivan pihalla. Lyhyesti:
Jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, lienee ylivoimainen ajatus ymmärtää kun katsoo tuota muuta avuttomuutta. "

Kuule nyt pölvästi. Kämppään kertyy helposti ylimääräistä lämpöä esim. silloin, kun ulkolämpötila on vaikkapa 10-15 astetta. Näin käy, vaikka ei lämmitettäisi yhtään. Etkö sinä nuija tajua, että LTO:lla ei voi kämppää viilentää enempää kuin on raaka tuloilma ja jos luonnolliset ylimääräiset lämmönlähteet kuten ihmiset ja tietokoneet, televisiot ja valot tuottaavat enemmän lämpöä kuin raaka tuloilma ehtii viilentää, niin kämppään kertyy ylimääräistä lämpöä. Siinä ei mitkään säädöt auta paitsi jos on ilmastointi, joka kerrottakoon sinulle nyt, toimii myös samalla periaatteella kuin jääkaappi.

Kerropas sinä idiootti minulle, miten "säätö ei ole toiminut oikein", jos tiiviissä ja hyvin eristävässä kämpässä on 25 astetta lämmintä, vaikka LTO:n läpi päästetään sisään 18 asteista ilmaa. Se ei kuule ole säädöistä kiinni, vaan siitä, että asunnossa eläminen tuottaa enemmän lämpöä kuin talon lämmittäminen tarvitsee.

Nyt sinä olet paljastanut tyhmyytes oikein urakalla.

Eli miten sinä säädät LTO -koneen jäähdyttämään, jos kämpässä on liian lämmin, koska pari tietokonetta, telkkaria, valot ja viisi ihmistä tuottavat sinne enemmän lämpöä kuin vaikka 15 asteen (ulkolämpötila) lämpötilan ollessa vallitsevana on tarpeen.

Äläkä nyt nuija vastaa, että päästämällä lämmittämätöntä ulkoilmaa sisään. Sehän ei auta, jos talon elämä tuottaa enemmän energiaa, mihin ilmanvaihdon ulkoilman viilentävä vaikutus pystyy kompensoimaan.

Typeryytesi yksi; Termostaatilla ohjataan lämpötilamuutokseen perustuen. Kun inssi sanoi, että kompuraa ohjataan pakastimen lämpötilan mukaan, se tapahtuu juuri termostaatilla.

Typeryytesi kaksi; Väite siitä, että jos on ylimääräistä lämpöä jossain, säätö ei ole toiminut oikein, on typeryyden huippu. Ylimääräistä lämpöä on kämpässä, jos siellä olevat ihmiset, koneet ja valot ym. tuottaa sitä enemmän kuin on tarpeen talon lämmittämiseks, huomioiden myös viileämmän ilman vaihdon ulkoa!

Voi pyhä yksinkertaisuus. Sinä varmaan säätäisit ne ylimääräiset lämmöt pois pistämällä valot pimeäksi, sammuttamalla kaikki koneet ja heittämällä ihmiset ulos. Kyllä säätö toimii...Nuija.

Lue lisää

todella vaikeata.

Kun puhuin ylilämmöstä koskee tietenkin tilannetta, jossa on lämmityksen tarve, nyt sitä väännetään kuin väittäisin, että pitää lämmittää kesälläkin.

Kysyin
"Millähän se ylilämpö on tuotettu? Miksi voidaan ylilämmön avulla antaa tuloilma tulla raakana sisään ja samanaikaisesti poistoilma lämpimänä ulos?"

Siis tilanne, jossa ollaan esim vuoden keskilämpötiloissa 0-5 C. Tällöin joudutaan jaksottamaan lämpöpumpun käyntiä, jonka jo aikaisemmin selitin, on epäedullista sekä kompressorille että hyösuhteelle.

Koko ongelman ydin, mikä ei nyt ole teille auennut on, että poistoilma ja tuloilma ovat jatkuvia tapahtumia, kompressorin käynti jaksottaista.
Siksi jossain tapahtuu epätaloudellista toimintaa.

Mitä tulle PILPin käyttöön yleensä, on se riippuvainen lämmitysenergiasta. Kaukolämpö- ja aluelämpöalueilla PILPin käytössä ei ole energianhintasyistä mitään järkeä. Tuskin myöskään missään kattilalämmmitystilanteessa.
Siksi jos olisi pakko laittaa lämpöpumppu eli jos on vain sähkölämmitysmahdollisuus, laittaisin sen maalämpöön, laittaisin myös todennäköisesti lattialämmityksen saadakseni parhaan lämpökertoimen ja ilmanvaihdon hoitaisin kunnolla regeneratiivisella lämmönsiirtimellä, todennäköisesti roottorilla. PILP olisi poissa laskuista.

Mitä tulee pakastinasiaan "insinööri" rinnasti sen edelleen aikaisempaan väittämäänsä. Lue koko viestiketju, ehkä ymmärrät. Todennäköisesti et, koska typeryydet tuntuvat olevan erikoisalaasi.

HaLe kirjoitti:

Kun kompressori pysähtyy niin poistoilma menee harakoille. Kompressorin käynti riippuu kattilan lämpötilasta eli ei siis suoraan käyttöveden lämpötilasta eikä lämmitysputkistossa kiertävän veden lämpötilasta. Poistoilmasta saatu lämpömäärä on rajallinen ja tästä johtuen ulkolämpötilan ollessa alle 5 astetta kompressori käy jatkuvasti sekä vastus alkaa jo tarvittaessa auttamaan (riippuu tietenkin talon eristysasteesta, koosta sekä käytetystä lämpimästä vedestä ja esim. takan käytöstä).

Yhteenvetona PILP on tehokas LTO laukeilla ja lämpimillä säillä ja se pystyy lämmittämään vettä talteenottamallaan lämmöllä. Etelä-Suomessa PILP pystyy tuottamaan tarvittavan energian käyttöveteen ja lämmitykseen pelkällä kompressorilla 5-6 kuukautta vuodessa.

Lue lisää

Kiitos selkeästä vastauksesta, jota kukaan ei ole yli puoleen vuorokauteen yrittänytkään kumota! Ylempänä olevan, yllättävänkin kiihkeän ajatustenvaihdon tuloksena jäi vielä pieni epävarmuus itämään. Mutta jos asia on näin kuten sanot, väkisinkin tulee mieleen kysymys kompuran kestoiästä. Aikaa, jolloin lämpötila on 5:ssä tai alle, on sentään melkein puolet vuodesta. Käyntiajat ovat siis moninkertaisia maalämpöpumppuihin verrattuna, ja näiden kompuroille luvataan elinikää 10:stä (sähkö- ja öljylämmitysjärjestelmäkauppiaat) 20:een (maalämpökauppiaat) vuotta. Paljonko pilpeille luvataan? Onko vielä kokemuksia, vai onko tuote liian uusi?

HaLe kirjoitti:

Kun kompressori pysähtyy niin poistoilma menee harakoille. Kompressorin käynti riippuu kattilan lämpötilasta eli ei siis suoraan käyttöveden lämpötilasta eikä lämmitysputkistossa kiertävän veden lämpötilasta. Poistoilmasta saatu lämpömäärä on rajallinen ja tästä johtuen ulkolämpötilan ollessa alle 5 astetta kompressori käy jatkuvasti sekä vastus alkaa jo tarvittaessa auttamaan (riippuu tietenkin talon eristysasteesta, koosta sekä käytetystä lämpimästä vedestä ja esim. takan käytöstä).

Yhteenvetona PILP on tehokas LTO laukeilla ja lämpimillä säillä ja se pystyy lämmittämään vettä talteenottamallaan lämmöllä. Etelä-Suomessa PILP pystyy tuottamaan tarvittavan energian käyttöveteen ja lämmitykseen pelkällä kompressorilla 5-6 kuukautta vuodessa.

Lue lisää

Eiköhän kompura käy aika satunnaisesti 4-5 lämpimintä kuukautta, lämmittäen lähinnä käyttövettä.
Syys- ja kevätkeleillä käyntijaksot pitenevät ja pakkasilla vastus kytkeytyy sitten avuksi.

Myös pakkaskausilla kompressori mielestäni pitää esim. yöllä taukoja kun vesisäiliön lämpötila on saavutettu.
Osaako joku kokemuksesta sanoa millaisia jaksoja kompura huilaa pakkasilla?

sippo kirjoitti:

Eiköhän kompura käy aika satunnaisesti 4-5 lämpimintä kuukautta, lämmittäen lähinnä käyttövettä.
Syys- ja kevätkeleillä käyntijaksot pitenevät ja pakkasilla vastus kytkeytyy sitten avuksi.

Myös pakkaskausilla kompressori mielestäni pitää esim. yöllä taukoja kun vesisäiliön lämpötila on saavutettu.
Osaako joku kokemuksesta sanoa millaisia jaksoja kompura huilaa pakkasilla?

Lue lisää

Pakkaskeleillä kompressori käy jatkuvasti. Ainoastaan jos höyrystin jäähtyy liikaa niin kompressori pysähtyy (tällöin poistoilman määrä todennäköisesti liian pieni). Kesällä kompressori tietenkin käy vain jaksoittain, mutta kyllä nelihenkisen perheen käyttämän lämpimän veden tuottamiseen kuitenkin aika paljon energiaa tarvitaan.

Itselläni on ollut Niben 410p käytössä toista talvea ja kompressorin kestävyydestä ei onneksi ole kokemusta. Lämpöpumpun tuottaman lämmön riittävyyteen vaikuttaa tietenkin talon koko ja sen lämmönhukka. Omassa tapauksessani on 186 asuinneliötä 1½-kerroksessa ja talo on hyvin eristetty (seinät villaa 295 mm ja yläpohja 450 mm).

tuomari kirjoitti:

kun palstalle ilmaantuu suht harvoin kohteliaasti käyttäytyviä herrasmiehiä, on aika surullista että sinä hyökkäät tutun töykeällä käytökselläsi laadukasta tekstiä vastaan.
Ei ole epäselvää kumpi teistä omaa enemmän tietoa ja käytöstapoja.
Sinun motiivisi on turhan selvästi pätemisen tarve.
Inssille tiedoksi että Niben pumpussa 410P on tuloilman lämmitys yhtenä lisäpiirinä toteutettuna.

Lue lisää

Tähän asti ketjua luettuani sanoisin että insinööri ymmärtää ilmiön ja oi luulee ymmärtävänsä toiminnan.

Pilpin avulla saa varmaan hyvän systeemin, mutta hinta taitaa nousta korkeaksi.

Sepi kirjoitti:

Tähän asti ketjua luettuani sanoisin että insinööri ymmärtää ilmiön ja oi luulee ymmärtävänsä toiminnan.

Pilpin avulla saa varmaan hyvän systeemin, mutta hinta taitaa nousta korkeaksi.

Lue lisää

...sanoisin että pilp on hyvä vehje muttei yksinään riitä. Ja kahta järjestelmää en hankkisi vaikka olisi kuinka kivoja.

HaLe kirjoitti:

Kun kompressori pysähtyy niin poistoilma menee harakoille. Kompressorin käynti riippuu kattilan lämpötilasta eli ei siis suoraan käyttöveden lämpötilasta eikä lämmitysputkistossa kiertävän veden lämpötilasta. Poistoilmasta saatu lämpömäärä on rajallinen ja tästä johtuen ulkolämpötilan ollessa alle 5 astetta kompressori käy jatkuvasti sekä vastus alkaa jo tarvittaessa auttamaan (riippuu tietenkin talon eristysasteesta, koosta sekä käytetystä lämpimästä vedestä ja esim. takan käytöstä).

Yhteenvetona PILP on tehokas LTO laukeilla ja lämpimillä säillä ja se pystyy lämmittämään vettä talteenottamallaan lämmöllä. Etelä-Suomessa PILP pystyy tuottamaan tarvittavan energian käyttöveteen ja lämmitykseen pelkällä kompressorilla 5-6 kuukautta vuodessa.

Lue lisää

Tavallisin ratkaisu on sellainen jossa pilppi puhaltaa ilmaa ulos ja lämmittää siitä saatavalla energialla käyttövettä. Tässä systeemissä ulkoilman lämpötilalla ei ole mitään merkitystä, koska pilppi ei vaikuta talon lämmitykseen mitenkään, ainoa lämmitettävä kohde on käyttövesi. Jos ei käytetä lämmintä vettä, niin kaikki energia puhalletaan pihalle, ilman lämmön talteenottoa (LTO:lla tätä ongelmaa ei ole).

Jos pilppi lämmittää vesikiertoista lämmönjakoa tai tuloilmaa, niin silloin hyödyttömänä pihalle puhelletun energian määrä vähenee ja pakkasella kompura pyörii jatkuvasti.

Sepi kirjoitti:

Tavallisin ratkaisu on sellainen jossa pilppi puhaltaa ilmaa ulos ja lämmittää siitä saatavalla energialla käyttövettä. Tässä systeemissä ulkoilman lämpötilalla ei ole mitään merkitystä, koska pilppi ei vaikuta talon lämmitykseen mitenkään, ainoa lämmitettävä kohde on käyttövesi. Jos ei käytetä lämmintä vettä, niin kaikki energia puhalletaan pihalle, ilman lämmön talteenottoa (LTO:lla tätä ongelmaa ei ole).

Jos pilppi lämmittää vesikiertoista lämmönjakoa tai tuloilmaa, niin silloin hyödyttömänä pihalle puhelletun energian määrä vähenee ja pakkasella kompura pyörii jatkuvasti.

Lue lisää

ulkoilman lämpötila on joka tapauksessa ratkaiseva; alle n. 5 asteen lämmöllä ei pilp enää tuota lämpöä koska uloslähtevä ilma samaa luokkaa.
Tuo mainitsemasi tyyppi löytyy Nilanilta (joka tosin tuottaa myös lämmitysilmaa); ei kai kuitenkaan 'tavallisin ratkaisu'.

sippo kirjoitti:

ulkoilman lämpötila on joka tapauksessa ratkaiseva; alle n. 5 asteen lämmöllä ei pilp enää tuota lämpöä koska uloslähtevä ilma samaa luokkaa.
Tuo mainitsemasi tyyppi löytyy Nilanilta (joka tosin tuottaa myös lämmitysilmaa); ei kai kuitenkaan 'tavallisin ratkaisu'.

Lue lisää

"alle n. 5 asteen lämmöllä ei pilp enää tuota lämpöä koska uloslähtevä ilma samaa luokkaa"

Siis mitä? Pilppihän hyödyntää juuri sitä ulosmenevää ilmaa ja sen energiasisältö ei muutu ulkoilman mukaan.

Pilppi imee energiaa poistoilmasta, eli jäähdyttää 22 asteisen sisäilman viisiasteiseksi. Ei ole mitään merkitystä minkälämpöiseen ulkoilmaan tuo viisiasteinen ilma puhalletaan.
Energiaa on otettu talteen poistoilmasta sen 17 asteen verran ja ulkoilmasta on ihan turha puhua mitään, sama määrä on otettavissa energiaa, oli siellä ulkona mikä lämpötila tahansa.

sippo kirjoitti:

ulkoilman lämpötila on joka tapauksessa ratkaiseva; alle n. 5 asteen lämmöllä ei pilp enää tuota lämpöä koska uloslähtevä ilma samaa luokkaa.
Tuo mainitsemasi tyyppi löytyy Nilanilta (joka tosin tuottaa myös lämmitysilmaa); ei kai kuitenkaan 'tavallisin ratkaisu'.

Lue lisää

Pikku pakkaseen asti PILP:in hyötysuhde on silti vielä parempi kuin perinteisellä hyvän hyötysuhteen omaavalla LTO:lla.

HLe kirjoitti:

Pikku pakkaseen asti PILP:in hyötysuhde on silti vielä parempi kuin perinteisellä hyvän hyötysuhteen omaavalla LTO:lla.

vrt
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000002013530

Laita siis roottori. Keskikoville pakkasille asti et tarvitse jälkilämmitystä lainkaan.
(Laskelman mitoituslämpötila -32 C, ilmastointivyöhyke 3)

Sepi kirjoitti:

"alle n. 5 asteen lämmöllä ei pilp enää tuota lämpöä koska uloslähtevä ilma samaa luokkaa"

Siis mitä? Pilppihän hyödyntää juuri sitä ulosmenevää ilmaa ja sen energiasisältö ei muutu ulkoilman mukaan.

Pilppi imee energiaa poistoilmasta, eli jäähdyttää 22 asteisen sisäilman viisiasteiseksi. Ei ole mitään merkitystä minkälämpöiseen ulkoilmaan tuo viisiasteinen ilma puhalletaan.
Energiaa on otettu talteen poistoilmasta sen 17 asteen verran ja ulkoilmasta on ihan turha puhua mitään, sama määrä on otettavissa energiaa, oli siellä ulkona mikä lämpötila tahansa.

Lue lisää

no kun sisään täytyy ottaa sama määrä ilmaa ulkoa, joka siis on 5asteista, ei sen lämmittäminen huoneenlämpöiseksi voi viedä vähemmän energiaa kuin poistuvasta ilmasta saatava energia.

_oi kirjoitti:

vrt
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000002013530

Laita siis roottori. Keskikoville pakkasille asti et tarvitse jälkilämmitystä lainkaan.
(Laskelman mitoituslämpötila -32 C, ilmastointivyöhyke 3)

Lue lisää

Perinteisen LTO:n hyötysuhde on harvemmin 60% suurempi (yleensä noin 50%). Pyöriväkennoisessa valmistaja ilmoittaa suuremman hyötysuhteen, mutta kun lasketaan hyötysuhde käyttämällä ulos puhallettavan ilman lämpötilaa (siis LTO:n jälkeen) niin jopa hyötysuhde putoaa.

sippo kirjoitti:

no kun sisään täytyy ottaa sama määrä ilmaa ulkoa, joka siis on 5asteista, ei sen lämmittäminen huoneenlämpöiseksi voi viedä vähemmän energiaa kuin poistuvasta ilmasta saatava energia.

Lue lisää

Siis pilppihän tuottaa aina saman määrän energiaa ja sen riittävyys riippuu pelkästään sisälämpötilasta ja ilmamäärästä.

Nyt ymmärrän että kirjoitat siitä että milloin pilpistä jää energiaa käytettäväksi muuhun kuin korvausilman lämmittämiseen. Puhutaan siis pilpin ja LTO laitteiden käyttöasteista tai nettohyödystä.

Pilppi saa kuitenkin talteen maksimissaan sen noin 17 astetta ja aina kun ulkoilma on alle 5, niin korvausilman lämmittämiseen menee enemmän energiaa, kuin mitä poistoilmasta on mahdollista saada talteen, eikä pidä unohtaa kompuran käyttämää sähköä.

HaLe kirjoitti:

Perinteisen LTO:n hyötysuhde on harvemmin 60% suurempi (yleensä noin 50%). Pyöriväkennoisessa valmistaja ilmoittaa suuremman hyötysuhteen, mutta kun lasketaan hyötysuhde käyttämällä ulos puhallettavan ilman lämpötilaa (siis LTO:n jälkeen) niin jopa hyötysuhde putoaa.

Lue lisää

paikkansa, mutta energiatasolla esittämäni laskelma on oikein.

Poistoilman lämpötilasta laskettu hyötysuhde ei todellakaan ole sama kuin tuloilmalle. Tämä johtuu poistoilman sisältämästä kosteudesta.

Jos meillä on 22C 40% poistoilma, se laskee -> - 7,5 C:en kuivuen samalla n 5 g/kg. Tulopuoli silti nousee 10,7 C:en. Jos poistoilma on rutikuivaa laskee se n. -20,5:en.

Sepi kirjoitti:

Siis pilppihän tuottaa aina saman määrän energiaa ja sen riittävyys riippuu pelkästään sisälämpötilasta ja ilmamäärästä.

Nyt ymmärrän että kirjoitat siitä että milloin pilpistä jää energiaa käytettäväksi muuhun kuin korvausilman lämmittämiseen. Puhutaan siis pilpin ja LTO laitteiden käyttöasteista tai nettohyödystä.

Pilppi saa kuitenkin talteen maksimissaan sen noin 17 astetta ja aina kun ulkoilma on alle 5, niin korvausilman lämmittämiseen menee enemmän energiaa, kuin mitä poistoilmasta on mahdollista saada talteen, eikä pidä unohtaa kompuran käyttämää sähköä.

Lue lisää

näinhän se on vähän miten sen laskee.
Itse asiassa lämmityskaudella kompuran ja puhaltimien teho (muuttuu lämmöksi) on hyötytehoa, joten ne voi rinnastaa lämmittimiin, jos pilp esim kodinhoitohuoneessa.

_oi kirjoitti:

paikkansa, mutta energiatasolla esittämäni laskelma on oikein.

Poistoilman lämpötilasta laskettu hyötysuhde ei todellakaan ole sama kuin tuloilmalle. Tämä johtuu poistoilman sisältämästä kosteudesta.

Jos meillä on 22C 40% poistoilma, se laskee -> - 7,5 C:en kuivuen samalla n 5 g/kg. Tulopuoli silti nousee 10,7 C:en. Jos poistoilma on rutikuivaa laskee se n. -20,5:en.

Lue lisää

Koska pyöriväkennoinen myöskin palauttaa lämmintä ilmaa takaisin, on todellisen hyötysuhteen laskeminen pelkästään koneen antamilla lämpötiloilla mahdotonta. PILP:iä markkinoivat vetoavat samaan poistoilmassa olevaan kosteuteen, jolloin et voi myöskään silloin käyttää 4 astetta poistoilman lämpötilana. Summa summarum Kuka totuuden tietäisi koska kukaan ei ole tehnyt mittaamalla vertailutestiä.

HaLe kirjoitti:

Koska pyöriväkennoinen myöskin palauttaa lämmintä ilmaa takaisin, on todellisen hyötysuhteen laskeminen pelkästään koneen antamilla lämpötiloilla mahdotonta. PILP:iä markkinoivat vetoavat samaan poistoilmassa olevaan kosteuteen, jolloin et voi myöskään silloin käyttää 4 astetta poistoilman lämpötilana. Summa summarum Kuka totuuden tietäisi koska kukaan ei ole tehnyt mittaamalla vertailutestiä.

Lue lisää

hilseen ..

Ei pyöriväkennoinen mitään lämmintä ilmaa takaisin palauta. Hyötysuhteet on mitattuja jo vuosikymmeniä sitten ja luotettavia.
Jos tarkoitat mahdollisia vuotoja, ne kojetyypistä riippuen ovat suuruusluokka 1-3 % jos puhaltimet ovat epäedullisimmin roottoriin nähden. Normaalisti vuodot ovat alle 1 %, eikä edes tiedä mihin suuntaan, siis aivan merkityksettömiä.

Roottorin ja levysiirtimen arvot ovat siis helposti ja luotettavasti laskettavissa, koska käyttö on jatkuvaa.

Pilpin käyntiajoista eri tilanteissa ei ole tietoa. Toivottavasti joku pilpiä käyttävä kertoo käyntiajoista ja -pituuksista.

Insinööri kirjoitti:

Fysiikan perusopintoja. Kaikkien lämpöpumppujen, niin jääkaapin, kylmähuoneen, pakastimen, maalämpöpumpun, ilmalämpöpumpun ja PILP:n toiminta perustuu samaan fysikaaliseen ilmiöön.

Se on tämä.

Aineen olomuodon muutoksessa joko vapautuu energiaa tai sitoutuu energiaa, riippuen siitä, mihin suuntaan olomuodon muutos tapahtuu. Käsittelemme tässä ainoastaan nesteen ja kaasun välistä olomuodon muutosta. Kun neste muuttuu kaasuksi, sitoo se itseensä olomuodon muutoksessa tarvittavan energian. Jokaisella aineella on oma höyrystymislämpötilansa, joka on määritelty normaalipaineiselle kaasulle. Tämä höyrystymislämpötila on riippuvainen paineesta.

Lämpöpumpuissa, joita myös kylmäkoneet ovat. Hyödynnetään tätä paineen vaikutusta aineen höyrystymislämpötilaan. Aine höyrystyy alhaisemmassa lämpötilassa, kun paine on alhaisempi. Höyrystymiseen tarvittavan energian aine ottaa höyrystymispinnasta/ympäristöstä. Lämpöpumppujen toiminta perustuu siihen, että pumpulla aikaansaatuun paineen alenemiseen tarvittava energia on pienempi, mitä höyrystymisen itseensä sitoma energia. Hyötysuhteisiin vaikuttavia asioita en ryhdy käsittelemään (esim. sitä lämpötilaeroa, mikä vallitsee höyrystymiskennossa ja tiivistymiskennossa). Hyötysuhde on kuitenkin sen parempi, mitä korkeammassa lämpötilassa haihdutuskenno on suhteessa luovutuskennoon. Tämän vuoksi esim. ilmalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee pakkasen kiristyessä ulkona, josta lämpöä pumpataan sisälle.

Höyrystynyt neste siirretään ympäristöön, jossa paineolosuhteilla saadaan järjestelmässä oleva aine tiivistymään nesteeksi, jolloin se luovuttaa höyrystymiseen tarvitun energian lämpönä kohteeseen.

Lämpöpumppu ottaa siis lämpöä talteen ulosvirtaavasta lämpimästä ilmasta edelläkuvatun prosessin mukaan. Sen tehokkuus riippuu sitten sen rakenteesta. En todellakaan ole tutustunut poistoilmalämpöpumppujen teknisiin yksityiskohtiin, mutta pystyisin milloin vain rakentamaan lämpöpumpun, joka ottaa lämmönvarauskennosta energiaa talteen jatkuvasti, vaikka alipainepumppu ei pyörikään koko ajan. Tätä lämmön talteen ottoa tapahtuu prosessi aina, kun kennossa vallitsee olosuhteet, jossa siellä kiertävä neste höyrystyy.

Jos olosuhteet ovat sellaiset, että lämmitykseen ja käyttöveteen tarvitaan enemmän energiaa, mitä poistoilmasta on lämpöpumpulla hyötysuhteineen saatavissa, laite on hyödyllinen. Se, miten paljon tuota energiaa saadaan talteen, riippuukin sitten laitteen hyötysuhteesta, johon vaikuttaa monet tekijät.

Sinä et nyt ole _oi ymmärtänyt tätä energian talteenoton eroa LTO:lla ja lämpöpumpulla, kun puhut siitä energiahyödyllisessä mielessä, että tuloilma tulee raakana. LTO:ssakin tuloilma tulee raakana LTO -koneelle asti ja poistuvan energian talteenotto tapahtuu siinä hyvin yksinkertaisella menetelmällä lämmittämällä kennostossa sitä raakaa tuloilmaa poistoilmalla.

Poistoilmalämpöpumpussa poistoilmaan sitoutunutta lämpöenergiaa ei käytetä lämmöntalteenotossa lämmittämällä tuloilmaa, mutta energiaa otetaan kyllä samassa paikassa talteen, nimittäin ilman poistuessa asunnosta. Sen sijaan, että poistuvan ilman energia sidottaisiin tulevan ilman energiaan, se sidotaan asunnon lämmittämiseen esim. vesikierron kautta sekä käyttöveden lämmittämiseen. Tosin sellainenkin poistoilmalämpöpumppu voitaisiin rakentaa, joka lämmittäisi tuloilmaa, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää, koska siinä energiaa voitaisiin ottaa talteen VAIN tuloilman lämmittämiseen, ei esim. käyttöveden lämmittämiseen. Tai toki voitaisiin lämmittää molempia, mutta järjestelmä olisi varsin monimutkainen, siinä olisi kummankin huonot puolet mukana.

Karkeasti ajatellen näiden järjestelmien eroja voidaan verrata seuraavasti.

Kenno LTO. Hyvää; laite on suhteellisen yksinkertainen ja asuntoon saadaan lämmitettyä ilmaa, jolloin vedon tunne on helpompi välttää. Huonoa. Ulkoilman ollessa niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta, ei ulosvirtaavasta huoneilmasta voida enää käyttää energiaa hyödyksi. Toinen huono puoli on tuplamäärä ilmastointiputkia verrattuna oikein toteutettuun PILP:iin.

Lämpöpumppu. Hyvää; poistuvasta huoneilmasta voidaan ottaa energiaa talteen silloinkin, kun ulkona on niin lämmintä, että asunnon lämmittämiseen ei ole enää tarvetta. Energia on kuitenkin lämpöenergiaa, joten en keksi sille oikein muuta käyttöä lämpimänä aikanakuin lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Laitteesta on mahdollista rakentaa samalla ilmastointikone kuumia kesäilmoja valten. Sen pyörittäminen vaatii kuitenkin energiaa, mukavuudesta joutuu maksamaan. Ilmanvaihtoputkisto on yksinkertaisempi, kun tuloilma voidaan ottaa suoraan ulkoa seinäventtiileillä. Oikealla sijoittelulla vedon tunnetta voidaan välttää varsinkin, jos on käytössä esim. perinteiset vesikiertoiset patterit.

Huonoa; kalliimpi ja teknisempi ratkaisu = myös huolto/uusimiskustannukset merkitsevät. Toinen huono puoli on se, että jos poistoilmasta otetaan energia talteen esim. nestekiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen, mutta ei tuloilman lämmittämiseen, on asuntoon tuleva korvausilma kylmää. Korostan, että energiataloudellisesti tällä ei ole merkitystä. Energiataloudellisesti on merkitystä vain sillä, mikä järjestelmä ottaa ympärivuotisesti tarkasteltuna enemmän käytettävää energiaa talteen l. kokonaishyötysuhde. Tietysti huomioiden myös itse laitteiston käyttämä energia.

Varmasti moni teistä tietää enemmän näiden laitteistojen teknisistä yksityiskohdista, koska en ole vielä paneutunut niihin. Laitteistojen toiminnan periaatteet ovat kuitenkin selvät kenelle tahansa fysiikkaa opiskelleelle, kuten myös se, että molemmissa lämpöä otetaan talteen poistuvasta huoneilmasta (PILP, LTO). Sillä, että toisessa tuloilma tulee lämmittämättömänä asuntoon, ei ole mitään tekemistä järjestelmän energiataloudellisuuden kanssa, vaan sillä mikä järjestelmä pystyy paremmin ottamaan talteen energiaa poistuvasta ilmasta niin, että siitä syntyy säästöä/energia on hyödynnettävissä.

Kun siis puhutaan energiatehokkuudesta, näitä järjestelmiä tulee verrata siten, kumman hyötysuhde kokonaisuudessa on parempi. Paljonko ne itsessään kuluttavat energiaa. Paljonko ne ottavat talteen energiaa tulevasta ilmasta? Paljonko siitä voidaan hyödyntää? LTO:lla energiaa saadaan talteen silloin, kun asuntoa pitää lämmittää. Lämpöpumpulla vielä sen jälkeenkin lähinnä lämpimän veden tuottamisessa. Kokonaishyötysuhteista en ole nähnyt vertailuja, mutta ne on aika helopsti laskettavissa, kun koneiden tietyt arvot ovat tiedossa.

Yksi kommenttisi kaipaa oikaisua;

"Siitähän ei ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun sitä on enemmän mitä asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan."
- osoittaa myös, että tässä unohdetaan tosiasia, että tuloilmaa tulee jatkuvasti raakana sisään. "

Et tajunnut tuota lausetta mitä sanoin. Siitä ei edelleenkään ole haittaa, jos poistoilman lämpö menee harakoille silloin, kun energiaa poistoilmassa on enemmän mitä asunnon lämmittämiseen ja käyttöveden tuottamiseen tarvitaan. LTO:ssa tuo raja tulee vastaan jo silloin, kun energiaa poistoilmasta on saatavissa enemmän mitä pelkkä asunnon lämmittäminen vaatii. Katsopas eihän silloin ole mieltä lämmittää tuloilmaa LTO:llakaan, jos asunnossa riittää lämpöä jo tarpeeksi ja ylikin.

Lue lisää

Tuohon ylempänä käytyyn (insinööri-oi) keskusteluun on pakko kommentoida, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet on samat, vaikka sitä kuinka kääntelis jä vääntelis ja yrittäs pilkkua nussia!
Nimimerkille Oi vois sanoa, että jos tosiaan olet tehnyt töitä lämpöpumpun parissa, niin pitäs kait sun EDES tuo tietää!
En jaksanut lukea koko keskustelua, kun se oli tyyliin
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"

tuleva insinööri kirjoitti:

Tuohon ylempänä käytyyn (insinööri-oi) keskusteluun on pakko kommentoida, että pakastimen ja lämpöpumpun toimintaperiaatteet on samat, vaikka sitä kuinka kääntelis jä vääntelis ja yrittäs pilkkua nussia!
Nimimerkille Oi vois sanoa, että jos tosiaan olet tehnyt töitä lämpöpumpun parissa, niin pitäs kait sun EDES tuo tietää!
En jaksanut lukea koko keskustelua, kun se oli tyyliin
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"

Lue lisää

joskus insinööri on luettava koko juttu läpi ja/tai ymmärrettävä lukemansa.
Missä väitän, ettei periaate ole sama?

_oi kirjoitti:

joskus insinööri on luettava koko juttu läpi ja/tai ymmärrettävä lukemansa.
Missä väitän, ettei periaate ole sama?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002008436

Toteat tylysti, että "Insinöörin" avauksessa ei ollut mikään oikein, vaikka sisälukutaitoinen ihminen näkee heti, että avauksen keskeisin sanoma oli se, että pakastimen ja ilma/maalämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Minä luin tuon ketjun läpi ja sinä puhut silkkaa paskaa. Tuossa yllä olevassa linkissä tyhjänpuhumisesi käy parhaiten ilmi. Et saa millään vedettyä sanojasi takaisin. Jos kerran avauksessa ei ole mielestäsi mikään oikein, niin silloin kiistät sen, mikä siinä on näköjään kaikkien muiden lukijoidenkin mielestä ollut se ydinasia; periaate on sama. Se on myös minun mielestäni sen avausviestin ydinsanoma, samaisen viestin, josta sinä totesit, että siinä ei ole MITÄÄN oikein.

Ohikulkija kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002008436

Toteat tylysti, että "Insinöörin" avauksessa ei ollut mikään oikein, vaikka sisälukutaitoinen ihminen näkee heti, että avauksen keskeisin sanoma oli se, että pakastimen ja ilma/maalämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Minä luin tuon ketjun läpi ja sinä puhut silkkaa paskaa. Tuossa yllä olevassa linkissä tyhjänpuhumisesi käy parhaiten ilmi. Et saa millään vedettyä sanojasi takaisin. Jos kerran avauksessa ei ole mielestäsi mikään oikein, niin silloin kiistät sen, mikä siinä on näköjään kaikkien muiden lukijoidenkin mielestä ollut se ydinasia; periaate on sama. Se on myös minun mielestäni sen avausviestin ydinsanoma, samaisen viestin, josta sinä totesit, että siinä ei ole MITÄÄN oikein.

Lue lisää

saa kun keskustelee asiasta mitään ymmärtämättömien kanssa, olen sen varmasti ansainnut. Ei pitäisi keskustella tyhmien kanssa.

Korjasin muistaakseni myöhemmin, että siinä viestissä oli tuon itsestäänselvyyden lisäksi oikein myös ehkä nimimerkki ja päiväys.

".. pakastimen ja ilma/maalämpöpumpun toimintaperiaate on sama "
Kai nyt p**le jokainen tietää, jolla tänne on asiaa kirjoitella, että se on sama.
Ymmärrä nyt, jos mahdollista, että todella tiedän sen.

Kyse oli ja on siitä millä lämpöpumppua ohjataan ja siinä "insinööri" on täysin hakoteillä minkä olen monesti jo osoittanut.

Lisää kahjoja koloista, ....

Ohikulkija kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002008436

Toteat tylysti, että "Insinöörin" avauksessa ei ollut mikään oikein, vaikka sisälukutaitoinen ihminen näkee heti, että avauksen keskeisin sanoma oli se, että pakastimen ja ilma/maalämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Minä luin tuon ketjun läpi ja sinä puhut silkkaa paskaa. Tuossa yllä olevassa linkissä tyhjänpuhumisesi käy parhaiten ilmi. Et saa millään vedettyä sanojasi takaisin. Jos kerran avauksessa ei ole mielestäsi mikään oikein, niin silloin kiistät sen, mikä siinä on näköjään kaikkien muiden lukijoidenkin mielestä ollut se ydinasia; periaate on sama. Se on myös minun mielestäni sen avausviestin ydinsanoma, samaisen viestin, josta sinä totesit, että siinä ei ole MITÄÄN oikein.

Lue lisää

Lue nyt nuo viestit vielä ja katso aikajärjestystä. En ensimmäisessä kommentissa väittänyt ettei lämpöpumppu toimisi kuin pakastin vaan sen ohjaukset on hoidettu toisin. Toisessa totein, että toiminnasta ei ole kysymys!! Meneekö jakeluun??
Miten vähin eväin pitää olla varustettu, että väittää, että olisin toiminnasta eri mieltä noiden viestien jälkeen???

************************************************
Ei kai nyt sentään
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 07.55   

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta

*************************************************
Suosittelen
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 12.24   

samaa ilmastoinnin peruskurssia kuin insinöörillekin.

Lämpöpumpun toiminnastahan tässä ei ole kysymys, sehän löytyi sieltä insinöörin kirjasestakin, vaan rakennuksen lämpöenergian hyödyntämisestä, säädöstä ja lämpöpumpun ohjauksesta.

Lämpöpumppua ei ohjata koskaan höyrystimen lämpötilan mukaan kuten insinööri asiantuntemattomasti väitti.

*************************************************
Hmmm
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 15.14   

nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein.
Puistatti ajatus, että joku ottaa sen todesta.

Täällä on meitä muitakin pa:npuhujia, mutta jo insinöörikunnan mainetta ajatellen pidin parempana kehottaa tätä vaikenemaan.

_oi kirjoitti:

Lue nyt nuo viestit vielä ja katso aikajärjestystä. En ensimmäisessä kommentissa väittänyt ettei lämpöpumppu toimisi kuin pakastin vaan sen ohjaukset on hoidettu toisin. Toisessa totein, että toiminnasta ei ole kysymys!! Meneekö jakeluun??
Miten vähin eväin pitää olla varustettu, että väittää, että olisin toiminnasta eri mieltä noiden viestien jälkeen???

************************************************
Ei kai nyt sentään
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 07.55   

"insinöörin" kannattaisi tutustua pakastimeensa.

Pakastimissa on termostaatit, jotka käynnistävät ja pysäyttävät kompressorit, samoin lämpöpumpuissa ohjaus tulee jostain muualta

*************************************************
Suosittelen
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 12.24   

samaa ilmastoinnin peruskurssia kuin insinöörillekin.

Lämpöpumpun toiminnastahan tässä ei ole kysymys, sehän löytyi sieltä insinöörin kirjasestakin, vaan rakennuksen lämpöenergian hyödyntämisestä, säädöstä ja lämpöpumpun ohjauksesta.

Lämpöpumppua ei ohjata koskaan höyrystimen lämpötilan mukaan kuten insinööri asiantuntemattomasti väitti.

*************************************************
Hmmm
Kirjoittanut: _oi, 7.1.2004 klo 15.14   

nimimerkki "insinöörin" avaus oli sitä luokkaa, että siinä ei ollut mitään oikein.
Puistatti ajatus, että joku ottaa sen todesta.

Täällä on meitä muitakin pa:npuhujia, mutta jo insinöörikunnan mainetta ajatellen pidin parempana kehottaa tätä vaikenemaan.

Lue lisää

-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"

tuleva insinööri kirjoitti:

-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"

keskusteluun, mistä et mitään ymmärrä. Lämpöpumpu ja pakastimen toimintaperiaate ei valitettavasti ole sama eikä laitteita ole tarkoitettu samaan toimintaan.
Tosin kummassakin on kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin, joiden avulla siirretään lämpöä paikasta 1 paikkaan 2. Se osa laitteistosta kyllä toimii samalla toimintaperiaatteella, mutta ei ole koko järjestelmä.

tuleva insinööri kirjoitti:

-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"
-"hauki on kala"
-"haista paska, hauki ei ole kala"

siirtyä varmaankin tuonne puhumaan kalastuksesta, jos se on tutumpi:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=608

Itselleni on tulossa 130 m2 talo, johon tarkoituksena laittaa vesikiertolattia ja pilp.
Osaisitko sanoa alkuunlaitosta sen verran, että oliko suunnitelmien teossa hankaluuksia. Itse tässä vaan tuntuu, että joka suunnitelman saa kysyä eri paikasta, koska LVI-firmat eivät monikaan tee suunnitelmia vesikiertolattiasta vaan sen tekee siihen erikoistuneet firmat. Nämä taas eivät tee vesi/viemärisuunnitelmia. Sitten kuitenkin tarvitaan putkimies joka asentaa pumpun ja mahdollisesti myös viemärisysteemejä mutta riviputkimies ei voi tehdä virallista suunnitelmaa joten se pitää hankkia toiselta. Ja jos vielä ostaa pilpin eri paikasta itsenäisesti niin on sopalla aika monta keittäjää. Sähkösuunnitelmat sitten tietysti vielä seuraavasta paikasta...

...ei vesikertoinen järjestelmä eikä sähkökaapeli. Kaiken saa pettämään, vaimosikin.
Varaava, laattaan upotettu sähkökaapeli on vaan aika mahdoton uusia. Mutta onhan se helppo toimiessaan. Ja varmaan toimiikin pitkään.
Vanhempieni vesikiertoinen (patterit) on alkuperäinen ja 50-luvulta. Nykyisen talon samaten.

Kunnon teknisen tilan? Tarkoitatko pinta-alaa? Kuinka suureksi sen arvioit? Sanoisin että 5 neliöö riittää helposti jonne mahtuu myös sisäsäiliö. Mun mielestä aika kohtuullisen kokoinen.

pasi kirjoitti:

Kunnon teknisen tilan? Tarkoitatko pinta-alaa? Kuinka suureksi sen arvioit? Sanoisin että 5 neliöö riittää helposti jonne mahtuu myös sisäsäiliö. Mun mielestä aika kohtuullisen kokoinen.

Lue lisää

...syö aina jonkun verran tilaa mutta sitten voitkin keskittää sinne kaiken tekniikan. Ja jää se moniajomahdollisuus!
Sähkö on halpa investointivaiheessa mutta talo on kuitenkin pitkäaikainen investointi ja säästö jää näinollen aika lyhytnäköiseksi.

Putkimies kirjoitti:

...syö aina jonkun verran tilaa mutta sitten voitkin keskittää sinne kaiken tekniikan. Ja jää se moniajomahdollisuus!
Sähkö on halpa investointivaiheessa mutta talo on kuitenkin pitkäaikainen investointi ja säästö jää näinollen aika lyhytnäköiseksi.

Lue lisää

Tänään luin teksti-TV:stä,että sähkön hinta tulee nousemaan n.25% lähivuosina alkavan päästökaupan johdosta,joten ei ehkä kannata panostaa sähkölämmitykseen.

Heikki kirjoitti:

Tänään luin teksti-TV:stä,että sähkön hinta tulee nousemaan n.25% lähivuosina alkavan päästökaupan johdosta,joten ei ehkä kannata panostaa sähkölämmitykseen.

Kukaan ei vielä tiedä päästökaupan lopullisia hintoja eikä varsinkaan niiden vaikutusta kuluttajahintoihin.

Vaikka energian hinta nousisi, niin suuri osa sähköstä on siirtomaksua, johon tuo korotus ei vaikuta. Samalla on kaavailtu sähköveron poistamista. Yhden arvion mukaan kuluttajille sähkön hinnan nousu tarkoitaa kulutusmenoihin 0.2% nousua, eli puhutaan joistain kymmenistä euroista vuositasolla.

pasi kirjoitti:

Kunnon teknisen tilan? Tarkoitatko pinta-alaa? Kuinka suureksi sen arvioit? Sanoisin että 5 neliöö riittää helposti jonne mahtuu myös sisäsäiliö. Mun mielestä aika kohtuullisen kokoinen.

Lue lisää

Oma tekninen tila on 2*2,5m ja ahdasta tuli, kun kaikkia laitteita ei saanutkaan siihen järjestykseen, johon ne oli alunperin ajateltu (laitteiden avautuvat ovet yms.).

Jos tekisin taloa uudestaan niin teknisestä tilasta tulisi 3*3m.

Mielestäni laitteiden ja talon tekniikan sijoituspaikaksi neliöhinnaltaan halpa tekninentila on paljon parempi ratkaisu, kuin esimerkiksi kaakeloitu kodinhoitohuone, jossa kaappitilaa ei ole koskaan liikaa. Tekniseen tilaan kojeet saa asennella, niin kuin parhaaksi näkee, eikä ulkonäköasioihin tarvitse juurikaan kiinnittää huomiota, vaan kaiken voi tehdä käytettävyyden ja huollettavuuden ehdoin.

Sepi kirjoitti:

Kukaan ei vielä tiedä päästökaupan lopullisia hintoja eikä varsinkaan niiden vaikutusta kuluttajahintoihin.

Vaikka energian hinta nousisi, niin suuri osa sähköstä on siirtomaksua, johon tuo korotus ei vaikuta. Samalla on kaavailtu sähköveron poistamista. Yhden arvion mukaan kuluttajille sähkön hinnan nousu tarkoitaa kulutusmenoihin 0.2% nousua, eli puhutaan joistain kymmenistä euroista vuositasolla.

Lue lisää

...tuosta sähköveron poistamisesta? Miksi hallitus siihen ryhtyisi? Helppo vero ja tuottoisa vero. Sen poistaminen taas luultavasti nostaisi kulutusta joka taas puolestaan aiheuttaisi yhä enemmän menoja valtiolle. Valtioneuvoston periaatelinjauksissahan on sanottu että kotimaisen energian käyttöä tullaan lisäämään eikä se onnistu jos samanaikaisesti heikennetään kotimaisen energian käyttöä lämmitykseen.
Vaikka suomalainen perussähkö tehdäänkin halvalla vesivoimalla ja kyseenalaisella ydinsähköllä niin jokainen lisäkilowattitunti tehdään kalliisti öljyllä tai hiilellä. Päästökaupan takia niiden suhteellinen kalleus tulee yhä korostumaan. Biosähköä ei juuri vielä mainittavasti ole.

Sepi kirjoitti:

Oma tekninen tila on 2*2,5m ja ahdasta tuli, kun kaikkia laitteita ei saanutkaan siihen järjestykseen, johon ne oli alunperin ajateltu (laitteiden avautuvat ovet yms.).

Jos tekisin taloa uudestaan niin teknisestä tilasta tulisi 3*3m.

Mielestäni laitteiden ja talon tekniikan sijoituspaikaksi neliöhinnaltaan halpa tekninentila on paljon parempi ratkaisu, kuin esimerkiksi kaakeloitu kodinhoitohuone, jossa kaappitilaa ei ole koskaan liikaa. Tekniseen tilaan kojeet saa asennella, niin kuin parhaaksi näkee, eikä ulkonäköasioihin tarvitse juurikaan kiinnittää huomiota, vaan kaiken voi tehdä käytettävyyden ja huollettavuuden ehdoin.

Lue lisää

Oliko asennuksessa pykälä että öljykattila pitää olla metrin päässä säiliöstä vai muistanko väärin? Mistä/miten se mitataan? Seinät piti olla EI30, sen tiedän.

Putkimies kirjoitti:

...tuosta sähköveron poistamisesta? Miksi hallitus siihen ryhtyisi? Helppo vero ja tuottoisa vero. Sen poistaminen taas luultavasti nostaisi kulutusta joka taas puolestaan aiheuttaisi yhä enemmän menoja valtiolle. Valtioneuvoston periaatelinjauksissahan on sanottu että kotimaisen energian käyttöä tullaan lisäämään eikä se onnistu jos samanaikaisesti heikennetään kotimaisen energian käyttöä lämmitykseen.
Vaikka suomalainen perussähkö tehdäänkin halvalla vesivoimalla ja kyseenalaisella ydinsähköllä niin jokainen lisäkilowattitunti tehdään kalliisti öljyllä tai hiilellä. Päästökaupan takia niiden suhteellinen kalleus tulee yhä korostumaan. Biosähköä ei juuri vielä mainittavasti ole.

Lue lisää

No eihän tuosta kukaan ole varma, kun ei näitä asioita ole vielä nuijuttu pöytään.

Jokatapauksessa sähkövero on saastevero ja samoin päästökauppa, joidenkin tahojen mukaan on itsestään selvää että uusi maksu korvaa vanhan veron.

Pelletti on viedä edullinen mutta kun valtio lopettaa tuotannon tukemisen, miten käy???
Sitähän ei kukaan tiedä
Mutta pelletistän on helppo siirtyä öljyyn tai pelletti varastoon 3M3 sähkövaraaja.
Suositeltava ratkaisu!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

...luonnetaan liian vaikeaksi. Luullaan että se on jotain vastaavaa kuin klapien kanssa läträämistä. Ja väärillä laitevalinnoilla se kieltämättä muuttuu pakosta uudeksi harrastukseksi (esim halvin poltin tarkoitukseen sopimattomassa kattilassa ilman kunnon kokoista varastoratkaisua).
Pelletin markkinahinta ei voi koskaan nousta öljyä korkeammalle koska silloin öljy helpompana valtaisi takaisin alaa. Konvertoiminen kun on aika helppoa (poltin säiliö).

tulevaisuus kirjoitti:

Pelletti on viedä edullinen mutta kun valtio lopettaa tuotannon tukemisen, miten käy???
Sitähän ei kukaan tiedä
Mutta pelletistän on helppo siirtyä öljyyn tai pelletti varastoon 3M3 sähkövaraaja.
Suositeltava ratkaisu!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lue lisää

Kerroppa muillekin mikä yritys saa valtion tukea pellettituotantoon? Olen työssä yrityksessä joka tekee pellettejä sivutuotteena sentuvästä purusta ja ilman minkäänlaista ulkopuolista tukea.Nyt taisit puhua paskaa tässä netissä

Kerro minulle kirjoitti:

Kerroppa muillekin mikä yritys saa valtion tukea pellettituotantoon? Olen työssä yrityksessä joka tekee pellettejä sivutuotteena sentuvästä purusta ja ilman minkäänlaista ulkopuolista tukea.Nyt taisit puhua paskaa tässä netissä

Lue lisää

Eikös yksi suurimpia pelletin valmistajia ole VAPO?

Olen kuullut että valtio tukee korjuukustannuksia, kun hakkuujäte kerätään biopolttoaineeksi, mutta se taitaa kohdistua silloin lähinnä hakkeeseen.

Kuten sanoit, pelletti on sivutuote. Miten käy opelletin hinnan ja saatavuuden, kun rakentaminen hidastuu, eikä ole sahausjätettä, josta pellettiä tehdään?

Kerro minulle kirjoitti:

Kerroppa muillekin mikä yritys saa valtion tukea pellettituotantoon? Olen työssä yrityksessä joka tekee pellettejä sivutuotteena sentuvästä purusta ja ilman minkäänlaista ulkopuolista tukea.Nyt taisit puhua paskaa tässä netissä

Lue lisää

...on saanut tukea laiteinvestointeihinsa. Syytä en tiedä, ehkä jotain syrjäseutujen työllistämisrahoja???

Epävarma kirjoitti:

Eikös yksi suurimpia pelletin valmistajia ole VAPO?

Olen kuullut että valtio tukee korjuukustannuksia, kun hakkuujäte kerätään biopolttoaineeksi, mutta se taitaa kohdistua silloin lähinnä hakkeeseen.

Kuten sanoit, pelletti on sivutuote. Miten käy opelletin hinnan ja saatavuuden, kun rakentaminen hidastuu, eikä ole sahausjätettä, josta pellettiä tehdään?

Lue lisää

...menee tänään vientiin yli 80%. Samaan aikaan kuskataan lämmitysöljyä maahan. Typerää energian edestakaisin siirtoa josta ei hyödy kuin kuljetusliikkeet.

on hieno asia, mutta esim roottoria käytettäessä saattaa roottori olla käynnissä koko ajan ilman huurtumista. Siihen nähden tuloilman pätkiminen on harrastelijamaista ...

Sitä paitsi levysiirtimien sulatukseen voidaan käyttää lohkottain sulattamista, jolloin osaa kerrallaan sulatetaan poistoilmalla muun kennon edelleen toimiessa. Näinhän tehdään isommissa kojeikoissa.

_oi kirjoitti:

on hieno asia, mutta esim roottoria käytettäessä saattaa roottori olla käynnissä koko ajan ilman huurtumista. Siihen nähden tuloilman pätkiminen on harrastelijamaista ...

Sitä paitsi levysiirtimien sulatukseen voidaan käyttää lohkottain sulattamista, jolloin osaa kerrallaan sulatetaan poistoilmalla muun kennon edelleen toimiessa. Näinhän tehdään isommissa kojeikoissa.

Lue lisää

Yksi Meptekin koje tuollaisella infrapunasensorilla (optio) on malliltaan Ilto 450. Pientaloon sopiva hinnaltaan.

maalämpöpumppukaan ei käynnisty oli höyrystimen paine mikä tahansa jos rakennuksessa ei ole lämmityksen tarvetta.
Ei ainakaan pitäisi.

_oi kirjoitti:

maalämpöpumppukaan ei käynnisty oli höyrystimen paine mikä tahansa jos rakennuksessa ei ole lämmityksen tarvetta.
Ei ainakaan pitäisi.

maalämpöpumppu käynnistyy höyrystimen paineen ohjaamana ja tähän ei vaikuta lämmön tarve mitenkään.Termostaatilla ohjataan kylmäkoneen nestevaraajan jälkeen olevaa magnettiventtiiliä,jos näin ei ole, kylmäkompressori on lyhytikäinen.
Kun käytetään elektroonista paisuntaventtiiliä (esim.Adapkoolia) voi pieniä ykiköitä ja nimenomaan yhä kohdetta jäähdyttää/lämmittää ilman liäsäautomatiikkaa.

mtz kirjoitti:

maalämpöpumppu käynnistyy höyrystimen paineen ohjaamana ja tähän ei vaikuta lämmön tarve mitenkään.Termostaatilla ohjataan kylmäkoneen nestevaraajan jälkeen olevaa magnettiventtiiliä,jos näin ei ole, kylmäkompressori on lyhytikäinen.
Kun käytetään elektroonista paisuntaventtiiliä (esim.Adapkoolia) voi pieniä ykiköitä ja nimenomaan yhä kohdetta jäähdyttää/lämmittää ilman liäsäautomatiikkaa.

Lue lisää

tämän nippeliautomatiikan, mutta sitä magneettiventtiiliä, joka myös sulkeutessaan aiheuttaa alipainepressostaatin laukeamisen ja koneen pysähtymisen estäen sitten nesteiskut käynnistettäessä, ohjaa jokin ulkopuolinen taho.
Eikö siis se magneettiventtiili avaudu lämmöntarpeen mukaan?

_oi kirjoitti:

tämän nippeliautomatiikan, mutta sitä magneettiventtiiliä, joka myös sulkeutessaan aiheuttaa alipainepressostaatin laukeamisen ja koneen pysähtymisen estäen sitten nesteiskut käynnistettäessä, ohjaa jokin ulkopuolinen taho.
Eikö siis se magneettiventtiili avaudu lämmöntarpeen mukaan?

Lue lisää

Sen kompuranhan käynnistää kontaktorin ohjausjännite, eikä mikään ulkopuolinen, heh heh

_oi kirjoitti:

tämän nippeliautomatiikan, mutta sitä magneettiventtiiliä, joka myös sulkeutessaan aiheuttaa alipainepressostaatin laukeamisen ja koneen pysähtymisen estäen sitten nesteiskut käynnistettäessä, ohjaa jokin ulkopuolinen taho.
Eikö siis se magneettiventtiili avaudu lämmöntarpeen mukaan?

Lue lisää

Alipainepressostaatti on kytketty kompressorin kampikammioon ja sitä kautta höyrystimeen ja mikään ulkopuolinen laite ei ohjaa pressostaattia,ainoastaan höyrystimen paine.
Nesteiskujakaan tämä ei välttämäti estä,nesteiskujen ehkäisemiseksi on kampikammion lämmitys (järjästetty usealla eri tavalla).
Painepuolella on myöskin pressostaatti joka pysäyttää koneen lauhduttimen paineesta(usein lukkiutuva)

mtz kirjoitti:

Alipainepressostaatti on kytketty kompressorin kampikammioon ja sitä kautta höyrystimeen ja mikään ulkopuolinen laite ei ohjaa pressostaattia,ainoastaan höyrystimen paine.
Nesteiskujakaan tämä ei välttämäti estä,nesteiskujen ehkäisemiseksi on kampikammion lämmitys (järjästetty usealla eri tavalla).
Painepuolella on myöskin pressostaatti joka pysäyttää koneen lauhduttimen paineesta(usein lukkiutuva)

Lue lisää

niin, sehän jo todettiin, mutta asiaan:
Mikä sitä magneettiventtiiliä ohjasikaan?
Tuo heh heh ohjausjännitekö?