Meillä on 1800 litran vesivaraaja, jota lämmitämme Jämä-kattilan avulla puilla. Sähkövastuksia emme pidä päällä, ellei ole pakko. Lisäksi koetamme kovilla pakkasilla lisätä sisälämpöä varaavalla takalla.
Puilla nostamme varaajan lämmön joka vuorokausi (pääasiassa klo 18-20) n. 70-78 asteeseen, josta se vajoaa yön ja päivän aikana 40-55 asteeseen.
Olen ajanut sähkövastusten kytkeytymisen alhaisiin lukuihin, jolloin esim. yösähköä meillä menee n. 6-7 kWh / yö.
Onko lämmitystavassamme jotakin vaaratekijää esim. putkien ja laitteiden kestolle, koska annamme vajota veden lämmön noin alas ? Tulisiko meidän pitää yön ajan veden lämpö yli 70 asteessa vastuksilla ja nostaa se taas seuraavana iltana puilla ylös ?
Mielelläni kuulisin ihmisten vinkkejä kattilan ja vastusten käytöstä vesivaraajissa.
Puilla nostamme varaajan lämmön joka vuorokausi (pääasiassa klo 18-20) n. 70-78 asteeseen, josta se vajoaa yön ja päivän aikana 40-55 asteeseen.
Olen ajanut sähkövastusten kytkeytymisen alhaisiin lukuihin, jolloin esim. yösähköä meillä menee n. 6-7 kWh / yö.
Onko lämmitystavassamme jotakin vaaratekijää esim. putkien ja laitteiden kestolle, koska annamme vajota veden lämmön noin alas ? Tulisiko meidän pitää yön ajan veden lämpö yli 70 asteessa vastuksilla ja nostaa se taas seuraavana iltana puilla ylös ?
Mielelläni kuulisin ihmisten vinkkejä kattilan ja vastusten käytöstä vesivaraajissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...on puukattilan ominaisuus ja edellytys sen toiminnalle. tasalämpö olisi tietenkin vähiten rasittava mutta se ei ol emahdollista kertalämmitteisissä ratkaisuissa. Sytytys tehdään hitaasti mieluiten ilman sytystsnesteitä tms jotka saavat aikaan roihun kertarykäisyllä.
Varaajan kuuluu myös kestää lämpötilanvaihtelut. Sinne ladataanlämpöä ja siletä puretaan lämpöä. Lämpötila seilaa. En osaa sanoa onko siinä järkevää minimitasoa.
Varaajissa heilahtelee aina lämpötilat. Sopivaa lämpötilaa ei ole määritetty. Jakoventtiili huolehtii veden annsotelusta kierrosta tulevan veden kanssa. Lähinnä kovilla pakkasilla alhainen varaajan lämpötila saattaa tarkoittaa myös "alhaista" huonelämpötilaa, koska patterivesikään ei ole kuin maksimissaan varaajan lämpöistä (esim. 40 astetta sinun tapauksessa).
Lähinnä mietin, että onko varaajan lämpötilan päästämisellä noin alhaiseksi mahdollisia haittoja putkistolle ja venttileille ? Omaa kokemusta ei ole. Asiantuntijat, kertokaapa.
En ole asiantuntija mutta onko olemassa korroosiovaara kun lämpötila laskee kovin alas? Eikös esim. öljykattilassakin ole koko ajan joku 80 astetta sen kattilan sisuksien kestävyyden takia?
Kattiloissa palaminen on täydellisempää, kun se pidetään N. 80 asteisena. Vähentää mm. piipun syöpymistä ym.
Varaaja sen sijaan saa olla vaikka 20 asteinen, siellä ei tapahdu minkäänlaista syöpymää, kun kaikki verkostossa oleva vesi on kerran lämmitetty kuumaksi, jolloin sieltä on happi poistunut.
Varaajan ja verkoston syöpymisvaara on tosin mahdollista jos sinne joudutaan lisäämään happipitoista "raakaa vettä" useamman kerran vuodessa.
Veden lisäämistarpeen aiheuttaja on useimmiten liian pieni paisuntasäiliö tai väärä esipaine säiliössä.
Opettelen uutena omakotiasukkaana taloni lämmitysjärjestelmää.
Meillä on arimax yläpalokattila ja 3000 litran varaaja. Kattilan ja varaajan välissä pumppu. Varaajassa sähkövastukset 10 Kw ja 6 Kw. Molemmat vastukset varaajan alaosassa, toimivat yhtäaikaa samalla termostaatilla. Varaaja edellisen asukkaan itse tekemä, noin kuution muotoinen.
Pannuhuone on talon kellarissa, talo on yksikerroksinen.
Varaajassa on avopaisuntasäiliö. Onko avopaisuntasäiliön kautta vaaraa hapen pääsystä järjestelmään? Kannattaisiko se vaihtaa kalvopaisuntaan?
Talo on rakennettu 1969, lämmin ala 195 neliötä. Putkiston kunto alkaa mietityttämään. Lämmitysputket ovat varsin paksuja, huomattavasti paksumpia kuin uusissa taloissa. Kiertovesipumppu on kolmivaiheinen, miksiköhän? Varaajan lämpö vaihtelee 35-80 asteen välillä. Varaajan sisällä on lämpimän käyttöveden lämmityskierukka. Lämmintä vettä ei tietenkään enää tule, jos varaajan lämpö laskee alle 55 asteen. Onko haitallista jos lämpimän käyttöveden lämpö laskee ajoittain alas?
Avonainen järjestelmä ehdottomasti ainoa oikea. Älä missään nimessä sekaannu näihin nykyisiin kalvopaisuntasäiliöihin. Saat niistä jatkuvan riesan. Varsinkin kiinteän polttoaineen kanssa saat varautua vaihtamaan säiliön 5;n vuoden välein. Avosäiliön kanssa paine pysyy vakiona lämpötiloista riippumatta eikä vaihtele 0 ja 2,5 barin välillä kuten kalvopytyissä, vähän karrikoiden. Jos lämmitysjärjestelmäsi on tosiaan alkuperäinen, enintään avosäiliön vaihto uuteen umpikantiseen on järkevää. Samalla ylivuotoputken voi uusia muoviputkella, se alkaa olla luultavasti aika tukossa. Hapen pääsy on aika teoreettista avosäiliön kautta. Eli ei mitään merkitystä. Vanhimmat keskuslämmitys putkistot, joita olen tutkiskellut, ovat 1920 luvulta, niissäkin putki on sisäpuolelta kuin tehtaan jäljiltä. Älä siis huolestu, ellei ulkopuolinen kosteus ole päässyt muhimaan putken ympärillä.
Kiertovesipumput olivat ennen aina 3-vaiheisia ja parempia kuin nykyiset 1-vaihepumput. 3-vaiheinen jaksoi lähteä käyntiin kesänkin seisottuaan, toisin kun 1-vaiheiset. 1-vaiheiset olivat kalliimpia, niiden hintasuhde muuttui joskus -80 luvulla. Jos nyt joudut vaihtamaan pumpun, ota 1-vaiheinen.
Jos lv-kierukka on myös alkuperäinen, alkaa se olla tiensä päässä. Mikäli se uusitaan, kannattaa asentaa 1 uusi vastus sen alapuolelle jolloin saat lämmintä vettä esim. kesäisin kun muutoin ei lämmitys tarvetta ole. Paljon on asennettu tälläiseen järjestelmään myös erillinen sähkövaraaja johon kylmä syöttövesi otetaan vanhan varaajan kierukan läpi, valmiiksi esilämmitettynä.
Talossasi on lv-putket kuparia ja niihin alkaa jossain alle 50 asteen alapuolella muodostua joitain bakteerikantoja mutta ilmeisesti sinullakin veden lämpötila nousee kattilaa lämmitettäessä lähelle varaajan lämpötilaa. Tähän vastatkoot viisaammat, kuoleeko basiliskot tällöin?
Itse putki siitä ei kärsi.
Onko muuten pumppu kytketty oikein. Kattilaa lämmitettäessä varaajan pitäisi lämmitä vasta kun kattilan lämpö on nousut yli 70 asteen.
Toisaalta: Jos lämmitysjärjestelmäsi on 60:t luvulta ei siellä kannata pistää rahojaan mihinkään pikkuuudistuksiin vaan miettiä kattilan vaihtoa jossa uusitaan pais.säiliö ym kattilan ja varaajan välinen putkisto laitteineen. Itse varaaja kestää toiset 30 vuotta jos siinä ei ole tähänkään mennessä ollut vuotoja
Itsellä on Jäspi yösähköllä ja paukkupakkasilla sen lämpötila liikkuu välillä 30-95 astetta. Kuumeneminen kuluttaa enemmän kuin kylmeneminen.
Termostaatin asetus riippu lähinnä siitä, että miten haluat jakaa energian kulutuksen puun(/öljyn), yösähkön ja päiväsähkön kesken.
meillä varaajan lämpötila kanssa pyörii tossa 30-86 asteessa (mittari varaajan keskivaiheilla)ja käsittääkseni vesi on kuumempaa varaajan yläosassa. sähköä käytän vain silloin kun olemme pitemmän aikaa poissa ja aina välillä kun käy puiden polttelu ketuttamaan laitan sähkön päälle ja käyn katsomassa sähkömittaria ja taas löytyy motivaatio lämmittää puilla