Electrowatt-Ekonon tuulivoimaraportin mukaan:
"Suomalainen tuulivoimateollisuus toi vuonna 2000 Suomeen noin miljardin markan vientitulot. Koko 1990-luvun ajan vienti on kasvanut 30 - 50 % vuosivauhdilla (36,37,38). Alan teollisuus (mm. ABB, Metso, Rautaruukki, Ahlström) arvioi kasvun jatkuvan samalla vauhdilla lähivuosina. Mikäli suomalainen teollisuus pystyy säilyttämään nykyisen markkina-asemansa, voisi liikevaihto kansainvälisten markkinaennusteiden perusteella kasvaa jopa 10-kertaiseksi vuoteen 2010. Tuulivoima synnyttäisi näin ollen suuruusluokkaa 10 000 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen 10 vuoden kuluessa."
Eduskunnan Työ-ja tasa-arvovaliokunta toteaa tuoreessa lausunnossaan ilmastostrategiasta: "Ilmastomuutoksen torjuminen maailmanlaajuisena prosessina ja sen edellyttämä maailman energiatuotannon muuttaminen pääosaltaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä on perustavanlaatuinen maailman energiahuollon muutos, joka käsittää eräiden laskelmien mukaan jopa 100 000 miljardin markan uusinvestoinnit. Tämä muutos luo suuria mahdollisuuksia uudelle energiateknologialle. Perustellusti on esitetty, että uudesta energiateknologiasta voi tulla yhtä merkittävä teknologia-alue kuin tietotekniikasta. Kun Suomessa on runsaasti uuden energiateknologian osaamista, voivat työllistämismahdollisuudet tällä sektorilla olla huomattavat. Ilmastostrategian vaikutuksia energiateknologian vientimahdollisuuksiin ei hallituksen ilmastostrategian laskelmissa ja selvityksissä ole kuitenkaan otettu huomioon."
Ydinenergian ja ilmaisen ilmakehän likaamisen (Kiotosta luopuminen) kaltaiset näennäisratkaisut, joilla energian hinta pidetään kohtuuttoman alhaalla, ovat työllistämispolitiikan este. Puuenergian käyttö voitaisiin n. kaksinkertaistaa, jos energian hinta nousisi 0,5 s/kWh.
Teollisuuden sähkö on Suomessa EU:n toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. Kaikkein energiaintensiivisimmilläkin aloilla sähkön hinta on pieni osa kustannuksia. Esimerkiksi massa ja paperiteollisuuden kustannuksista sähkö on ollut 7 % luokkaa, kun materiaali- ja kuljetuskustannukset ovat yli 50 % ja henkilöstökulut 17 %. (Tilastokeskus 2000a)
"Suomalainen tuulivoimateollisuus toi vuonna 2000 Suomeen noin miljardin markan vientitulot. Koko 1990-luvun ajan vienti on kasvanut 30 - 50 % vuosivauhdilla (36,37,38). Alan teollisuus (mm. ABB, Metso, Rautaruukki, Ahlström) arvioi kasvun jatkuvan samalla vauhdilla lähivuosina. Mikäli suomalainen teollisuus pystyy säilyttämään nykyisen markkina-asemansa, voisi liikevaihto kansainvälisten markkinaennusteiden perusteella kasvaa jopa 10-kertaiseksi vuoteen 2010. Tuulivoima synnyttäisi näin ollen suuruusluokkaa 10 000 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen 10 vuoden kuluessa."
Eduskunnan Työ-ja tasa-arvovaliokunta toteaa tuoreessa lausunnossaan ilmastostrategiasta: "Ilmastomuutoksen torjuminen maailmanlaajuisena prosessina ja sen edellyttämä maailman energiatuotannon muuttaminen pääosaltaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä on perustavanlaatuinen maailman energiahuollon muutos, joka käsittää eräiden laskelmien mukaan jopa 100 000 miljardin markan uusinvestoinnit. Tämä muutos luo suuria mahdollisuuksia uudelle energiateknologialle. Perustellusti on esitetty, että uudesta energiateknologiasta voi tulla yhtä merkittävä teknologia-alue kuin tietotekniikasta. Kun Suomessa on runsaasti uuden energiateknologian osaamista, voivat työllistämismahdollisuudet tällä sektorilla olla huomattavat. Ilmastostrategian vaikutuksia energiateknologian vientimahdollisuuksiin ei hallituksen ilmastostrategian laskelmissa ja selvityksissä ole kuitenkaan otettu huomioon."
Ydinenergian ja ilmaisen ilmakehän likaamisen (Kiotosta luopuminen) kaltaiset näennäisratkaisut, joilla energian hinta pidetään kohtuuttoman alhaalla, ovat työllistämispolitiikan este. Puuenergian käyttö voitaisiin n. kaksinkertaistaa, jos energian hinta nousisi 0,5 s/kWh.
Teollisuuden sähkö on Suomessa EU:n toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. Kaikkein energiaintensiivisimmilläkin aloilla sähkön hinta on pieni osa kustannuksia. Esimerkiksi massa ja paperiteollisuuden kustannuksista sähkö on ollut 7 % luokkaa, kun materiaali- ja kuljetuskustannukset ovat yli 50 % ja henkilöstökulut 17 %. (Tilastokeskus 2000a)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kioton sopimus ei ole mahdollisuus muille kuin todellisille saastuttajavaltioille ja osoitus pieleen menneestä neuvottelusta.
Tämän hullu sopimus tulee kalliiksi Suomen tapaiselle kylmän ilmaston maalle.
Nämä keskustelut osoittavat, että Suomen ympäristöpolitiikka on täydellisesti vastuuttomien Kärpästen Herrojen käsissä. Eipä heihin pure mitkään tosiasiat. Karmea totuus on, että uudet vaalit ovat vasta kolmen vuoden päästä. Silloin jo Suomi on menettänyt teollisuutensa, työpaikkansa ja maksanut tuhrijavaltioille.
Kioto on vain yksi esimerkki täydellisen idiotian tiellä, jonka manifestaatioita ovat:
- Rahamarkkinoiden vapautus
- Pankkituki
- Velallisten tuhoaminen
- Soneraa ei myyty huippuhintaan
- Soneraan upotettiin järjettömiä summia tukirahaa
- UMTS ja ilmaa Saksasta
- Päästöoikeuksien ostot
- Sonera lahjoitettiin Ruotsille
- Pakkoruotsi
- Pakkotyöttömyys
- Veropolitiikan haaksirikko
- Nokia ulos Suomesta
- Muut ulos Suomesta
- Elintarvikeviraston menetys
- Tietosuojaviraston menetys
- Greenpeacen kestohyökkäys Suomea vastaan
Kaiken tämän takana on aidon suomalaisen ajattelun alamäki. Matkitaan idiootin lailla ulkomaisia esikuvia, joilla on kainalossaan ketunhäntää ja lahjuksia vieraiden valtioiden etujen perään.
Syyllisiä ovat olleet vuoron perään Kokoomus, Demarit, väliin Keskustakin. Puolueille on riittänyt jakopolitiikka. Näin ei voi jatkua. Terveiden voimien on otettava poliittinen kenttä haltuunsa ja saatettava Suomen tuhoajat edesvastuuseen. Saman tien kaikki naurettavat lait ja sopimukset on mitätöitävä.
Ei ole leikin asia, onko meillä töitä vai ei.
Jos joku hemmoteltu piipertäjä haluaa maksaa osansa, niin maksakoon Suomelle veroa stereosähköistään ja huippuhienoista autoistaan. Ei niitä rahoja saa ulkomaille lahjoittaa ja olla keräämättä, kun kauppaa tulee.
Kauhuyhdistelmä on Lipponen-Tuomioja, jotka kumpikin vuoron perään tekevät miljardivahinkoja, kummankin hyväksyessä toisen hölmöilyn, kun oma vuoro on taas kohta. Entä Heinonen-Sasi-Itälä- huhhuh,