Korkeakoulut ovat alkaneet antaa tuoreimmille ylioppilaille lisäpisteitä. Esimerkki Vaasan kauppatieteellinen(7 lisäpistettä, maksimi jotain 80).
Eli, Meneekö teidän oikeustajuun? Mitä vikaa on vanhemmissa tutkinnoissa? Saako verorahoilla ylläpidetty koulu syrjiä vanhempia ihmisiä ja antaa heille huonommat mahdollisuudet kouluihin?
Mielipiteitä!
Eli, Meneekö teidän oikeustajuun? Mitä vikaa on vanhemmissa tutkinnoissa? Saako verorahoilla ylläpidetty koulu syrjiä vanhempia ihmisiä ja antaa heille huonommat mahdollisuudet kouluihin?
Mielipiteitä!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itse valmistuin aikanaan lukiosta juuri ennen kun eximia päätettiin lisätä m:n ja l:n väliin, ja hain sitten yliopistoon liian myöhään, eli 'vanhan' yo-tutkinnon suorittaneille ei ollut enä omaa hakuryhmäänsä. Menetin siinä sitten hakupisteitä.
Uusilla ylioppilailla ei ole niin pitkää valmistautumisaikaa pääsykokeisiin kun kokeita siirrettiin monella alalla aikaisemmaksi suhteessa yo-kirjoituksiin. Toinen syy lienee halu saada nuorempia opiskelijoita jotka tekisivät putkitutkinnon lukion päälle. Ainakin Helsingin yliopistossa ollaan tähän suuntaan menossa eikä mitään kiintiöitä muodosteta uusille ylioppilaille valintakokeissa.
Jatkossa kannattaa pohtia tarkkaan mihin hakee eli mistä saa parhaat pisteet jo ennen pääsykoetta....
Mutta onko niillä vanhemmillakaan ylioppilailla enempää aikaa lukea kuin tuoreilla jos ovat esimerkiksi töissä? Harvalla on varaa kotonakaan lusmuta ja keskittyä pelkästään lukemiseen! Yo-kirjoituksista pääsykokeisiin moni abi kuitenkaan ei edes tee töitä siinä välillä. Eli se muutama kuukaus on aikaa ihan pelkälle lukemiselle. Ei pitäis olla ongelma jos sitä motivaatiota on?
Sitä paitsi, monet motivoituneimmista opiskelijoista on juuri niitä jotka on välillä tehneet muutakin!
Halutaanko tällä pakottaa tuoreet ylioppilaat tekemään heti OIKEAN valinnan elämänsä suunnaksi? Jo seuraavana vuonna on sitten paljon hankalampi päästä enää minnekään ja alan vaihto siten vaikeaa. Koska ei ole elämänkokemusta eikä paljoakaan työkokemusta tuoreella ylioppilalla, niin niitä virhevalintoja tulee helposti!
Parempi olisi taata kaikille samat lähtökohdat eikä mitään lisäpisteitä. Tällöin joku paljon huonompi ja motivoitumattomampi saattaa päästä sisään pelkästään siksi että on tuore ylioppilas! Muutamatkin pisteet ovat siis liian ratkaisevia!
Jos pääsee opiskelemaan jotain alaa niin kai siinä alussa voi opiskella syksyn niin että saa opintoviikot kuitatuksi opintotukea varten ja siirtyä sitten lukemaan pääsykoetta varten esimerkiksi tammikuun alusta. Jos ei ole opiskelupaikkaa ja vanhempien luona ei saa tai voi asua ilmaiseksi niin kieltämättä on vaikea tilanne kun töitäkin pitää tehdä jotta saa rahaa elämiseen.
Minun mielestäni ensimmäisen vuoden opiskelijoita pitää tukea jonkin verran lyhyen valmistautumisajan takia ja koska ei ole kokemusta valintakokeista. Vanhoilla ylioppilailla on ollut mahdollisuus käydä pääsykokeissa tai valmistautua pitempään pääsykokeeseen.
Jos haluaa todella keskittyä pääsykokeeseen niin luulisi töiden teon haittaavan valmistautumista. Itse kyllä nukahtaisin heti pääsykoekirjan ääreen jos täyden työpäivän jälkeen alkaisi opiskelemaan.
Avainkysymys on motivaatio. Kun on tarpeeksi motivaatiota niin aina se haluttu paikka aukeaa jollain aikajänteellä.
Parasta on yrittää heti lukion jälkeen opiskelemaan kun pääsykokeisiin on helppo valmistautua ilman huolia asumisesta, töistä tai muistakaan murheista. Jos sai opiskelupaikan ja sattui valitsemaan väärän alan niin aina sitä voi yrittää korjata seuraavana vuotena.
Ilmeisesti päättäjien tarkoistus on saada aikaistettua yliopisto-opintojen aloittamista. Jos noin puolet aloittaa heti lukion jälkeen niin jäähän vielä puolet paikoista muille jaettavaksi.
Kyse on käänteisestä ikäsyrjinnästä. Lähtökohtaisesti kyseessä on (muiden kuin uusien ylioppilaiden) perusoikeuksien loukkaus, ja siihen oikeuttavan normin tulisi olla lakitasoinen. Eli pitäisi olla "laki uusien ylioppilaiden suosimisesta".
Tämmöistä ei tietenkään ole, vaan yliopistolaki antaa yliopistoille valtuudet päättää autonomisesti hallinnostaan ja toimistaan, kuten sisäänotosta ja siinä noudatettavista hallinnollisista säännöistä eli mm. lisäpisteistä uusille ylioppilaille. Hallinnollisin normein ja niitä noudatettaessa tehtävin päätöksin ei kuitenkaan voida poiketa perusoikeuksista eikä puuttua perustuslaissa säädettyyn kansalaisten yhdenvertaisuuteen.
Yliopistot väittävät, ettei kyse ole syrjinnästä tai suosimisesta koska muillakin kuin uusilla ylioppilailla on *mahdollisuus* päästä sisään, esimerkiksi tämä toteutuu niin että on kiintiöt yhteispisteille ja pelkille pääsykoepisteille. Yhtäkaikki lopputuloksena on se, että yhteispistekiintiössä, missä etu voi olla yliopistosta riippuen jopa n. 10% vaadittavasta pistemäärästä uusille ylioppilaille , ei paljon nykyään vanhempia näy pääsevän. Pelkän pääsykokeen perusteella taas nousee vaadittava taso kummasti.
Nyt pitäisi jonkin "vanhemman" ylioppilaan (mieluiten kaikkien), joka jää vaikka muutaman pisteen päähän valintakokeessa, tehdä valinnasta oikaisuvaatimus ja sitten yliopiston hylkäävästä päätöksestä valitus hallinto-oikeuteen. Eli valittaa yksinkertaisesti syrjinnästä opiskeluvalinnassa ts. että valintapäätös edunsuovana hallintopäätöksenä ei ole lain ja hallinto-oikeudellisten (mm. syrjimättömyys-)periaatteiden mukainen
Tämä olisi ehkä helpointa ja turvallisinta, jos pystyy löytämään yliopiston julkaisemista arvosteluperusteista ja mallivastauksista kohtia, jotka omiin vastauksiin verrattaessa tuottaisivat valittajan mielestä myös pistehyvityksen. Ja uskokaa, niin niissä arvosteluissa ON joka kerta virheitä. Ei ehkä joka henkilön ja joka vastauksessa, mutta niitä on.
--->Ei muuta kuin kaikki valittamaan. Apua voidaan järjestää, ja jos hallinto-oikeuteen valitettaessa käyttää asiamiestä ja/tai siitä on kuluja voi ne vaatia ylipistolta ts. päätöksen tehneeltä viranomaiselta jos voittaa juttunsa (hallintoasioissa asianosainen ei yleensä eikä eritoten tällaisessa tapauksessa joudu korvaamaan viranomaisen mahdollisia kuluja).
Oikein röyhkeä ja hyvällä pokalla varustettu hlö, joka ei välttämättä seuraavana vuonna aikoisi pyrkiä samaan opinahjoon, voisi ottaa käyttöön vielä järeämmät keinot. Eli tehdä poliisille tutkintapyynnön, syyllistyykö ao. yliopiston ja tiedekunnan opiskelijavalinnasta päättävä virkavelvollisuuksien rikkomiseen tai muuhun rangaistavana pidettävään tekoon suosiessaan tutkinnon suorittamisajankohdan perusteella tiettyä osaa hakijoista?
Mitä tulee väitteeseen (tätäkin näkee yliopistojen taholta viljeltävän) että uusien ylioppilaiden valmistumisaika on lyhempi ei se ole validi koska 1) yleensä myös edellisvuoden syksyllä kirjoittaneet saavat samat lisäpisteet ja 2) pääsykoemateriaali usein vaihtuu joka kevät.
Kaikki tämä soopa (ja kyllä, mielestäni jopa rikollinen toiminta!) johtuu siitä että opetusministeriö tekee yliopistojen kanssa "tulossopimuksia" joiden mukaan yliopistot saavat rahoitusta sen mukaan miten paljon tutkintoja tuottavat JA kuinka paljon sisäänotetuista on uusia ylioppilaita.
Yks pointti vielä. Jos voittaa juttunsa esim. hallinto-oikeuskäsittelyn jälkeen mihin kuluu 6kk- vuosi, voi vaatia valmistuttuaan viranomaista korvaamaan virheestään koituneen vahingon eli opiskelun aloittamisen viivästyminen kuukausissa X ko. alan valmistuneen kuukausipalkka :)
"Mitä tulee väitteeseen (tätäkin näkee yliopistojen taholta viljeltävän) että uusien ylioppilaiden pääsykokeeseen valmistautumisaika on lyhyempi ei se ole validi koska 1) yleensä myös edellisvuoden syksyllä kirjoittaneet saavat samat lisäpisteet ja 2) pääsykoemateriaali useimmiten vaihtuu joka kevät."
Valintakoekirjallisuus julkaistaan ennen kevään kirjoitusten päättymistä useimmiten vuodenvaihteen tienoilla joten pitempi lukuaika tulee valmiille ylioppilaille kun ennen kirjoitusten päättymistä on vaikea keskittyä pääsykokeisiin. Syksyllä kirjoittavat tietysti hyötyvät tällä tavalla mutta muuten he eivät voisi käyttää näitä ekstrapisteitä lainkaan kun valintakokeet ovat tavallisesti kesällä. Toista tai kolmatta kertaa hakevilla on myös kokemusta aikaisemmista valintakokeista.
Ainakin Helsingin lääketieteellisessä tdk:ssa on lisäpisteitä annettu vuosien ajan ja valituista opiskelijoista noin puolet on ollut uusia ylioppilaita. Toistaiseksi kukaan ei ole valittanut syrjinnästä.
Kuka osaisi arvata ettei viranomaisen valintamenettely olekaan jo lähtökohtaisesti, perusteiltaan, lainmukainen. Puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta.
Tämä on vähän samanlainen tilanne kuin edustaja Liisa Jaakonsaari totesi Supon ovella viime keväänä, että "koska he toimivat virkavastuulla ja ovat meille (kansanedustajille) vakuuttaneet oikein toimivansa, on meidän syytä sitä uskoa..."
Kuinka moni ylipäätään valittaa pääsykokeiden arvostelusta, saati että uskaltaisi valittaa niistä syrjintäperusteella? Sitäpaitsi tuon perusteen käyttäminen edellyttäisi jonkinmoisia tietoja hallinto- ja valtiosääntöoikeudestakin, mitä kovin monelta ei tuossa vaiheessa löydy. Jos myöhemminkään.
Eli koska kukaan ei ole -toistaiseksi- näin tehnyt ei sellainen voi menestyä -väite ei ole pätevä, edes rajoitetusti lääketiet. tdk koskien :) Kukapa uskaltaisi tiedekunnan ehdoin tahdoin suututtaa kos aikoo samaan paikkaan vielä uudestaankin pyrkiä.
Ylioppilaskirjoitukset on nykyään mahdollista suorittaa useassa erässä, ja näin myös useat tekevät. Tällöin voi taktikoida viimeiselle keväälle vaikka yhden aineen, ja silti tilanne on muka sama kuin ennen kun piti suorittaa kaikki aineet yhdellä kertaa. Näin ei myöskään pääsykokeeseen valmistautuminen tuota väitetynlaisia ongelmia.
Toinen asia on se, että kuten mainitsin vaihtuu pääsykoemateriaali useimmiten. Harvoin voivat myöskään "vanhemmat" ylioppilaat täysipäiväisesti vain pääsykokeisiin lukea, yleensä heillä on nykysysteemissä muu koulutspaikka tai työ jonka ohessa valmistautuminen tulee suorittaa.
Noin puolet uusia ylioppilaita..?!? Aika hyvin sitten opetusministeriön tavoitteet on saavutettu. Varmaan ropoja kirstuun kilahtaa :)
Aika päteviä perusteluja. Ajattelin jo itse kirjottaneeni tekstin.
Kirjoita asiasta piruuttasi Iltasanomien mielipidepalstalle. Saisit aikaan hyvän väittelyn! Siellä lukijavolyymi on ihan toinen. Tai laita sitten edes tämän palstan laki&rikos osastoon.
On mielestäni täysin selvää, että tällaista syrjimistä eivät yliopistot voi suorittaa ilman eduskuntalain tasoista normia. Onhan tämä räikeämpää kuin esim. sairaanhoitajien jatkokoulutus!
Jään mielenkiinnolla odottamaan.
jatkokoulutus = muuntokoulutus
Tosin tuo valitusmenettely ei ehkä ole paras mahdollinen tapa, koska yliopistothan saavat päättää itse sisäänpääsytavasta. Toisekseen opetusministeriöltä on tullut toiveita että uusia ylioppilaita suositaan. Yliopistot ovat tätä toivomusta noudattaneet joten oikeastaan opetusministeriö tässä pitäisi haastaa eikä yliopistot. Lisäksi mikäli moisesta tulisi hallinto-oikeuden (tai no todennäköisesti se menisin KHO:on joten sieltä päätös) se pakottaisi uudistamaan koko yliopiston sisäänpääsyjärjestelmän.
Ja jos haastat hallinto-oikeuteen yliopiston johon olet pyrkimässä siitä seuraa taatusti myöhemmin opiskelussasi kyseisessä yliopistossa ongelmia.
Ja jos mennään ihan muihin asioihin niin kyseessä on poliittinen päätös eikä yliopistojen oma ilkeä ratkaisu. Lisäksi sama juttuhan on joka yliopistossa joten sitä kai voidaan pitää yleisenä käytäntönä. Ja hallinto-oikeuden puolella taitaa yleiset käytännöt kelvata mikäli asiasta ei ole erityisiä säädöksiä. Ikäsyrjinnästähän ei ole kyse koska ylioppilaaksi voi kirjoittaa minkä ikäisenä tahansa (tuore ylioppilas voi olla yhtä lailla 19 kuin 55).
Ja yliopistoon pääsee myös valintakoekiintiön kautta.
Tuosta Vaasan syksyn hausta sen verran, että kuten joku sanoi se oli tarkoitettu nimenomaan uusille ylioppilaille ja syksyn hakuahan ei ole pakko järjestää. Vaan se oli täydennyshaku. Ja yleensäkin täydennyshauissa on erittäin korkeapistemäärä jolla pääsee sisään.
Kyse ei siis olle ikäsyrjinnästä vaan siitä, että saman ryhmän (ylioppilaat) sisällä pistetään ihmisiä eri asemaan sen perusteella milloin ovat tutkintonsa suorittaneet. Ainoa peruste tälle, minkä voisin nähdä lailliseksi, olisi se että tutkinnon rakenne muuttuisi olennaisesti. Ainakin yhteen aikaan esim. Hgin ja Turun oik.tdk:at antoivat eximia -arvosanan tultua ylioppilasttutkintotodistukseen sen jälkeisille todistuksille eri lisäpistemäärät kuin aiemmille, mutta eivät hyvittäneet (tuolloin, en tiedä nyt)uusia ylioppilaita erikseen lisäpistein.
Sama juttu on siis ehkä joka yliopistossa mutta ei ilmeisesti joka tiedekunnassa...
Tosin, vaikka uusi ylioppilas voikin olla yhtä lailla 19 kuin 55 -vuotias ollee suurin osa heistä kuitenkin 18-20 vuotiaita. Ikäsyrjintä -argumentti ei näin olle täysin hampaaton.
Koska yliopistoilla on autonomia ovat ne vastuussa sisäänotostaan ja siinä noudatettavista menettelytavoista, ei opetusministeriö. Opetusministeriö tosin voidaan nähdä "yllyttäjänä" :)
Kyseessä on todellakin poliittinen päätös, aivan samanlailla kuin oli esim.Lipposen päätös osallistua Itävallan boikotointiin. Se, onko päätös laillinen tai onko sen perusteella muodostuneet (yleisetkään) käytännöt lainmukaisia on taas eri asia. Sitähän tässä ajoin takaa.
>"Ja jos haastat hallinto-oikeuteen yliopiston johon olet pyrkimässä siitä seuraa taatusti myöhemmin opiskelussasi kyseisessä yliopistossa ongelmia."
-On kaksi alaa missä auktoriteettiusko ja hierarkisuus on ylitse muiden. Lääketiede ja oikeustiede. Missään muualla ei onnistuta asiakysymyksistä tekemään arvovaltakysymyksiä yhtä usein ja sellaisella intensiteetillä. Omituisinta asiassa on, että kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla juuri päinvastoin ja pikkumaisuudet pitäisi jättää muille. Asiat tappelevat, eivät ihmiset.
Yhteiskunta tai tiede eritoten eivät kuitenkaan etene ellei joku uskalla ottaa vastarannankiisken asemaa ja haastaa vallitsevaa käsitystä ja establishmenttia. Sisältykööt näihin yleiset käytännöt. Kuinkahan moni nykyisen tiede-eliitin, tai sellaisena itseään pitävän, jäsenistä on aikoinaan ollut kovastikin uudistamassa yhteiskuntaa ja taistellut, joko kirjaimellisesti tai aatteensa nimenä, vallitsevaa tilaa vastaan...? Nyt ollaan kuuliaisia systeemin renkejä ja -uskovaisia. Ei nähdä malkaa omassa silmässä jos joku_uskaltautuu_olemaan "hankala".
Itsekin pidän uusien ylioppilaiden suosimista moitittavana ja kyseenalaisena. Suhtaudun kuitenkin skeptisesti mahdollisuuksiin saada asiaan muutos oikeusteitse.
Vaikeuksia tulisi aiheuttamaan jo yksistään se, että iänkin perustellaa syrjiminen on kiellettyä vain, jos sille ei ole hyväksyttävää syytä. Vrt. esim. RL 11:9, jonka mukainen rangaistava syrjintä on kysymyksessä vain silloin, kun ihmisten asettaminen eri asemaan vaikkapa iän tai sukupuolen perusteella ei johdu hyväksyttävästä syystä. Näissä opiskelijavalintatapauksissa täytyisikin sitten ratkaista, onko tarve edistää uusien ylioppilaiden opiskelumahdollisuuksia tällainen hyväksyttävä syy, ja onko olemassa muita mahdollisia hyväksyttäviä syitä uusien ylioppilaiden suosimiselle. Lopputulos voi olla mikä tahansa.
Juridista koulutusta saamattomalle valittajalle valituksen hoitaminen hallinto-oikeudessa on varmasti hankalaa. Ulkopuoliseen apuun turvautuminen taas maksaa - pahimmassa tapauksessa paljonkin. Pelkästään syrjintäperusteella en itse lähtisi valittamaan. Tietysti jos muita, vahvempia perusteita löytyy (kuten vaikka selkeä virhe valintakokeen arvostelussa tai kyseiseen yksittäistapaukseen vaikuttava ilmeinen virhe mallivastauksessa tms.) niin voihan siihen oheen pistää sen ikäperusteisen syrjinnänkin argumentiksi.
Ellei sitten rahaa löydy niin paljon, että on taloudellisesti ihan sama kokeilla kepillä jäätä. Tai sitten jos joku innokas juristi haluaa auttaa ilmaiseksi tai halvalla, niin mikäs siinä sitten.
Ihan näin analogian kannalta, mites ravintolat? Mikä oikeus vaikkapa Helsinki Clubilla on asettaa ikärajaksi 24 vuotta, ja näin asettaa potentiaaliset asiakkaat iän perusteella eri asemaan? Alkoholilain mukaista perustettahan tälle ei ole, 18 vuotiaille saa tarjoilla ravintolassa minkälaista viinaa tahansa. Eli periaatteessa 18 vuotta pitäisi riittää ikärajaksi mille ravintolalle tahansa. Tietysti hallinto-oikeudelliset päätökset kuten opiskelijavalinnat ovat jonkin verran eri asemassa kuin luonteeltaan yksityisoikeudelliset kysymykset.
"Yks pointti vielä. Jos voittaa juttunsa esim. hallinto-oikeuskäsittelyn jälkeen mihin kuluu 6kk- vuosi, voi vaatia valmistuttuaan viranomaista korvaamaan virheestään koituneen vahingon eli opiskelun aloittamisen viivästyminen kuukausissa X ko. alan valmistuneen kuukausipalkka :)"
Sopii yrittää.
Jos epäonnisesti pyrkinyt, ja sittemmin juttunsa voittanut sattuukin olemaan työssä ajan ennen opintojen alkua, siitä saatu palkka aivan varmasti vähennetään tuomittavasta korvauksesta joka tapauksessa.
Jonkinasteisesta skeptisyydestäni huolimatta ymmärrän kyllä oik. yo.-kolleegaani. Syyllistyn itsekin juristien ammattikunnan perisyntiin: kärkevään oikeudellisten riitatilanteiden etsimiseen ja käräjöinti- sekä valitusintoon. Tuskinpa mikään muu opiskelijaryhmittymä saa aikaan niin paljon kaikenlaisia valituksia, riitautuksia ja kanteluita ym. kuin oikkarit :)
Idea oli nimenomaan että valittaa sekä mahdollisesti muusta arvosteluvirheestä että pyytää samalla kannaotto eriarvoistavan sisäänoton oikeellisuudesta. Pelkällä syrjintäperusteella voi minunkin mielestäni olla hankalaa saada valitusta läpi. Toisaalta, jos suuri joukko "vanhempia" ylioppilaita innostuisi joukolla asiaan ei mahd.kustannukset olisi ongelma ja asialla olisi enempi psykologista painoarvoa.
Muutoinkin olisi jopa toivottavaa, että pyrkijät kävisivät läpi joka tapauksessa vastauksensa, niiden arvostelun ja pisteytyksen suhteessa mallivastauksiin. Oikaisupyyntö kannattaa tehdä jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi ja jos valinnasta vastaavat ovat tehtäviensä tasalla ottavat he oikaisupyynnöt myös vakavasti. Muutoin on vaarana nimenomaan että viranomainen joutuu korvausvastuuseen jos myöhemmin hallinto-oikeudesta tuleekin ratkaisu viranomaisen vahingoksi.
Mainittakoon anekdoottina, että tietyn yliopiston tietyn tdk valintakokeesta tiettynä vuonna tehtiin 15 oikaisupyyntöä. Näihin annetuista hylkäävistä ratkaisuista 3 valitti hallinto-oikeuteen. 2 valitusta meni läpi. Jos samassa suhteessa olisivat kaikki 15 oikaisupyynnön tekijää valittaneet asiassaan olisi 10 valitusta hyväksytty... tämä tietysti spekulaationa. Ihme ja kumma, seuraavana vuonna jo kaksi oikaiusupyyntöä hyväksyttiin heti kun aikaisempana vuonna ei yhtään! (Tarvinneeko spekuloida vahingonkorvausvastuulla vai liekö asia selvä :)
Tuo hyväksyttävä syy millä poiketaan (yleisesti) kansalaisten tasavertaisuudesta on ongelmallinen, koska kyllä edelleen olen sitä mieltä että virkavastuulla suoritettavassa toiminnassa siihen oikeuttavan perusteen tulee olla lakitasoinen.
Onko siis poliittinen tahto ja opetusministeriön ohjaus, enempi tai vähempi kovakourainen, riittävä tai hyväksyttävä syy siihen että faktisesti saman ryhmän, ylioppilaiden, sisällä asetetaan iältään (faktisesti) nuoremmat eri asemaan kuin vanhemmat samaa koulutuspaikkaa hakevat?
Hallinnossa ja virkatoiminassa noudatetaan (lue:pitäisi noudattaa) mm.laillisuusperiaatetta ja monessakaan mielessä analogia yksityisiin yrityksiin ei ole validi; yliopistot ovat julkisyhteisöjä, eivät tiettävästi vielä yksityisyrityksiä.
Minä en syyllisty käräjöimis- enkä valitusintoon, päinvastoin. Pieni poleeminen ote sallittaneen. Olen myös sangen hyvin selvillä yleisistä vahingonkorvausoikeudellisista periaatteista, mutta julkisyhteisön korvausvastuu aiheuttamistaan vahingoista on aivan selvää pässinlihaa, vähennettiin siitä sitten em. ajalta mahdollisesti saatu palkka tai löydetäänkö sitten korvaussummaa korottavia perusteita.
Olen muuten saanut usein (mm. eri pk-yrityksille) viranomaisen korvaamaan aiheuttamansa vahingon jo neuvotteluteitse. Usein sekä asiakas että viranomainen ovat olleet aivan äimistyneitä vahingonkorvausoikeudellisesta aspektista mutta hyvillä perusteluilla asia on mennyt perille :)
Ei valitustie tai käräjöinti ole ainakaan minulle itsetarkoitus. Käräjöintiin ei oikein enää ole mahdollisuuttakaan ennenkuin valmistuu :)
Ai niin vielä, tässä yhteydessä ei tarvitse arvioida syrjintää RL 11:9 perusteella. Kyse lie ennemminkin RL 40:9 virkavelvollisuuksien rikkomisesta, jos spekuloidaan rikosoikeudellisella vastuulla.
RL 11:9 oli esimerkki siitä, miten hyväksyttävän syyn vaatimus syrjinnän kiellosta poikkeamisesta ilmenee voimassa olevasta lainsäädännöstä.
Tuo RL 11:9 on sekin mennyt perustuslakivaliokunnan syynistäkin läpi _ilman_ hyväksyttävien syiden yksityiskohtaista luettelemista. Sama pätee PL 6 §:n yhdenvertaisuussäännökseen. Itse on näe tarvetta kirjoittaa kaikkia mahdollisia hyväksyttäviä syitä lakiin. Menisi tarpeettoman kasuistiseksi, tai lopputuloksena olisi lista syistä tyyliin 1 - 10 syytä ja loppuun tulisi kumminkin perinteisesti nykyisen lainvalmistelutekniikan mukainen kaatoluokka 11) "muu näihin rinnastettava syy" :)
Joillakin koulutusaloilla (mm. sairaanhoitajat, luokanopettajat) miehille on annettu lisäpisteitä hakuprosessissa. Tämä siksi, että miesten osuus ko. koulutusaloilla on hyvin pieni. Tällöin miesten suosiminen on perusteltu ns. positiivisella erityiskohtelulla (käsite lienee sinulle tuttu). Tämä muodostaa vakiintuneesti katsotulla tavalla hyväksyttävän syyn poiketa lähes ordre publicin tasoiseksi normiksi katsottavasta syrjinnän kiellosta.
Ehkäpä - en tiedä - uusien ylioppilaidenkin määrä aloittavista opiskelijoista on monilla aloilla niin pieni, että heidän suosimisensa voi olla oikeutettua nimenomaan positiivisen erityiskohtelun perusteella.
En tiedä,
ratkaisua on syytä kuitenkin etsiä vaikkapa yliopistolaista ennen hallinto-oikeudellisia periaatteita. Erityislaki ennen yleislakia (yliopistolaki ennen hallintolakia siis). Siellä saattaa olla jotain opiskelijavalinnan perusteista.
Niin itse asiassa virkatoimintaan sovellettaessa RL 11:9:ää sovelletaan _yhdessä_ RL 40 luvun virkarikossäännösten kanssa. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
Eli molemmat rikokset täyttyvät lähtökohtaisesti laittoman syrjinnän tilanteissa ja rangaistukseksi tulisi yhtenäisrangaistusjärjestelmän mukaan määräytyvä sakko- tai vankeusrangaistus sekä RL 11:9:n syrjintärikoksesta että RL 40:9:n virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Entä mikäs on tilanne sitten, kun ei ole ylioppilas ollenkaan? On esim. merkonomi/tradenomi ja pyrkii esim. Vaasan yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan. Eikö sitten tässä tilanteessa syrjitä heitäkin?
Periaatteellinen mahdollisuus oikeuskäsittelyyn yms. vaivautumiseen tietysti on, mutta menee hieman vaikeaksi, koska tärkeintähän hakijalle on paikan saaminen eikä se, että sen saisi oikeudenmukaisesti.
Joo no jos merkonomit esim. astetaan hakuvaiheessa samalle linjalle ylioppilaiden kanssa yliopistoon hakemisessa niin onko lukiota mitään järkeä enää käydä? Jos ihminen opiskelee kolme vuotta lukiossa käytännössä vain yleissivistäviä aineita ja merkonomi opiskelee ammattiaineita niin kyllä sillä ylioppilaalla pitää jotain oikeuksia olla.
Itse Vaasassa opiskelevana (en tosin opiskele kauppatieteitä) tiedän että Vaasaan on päässyt merkonomejakin lukemaan kauppatieteitä, joten kyse ei ole siitä. Vaan siitä että kyllä ylioppilaan pitää edes yliopistoon olla etuoikeutetussa asemassa merkonomiin nähden.
Eli syrjimisessä ei sinänsä ole mitään pahaa kunhan se ei vain kosketa itseä. Tällä palstalla ollaan tosi teräviä ja selitetään mistä lie hallinto-oikeuksista... Tosi akateeminen meininki, oikein tunnen itseni tyhmäksi. T: kauppat. yo, siis lukion käynyt.
No mutta jos merkonomit nostetaan samalle viivalle niin silloin kai on kyse jo ylioppilaiden syrjimisestä? Suo siellä vetelä täällä?
Todellakin menee mun oikeustajuun! Olisitte menneet yliopistoon heti lukion jälkeen ni ei tarvis valittaa. Mun mielestä yksi ilmainen tutkinto on ihan tarpeeksi jokaiselle, jos on aikoinaan erhetynyt vaikka ammattikorkeaan ni turha tulla myöhemmin itkemään ku ei yliopiston ovet aukeekaan, ku pitäis jopa lukea pääsykokeisiin. Samoin jos päättää "etsiä itseään" kolmekymppiseksi ni sille tielle sopii jäädä mun puolesta haalariduunia tekemään.
Nuoret tuoreet ylioppilaat jaksaa opiskella ja suorittaa jopa ihan kokonaisen tutkinnon toisin kun te valittajat. Mun mielestä on ihan oikein että kevään ylioppilaiden yliopistoon sisäänpääsyä helpotetaan, vaikka kaiken maailman ikuiset opiskelijat ehkä kärsivät.
Vaasan syksyn haussa "abipisteitä" todellakin annettiin 7. Tämä johtuu siitä, että tammikuussa alkava koulutus on tarkoitettu nimenomaan uusille opiskelijoille...
..sanoa? Ei kai vanhat jo opiskelemassa olevat sinne edes uudelleen hakisi?
Jep. Tätä tapahtuu. Eli toisessa tiedekunnassa kirjoilla olevat hakevat toista opiskelupaikkaa. Onhan se helpompaa kuin pääsykokeen kautta.
Mitähän eduskunnan oikeusasiamies tähän sanoo? Ei varmaan uskalla ottaa kantaa, kysely on menossa...
Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, älkää hyvät ihmiset ikinä tehkö kanteluja oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Nämä instituutiot ovat jotain mitä nimitän vallankumouksenestoapparaateiksi, eli että kantelijan pahin v*tutus ehtii laantua kun nämä "laillisuusvalvojat" käsittelevät asiaa. Olipa sitten lopullinen kannanotto mikä hyvänsä. Hyvin harvoin se on muuta kuin viranomaisen toimintaa legitimoiva, ja muissakin tapauksissa sieltä yleensä tulee huomautus tai vastaava.
Joka tapauksessa pahin ärmistys on jo siinä vaiheessa mennyt ohi kun EOA:n tai OKA:n kannanotto tulee, ja harvoin kukaan jaksaa enää millekään ryhtyä vaikka olisikin edelleen eri mieltä eikä kokisi ratkaisua oikeudenmukaiseksi saati materiaalisesti oikeaksi.
Jos_on tarpeeksi_hyviä_syitä_ja_perusteluita_epäillä jonkin viranomaistoiminnan lainmukaisuutta tehkää mieluummin aina tutkintapyyntö poliisille.
Broidi valitti pari vuotta sitten ja valitus meni läpi, vastaajana Oulun Yliopisto. Juttu oli aika törkeä.
Kyllä poliisinkin toiminta on joskus arveluttavaa, mutta se siitä.