Minusta rakastuminen on varsin kova tauti. Se vie miltei kaiken olemassa olevan energian. Siksi yritän varoa moista tunnetilaa,kokemuksesta viisastuneena.
Ajatukset harhailevat, tunne-elämä käy ylikierroksilla –mitä, jääkö moisesta paljon villoja käteen?
Mikä pahinta, kun se loppuu, syystä tai toisesta
sitä voi olla alamaissa pitkänkin aikaa.
Hyvä on olla yksinkin, siinä on se vapaus, voi mennä ja tullatuulien mukana.
Minkälaisia kokemuksia hyviä , keskitasoisia vai ikäviä liittyykään rakkauden tunnevyöryyn?
Mitä vaatiikaan paluu itsenäiseen elämään,
se taitaakin vaatia paljon tahdonvoimaa, palauttaa energiatasapaino tunne-elämän alueella.
Ajatukset harhailevat, tunne-elämä käy ylikierroksilla –mitä, jääkö moisesta paljon villoja käteen?
Mikä pahinta, kun se loppuu, syystä tai toisesta
sitä voi olla alamaissa pitkänkin aikaa.
Hyvä on olla yksinkin, siinä on se vapaus, voi mennä ja tullatuulien mukana.
Minkälaisia kokemuksia hyviä , keskitasoisia vai ikäviä liittyykään rakkauden tunnevyöryyn?
Mitä vaatiikaan paluu itsenäiseen elämään,
se taitaakin vaatia paljon tahdonvoimaa, palauttaa energiatasapaino tunne-elämän alueella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pikku-kalle tykkää kivoista likoista.
Kirsikka-täti on kiva ku se osaa laulaaki
ihan nätisti - etkö osaakki, Kirsikka ?
Ookko Sä rakastunut ?
Ku rakastuu niin sitä ei saa sanoa palstalla, jos se ei oo Kalle-setä.
Täällä ei saa tykätä muista -
ei ainaskaa pikku-kallesta.
Voi, voi, taidatpa olla pienessä myötätuulessa
Pikkanen Koo, vastaus antaa oivaltaa jotakin.
Hauska olla hilpeä kuin jäkättävä.
Sinulla niitä rakastumis kokemuksia varmaankin on roppakaupalla, kuten kaikilla pojilla. Sillä pojat ovat poikia aina vaan - ikä ei tee haittaa.
Ihmettelen miksi niin monet rakastavat vain itseään kun ympärillä on koko maailma jota voi ja saa rakastaa.
Joka paljon rakstaasaattaa myös saada rakkautta
nauttiakseen. Antaessaan ehdoitta saa ja asettaessaan rakkaudelleen ehtoja; rakastan sinua jos ... saan minkkiturkin, uuden.... niin joka kerta se vähenee ja siitä tulee kauppatavaraa, jota oikea rakkaus ei ole.
Ei rakkaus vaadi ehtoja ja minkkiturkkeja vaikka
täällä rajanpinnassa eletäänkin.Rakkaus on niin moni ilmeinen. Minä olen pari viikkoa rakastanut joulunpunaista kukkivaa Amaryllista, puhellutkin sille, mutta onks tää iän mukana tuomaa höppänyyttä vai mitä.
Häipyyhän siinä mielen haikeus, kun taas töpsähdin lastenlasten luota kotiin.Hiihtoladulla
luonto näyttäytyy kauniin valkoisessa juhla-asussa, ei voi olla toteamatta, luonto on omalla tavallaan kaunis ja upeakin talvella.
Naapurimaan säihkysääret ovat eri juttu, ostakoon
Suomi poika vaikka minkä turkin naapurin idän ihmeelle - ehkä hän saa siitä ilon - sillä eikö jossakin sanota että antaessaan saa, etsiessään löytää?
Nyt taisin olla taas liian sentimentaalinen.
on ihanaa, silloin saa paljon lisää energiaa.
Voi jummi jammi ko mä odotan kevättä ja luonnon heräämistä, tiedän että mun uusi orastava suhde
muuttuu kevään myötä lämpimämmäksi.
Kukaties vaikka rakkaudeksi.
Aion uskaltaa heittäytyä tunteiden vietäväksi, ei se kuitenkaan kuolemaksi oo vaikka kuinka kävisi.
Siitä vain, anna tunteiden raivata tietänsä.
Kyllä kevät tekee tehtävänsä. Elämä tuntuu kuin untuvapilveltä. Mitenkä sitä sanotaankaan: "Rakastuneella on seitsemät harsot silmillä",
Kun ja jos rakkaus kohdalle sattuu, kyllä jokainen tilaisuuden hyväkseen käyttää.Olisiko
syytä olla sitä käyttämättä?
Onnea sinulle Maija matkaan.