... kun oma ensimmäinen synnytykseni oli niin järkyttävä että näen siitä vieläkin painajaisia vaikka kolme vuotta on jo kulunut ?!!!?? Haluaisin kovasti toisen lapsen mutta aika vaan kuluu ja olen varmaankin pitkittänyt raskaaksi tulemista koska pelkään niin kovasti synnytystä.Mieheni olisi vaikka heti valmis toiseen lapseen... mutta koen itseni niin huonoksi ja epäonnistuneeksi... olen käynyt juttelemassa neuvolassa ja hain synnytyskertomuksenikin mutta niillä kerroilla minut on lähinnä syyllistetty vain ja sanottu että kerran se vain kirpaisee. Ei paljon lohduttanut...millasia ammatti-auttajia täällä Porin suunnalla on ja vaikuttaa että moni muukin on jotunut kärsimään Porin synnärin nuivasta suhtautumisesta äitien inhimillisiin pelkoihin synnytyksen ja synnytyksen pelon suhteen. MAhtaisikohan auttaa jos ottaisi yhteyttä potilas asiamieheen ? Onko kellään kokemusta asiasta? No, se ei kuitenkaan ole ongelmani vaan kertokaa joku millätavoin saisin koottua itseni vielä kerran että lapsemme saisi sisaruksen.... raskausaika on ihan ok.. mutta se synnytys...kätilö oli edelliskerralla ihan kone joka kohteli minua kuin jotain konetta...
Kertokaahan myös te kätilöt ja sairaalassa työskentelevät että mikä on teidän työmoraalinne kun ette osaa toimia synnytyksessä ollenkaan inhimillisellä tavalla tai kohdella meitä synnyttäjiä ihmisinä ? Harvemmin näkee kenenkään ammatti-ihmisen ottaneen kantaa täällä keskusteluissa. Varmasti myös te luette näitä keskusteluita joten eikö teillä ole selkärankaa vastata vai niinkö huonosti on asiat Suomen tai Porissa olevien kätilöitten sekä lääkäreitten suhteen ettei teistä ole opastamaan ja neuvomaan synnyttäjiä ? Kannattaisi harkita alan vaihtoa.... IHMINEN EI OLE KONE!!!!!!!!!!!!!
Kertokaahan myös te kätilöt ja sairaalassa työskentelevät että mikä on teidän työmoraalinne kun ette osaa toimia synnytyksessä ollenkaan inhimillisellä tavalla tai kohdella meitä synnyttäjiä ihmisinä ? Harvemmin näkee kenenkään ammatti-ihmisen ottaneen kantaa täällä keskusteluissa. Varmasti myös te luette näitä keskusteluita joten eikö teillä ole selkärankaa vastata vai niinkö huonosti on asiat Suomen tai Porissa olevien kätilöitten sekä lääkäreitten suhteen ettei teistä ole opastamaan ja neuvomaan synnyttäjiä ? Kannattaisi harkita alan vaihtoa.... IHMINEN EI OLE KONE!!!!!!!!!!!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni kanssa kamala synnytys,josta jäi kammo. Haluaisin ehkä tulevaisuudessa vielä lyhden lapsen, mutta saas nähdä! Kerroin synnytyspeloistani Satakunnan Keskussairaalan äitiyspolilla ja kohtelu oli tylyä.Halusin päästä lantion röntgeniin,sillä olen pienikokoinen ja halusin varmistua,että lantioni on sopiva lapsen tuloon..lääkäri suutahti ja sanoi,että hänellä on kyllä monen vuoden kokemus alalta ja hän tietää kyllä milloin lapsi mahtuu tulemaan.Minulle sanottiin,että vauva mahtuu tulemaan,sillä syntymäpaino jäisi alle 3kg.Mutta pelkäsin silti,koska kyllähän virhearvioitakin tapahtuu. (Pääsin röntgeniin).Synnytyksessä halusin käyttää synnytysjakkaraa,muttakätilö sanoi,ettei voisi auttaa minua siinä? Syynä oli varmasti se,että kätilö oli jo yli 50..No minulle tehtiin episiotomia ja silti sain toisen asteen repeämän.(ajattelen kauhulla sitä,että jos vauva olisi ollut yli3kg,niin millaisen repeämän olisin saanut!)Jos olisin saanut synnyttää jakkaralla niin kenties ei olisi tullut repeämää tai olisi voinut olla lievempi.Epparihaavaa ommeltaessa pyysin lisää puudutusta,mutta kätilö sanoi,että on jo laittanut.Sattui aivan älyttömästi tuo ompelu! Jos joskus vielä saan lapsen,niin en haluaisi kokea vastaavaa kohtelua,voikohan sitä vaatia keisarinleikkausta?
Pelkäsin kolmosen syntymää yli kaiken. Olin varma, että en siitä selviä, eli kärsin kuolemanpelosta.
Se taas johtui siitä, että istukka oli revennyt jo viikolla 12 ja vuoti viikosta toiseen.Puhuin asiasta neuvolassa ja sain lähetteen synnytyspelon takia kätilöopistolle.
Siellä sain oman kätilön, jonka kanssa kävimme läpi edelliset synnytykset, sekä pelkoni ja kaikki riskit.Lääkärille sain ajan pelon takia ja puhuimme hänen kanssaan kaikki lääketieteellliset jutut synnytyksestä. Hän myös katsoi ultralla tosi tarkkaan vauvan ja ennnenkaikkea istukan.Seuraavaksi sain vielä ajan privaattikäyntiin synnytyssaliin, jossa käytiin kaikki läpi ja kaikki toiveeni kirjattiin ylös ja näkyviin tulevaa synnytystä varten.Synnytyksessä oli kätilö ja opiskelija ja molemmat aivan ihania ihmisiä:) Toiveisiini oli kirjattu ylös asennot ja kivunlievitys toiveeni. Kätilö kysyikin usein, että haluanko jo epiduraalin ja sano heti kun haluat jne.Ponnistusasento oli juuri sitä mitä halusin ja paras bointti oli se , että tämä kätilö päästi minut ulos kävelemään kesken synnytyksen ja kahvillakin siinä käytiin:))
Kaikki meni täysin nappiin, puudutusta myöten ja iltapäivällä syntyi kympin poika:D
Ymmärrän, että et ole synnyttämässä kättärillä, mutta olisiko mitenkään mahdollista päästä puhumaan tästä edellisestä synnytyksestä kätilön kanssa synnytyssairaalassasi? Helpotti valtavasti kun sai itkeä pillittää ja purkaa ne pelot ja käydä kaikki lävitse.Turvallisuuden tunne tuli siitä, että kaikki oli valmiina papereissa.
Myös lääkärin käynti oli tarpeen, koska häneltä sain tiedon, että kaikki on hyvin vauvalla.
Nämä ovat sellaisia juttuja, että pitää vaatia oikeuksiaan ja lujasti.Jos et saa apua, ota yhteys potilasasiamieheen tai ylempiin tahoihin.
Käy puhumassa neuvolassa vaikka jo ennen raskaaksituloa. Toivon, että saat rohkeutta uskaltaa ja saat vielä pitää vastasyntynyttä sylissäsi:)
Tietääkö kukaan missää sairaalassa pääsisi keisarinleikkaukseen,jos ei missään nimessä halua synnyttää alateitse? Olen kerran synnyttänyt alakautta, mutta en halua enää koskaan kokea samaa..
on mahdollisuus todellakin keisarinleikkaukseen jos pelkäät kovasti synnytystä. Näin oli myös eräällä tuttavallani, hän pelkäsi toista synnytystä jo niin kovin, että kaksi seuraavaa lasta saatettiin maailmaan keisarinleikkauksella.