Nyt tuhoisan Flash-onnettomuuden jälkeen kansa on taas huolissaan turvallisuudesta. Pitää muistaa, että tuhoisat onnettomuudet ovat edelleenkin hyvin harvinaisia. Lentäminen on edelleenkin selkeästi turvallisin matkustusmuoto! Se, että tietyt merkit kuten Boeing, keikkuvat onnettomuustilastojen kärjessä ei anna vielä suurta syytä huoleen. Boeing yhdessä Airbusin kanssa on reippaasti eniten matkustajakoneita valmistava yhtiö, joten reilusti suurin osa koneistakin on näitä merkkejä. Se tietysti tulee ilmi näissä onnettomuustilastoissa.
Jos koneita huolletaan, ne ovat turvallisia. Ilmailualan tutkimuksissa on todettu vaarallisimmiksi pienet afrikkalaiset (lähinnä rahtia lennättävät) lentoyhtiöt. Rahapulassa joudutaan tinkimään aika monesta, kuten huollosta. Tästä huolimatta kaikki kyllä panostavat turvallisuuteen minkä voivat, hengenvaarallisuus ei ole hyvää bisnestä. Ja kansainvälisessä ilmailussa tulee täyttää tietyt standardit.
Kaikessa on aina riskinsä, mutta melkein vaarallisempaa on lähteä kotiovesta ulos kaupungille, kuin lentämään.
Jos koneita huolletaan, ne ovat turvallisia. Ilmailualan tutkimuksissa on todettu vaarallisimmiksi pienet afrikkalaiset (lähinnä rahtia lennättävät) lentoyhtiöt. Rahapulassa joudutaan tinkimään aika monesta, kuten huollosta. Tästä huolimatta kaikki kyllä panostavat turvallisuuteen minkä voivat, hengenvaarallisuus ei ole hyvää bisnestä. Ja kansainvälisessä ilmailussa tulee täyttää tietyt standardit.
Kaikessa on aina riskinsä, mutta melkein vaarallisempaa on lähteä kotiovesta ulos kaupungille, kuin lentämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joskus 60-70 vaihteessa ilmoittauduin purjeletokursseille ja sitten aikanaan tuli ensimmäisen yksinlennon vuoro, niin arvaa pelottiko.
Käsissäni oli oman hengen lisäksi kerhon kallis lentokone. Eniten jännitti, etten rikkoisi tuota.
Tuo ensilennon jännitys sai suolaisen hien valumaan silmiin, kädet hikoamaan, että ote luisti, pulssi kiihtyi, ihan tajunnan menetyksen rajoilla yritin muistaa mitä kursseilla oli opetettu, mutta tuosta selvisin ja tuon jälkeen kävin ilmassa yli 120 kertaa.
Ilmailuharrastukseni loppui siihen, kun piti ottaa asuntolainaa ja huolehtia perheestä.
Rahat ei kaikkeen hyvään riitä.
En vähääkään pelkää istua jonkun toisen ohjaamassa lentokoneessa, mutta jos aistin huolimattomuutta, niin asenteeni muuttuu.
Se, että jonkun kehitysmaan koneita tippuu, johtuu huoltojen laiminlyönneistä ja yleensä asenteesta lentoturvallisuuteen.
Siellä lipsutaan.
Kun onnettomuus tapahtuu, on syynä hyvin usein inhimillinen virhe. Kehitysmaissa se on usein miehistön taitamattomuutta, mikä johtunee juuri asenteista ja opetukseen/huoltoon suunnattujen rahojen ja panostuksen vähyydestä. Tosin tapahtuu noita mokia muuallakin, kuten pari vuotta sitten Taipeissa, jolloin Singapore airlinesin 747 lähti nousuun vahingossa väärältä kiitoradalta ja törmäsi työkoneisiin.
Pitää tähän sanoa, kun monet tuntuvat kavahtavan venäläisyhtiöitä, etteivät ne ole ollenkaan pahimmasta päästä. Kalustosta esimerkiksi IL-96 tai TU-154M ovat luokassaan turvallisimpien joukossa. Kaiken lisäksi useat yhtiöt, kuten Aeroflot, käyttävät nykyisin myös länsimaista kalustoa. Venäläiskoneissa käytetään melko kovaan käyttöön suunniteltua tekniikkaa, joka myös takaa, ettei vikoja tule aivan yhtä herkästi kuin huipputeknisiin laitteisiin. Mahdolliset viat on myös helppo korjata.
Neuvostoliiton hajotessa myös paikallinen ilmailu oli kaaoksessa, jolloin onnettomuuksia sattui porukan lentäessä kännissä ym, ym. Tuollaista ei ole ollut enää aikoihin, ovat ottaneet itseään niskasta kiinni.