Olemme aviopari jolla ei ole yhteisiä
lapsia.Miehelläni on lapsia edellisestä
liitostaan,mutta he asuvat äitinsä kanssa.Mieheni
käyttää alkoholia mielestäni paljon,(yleensä 2-3
isoa 750ml pulloa viikossa ja kaljaa päälle)syy
voi olla minussa,(ainakin mieheni niin sanoo)
mutta jotain mielestäni on pahasti pielessä
miehenikin päässä.Rahan suhteen olemme
vaikeuksissa,kun mieheni päiväraha menee viinaan
suurelta osin(tosin nyt hän ei ole saanut
päivärahaa 2 kk.koska ei ottanut työvoimatston.
tarjoamaa paikkaa vastaan)Olemme eläneet mun
tuloillani.Olen yksityisyrittäjä ja työpaikkani
on tässä kotonani,pidän
ratsastustallia.Asiakkaita kävis ja nyt tekis
kaupunkikin sopimusta kanssani,mutta mitäs järkee
mun on painaa kamalan pitkää päivää,kun mies ei
edes tavallisissa hommissa auta (aidan korjaus
yms.)ei se jaksa tai jouda. Todellisuudessa ei
viitsi!kyllä mua hirvittää sekin,kun se tulee
kännissä talliin ja siellä on ratsastajia,voisin
vaipua maan alle häpeästä.Talosta on puolet
sen,tai todellisuudessa laina on yhteinen,vaikka
mä sen maksankin.En siis voi lähteä,mitä mä
sitten teen???Mieheni ei varmasti lähde
mihkää,koska kukaan muu nainen ei ole niin tollo
kun mä että ottas tollasen väkivaltasen riehujan
kotiinsa asumaan ja yksin hän ei
uusavuttomuutensa vuoksi pärjää,eli se ei lähde
jos ei ole naista tiedossa.En ole koskaan
pettänyt sitä,mutta kotikielessä olen silti
lumppu ja huora ja sitten kun pitää saada viinaa
tai pillua olen se rakas vaimo.En enään luota
mieheeni yhtään,koska kaikki pienetkin asiat se
valehtelee.Syyksi se juomiseensa sanoo,että
millon mä mitäkin olen tehnyt väärin,mutta
koskaan syy ei ole hänen.Sanokaa kanssa ihmiset
mitä mä teen?Jos se ei käy muhun käsiksi,niin se
kiusaa hevosiani mm.päästämällä ne öisin ulos,tai
nakkomalla kissaa seinään.Näin se kostaa
minulle.Auttakaa edes vihjein...kiitellen jo
etukäteen.Mä en itse juo,kun ei vain maistu.
lapsia.Miehelläni on lapsia edellisestä
liitostaan,mutta he asuvat äitinsä kanssa.Mieheni
käyttää alkoholia mielestäni paljon,(yleensä 2-3
isoa 750ml pulloa viikossa ja kaljaa päälle)syy
voi olla minussa,(ainakin mieheni niin sanoo)
mutta jotain mielestäni on pahasti pielessä
miehenikin päässä.Rahan suhteen olemme
vaikeuksissa,kun mieheni päiväraha menee viinaan
suurelta osin(tosin nyt hän ei ole saanut
päivärahaa 2 kk.koska ei ottanut työvoimatston.
tarjoamaa paikkaa vastaan)Olemme eläneet mun
tuloillani.Olen yksityisyrittäjä ja työpaikkani
on tässä kotonani,pidän
ratsastustallia.Asiakkaita kävis ja nyt tekis
kaupunkikin sopimusta kanssani,mutta mitäs järkee
mun on painaa kamalan pitkää päivää,kun mies ei
edes tavallisissa hommissa auta (aidan korjaus
yms.)ei se jaksa tai jouda. Todellisuudessa ei
viitsi!kyllä mua hirvittää sekin,kun se tulee
kännissä talliin ja siellä on ratsastajia,voisin
vaipua maan alle häpeästä.Talosta on puolet
sen,tai todellisuudessa laina on yhteinen,vaikka
mä sen maksankin.En siis voi lähteä,mitä mä
sitten teen???Mieheni ei varmasti lähde
mihkää,koska kukaan muu nainen ei ole niin tollo
kun mä että ottas tollasen väkivaltasen riehujan
kotiinsa asumaan ja yksin hän ei
uusavuttomuutensa vuoksi pärjää,eli se ei lähde
jos ei ole naista tiedossa.En ole koskaan
pettänyt sitä,mutta kotikielessä olen silti
lumppu ja huora ja sitten kun pitää saada viinaa
tai pillua olen se rakas vaimo.En enään luota
mieheeni yhtään,koska kaikki pienetkin asiat se
valehtelee.Syyksi se juomiseensa sanoo,että
millon mä mitäkin olen tehnyt väärin,mutta
koskaan syy ei ole hänen.Sanokaa kanssa ihmiset
mitä mä teen?Jos se ei käy muhun käsiksi,niin se
kiusaa hevosiani mm.päästämällä ne öisin ulos,tai
nakkomalla kissaa seinään.Näin se kostaa
minulle.Auttakaa edes vihjein...kiitellen jo
etukäteen.Mä en itse juo,kun ei vain maistu.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Heitä ukko pihalle, hanki ero ja vielä ukolle
lähetymiskielto. Ei tollasta tarvii katella. Se
pyörii sun jaloissas niin kauan kuin sulla on
rahaa. Kippa kurkkuunsa vielä koko firman. Ulos
vaan. Sitten voit rauhassa keskittyä yritykseen
ja hommata ittelles kunnon miehen.
Aivan samaa mieltä, ei sun tarvitse tuollaista
ukkoa katsella, siihen on kyllä keinot, että
pääset hänestä eroon. Ja missään nimessä miehen
juominen ei ole sinun syytäsi, ellet sitten kaada
viinaa väkisin hänen kurkkuunsa, mitä rohkenen
vahvasti epäillä. Sinä olet kuitenkin vahvemmassa
asemassa, hän elää sinun siivelläsi, joten sinä
sanelet ehdot
Heitä pihalle se juntti jos ei päivärahoilla elävä
ukko pysty tallihommia tekee ja vielä juo sun
rahat ja kiitokses käy päälle ni sehän kuulus
hoitoon. toisaalta katos peiliin pitäs ymmärtää
heittää pois tuommonen.
Entisenä holistin akkana annan sinulle neuvon:
toimi ja heti !!
Jos et saa itseäsi repäistyä heti irti tuosta
suhteesta, joka aivan varmasti pahenee päivä
päivältä, niin hoida ensiksi edes raha-asiasi
sille mallille ettei teillä ole yhteisissä
nimissä omaisuutta tai lainoja. Taloudellisesti
pääset nopeammin omillesi yksin isoa lainaa
maksaessasi kuin siten että maksat yksin sitä
lainaa ja annat toisen toisesta päästä tuhota
omaisuutta.
Kaikista viisaimmin teet, jos toimit heti
heittämällä koko miehen pellolle ja hommaamalla
lähestymiskiellon laittamalla ne raha-asiat
kuntoon.
Kokemuksesta voin sanoa, että pelkkä ulosheitto
holistin kanssa ei riitä - selusta on turvattava
ja varmistettava samalla. Kannattaa käyttää
asianajajan viisautta tuota varmistusta tehdessä.
ilta on ollut kamala.Nyt se oli tappanut sen
kissanni,kostoksi minulle.Voiko ihminen olla näin
julma viattomalle kissanpennulle,jolla ei ole
mitään mahdollisuutta puolustautua.Kirveellä vaan
pää läjään.Olen aivan lopussa.Vanhempanikin
kuulivat,kun soittivat illalla,miten mieheni
huusi kuin eläin.Snoinkin jo miehelleni,että ulos
ja heti,mutta se vain nauroi ja tarttui hiuksiini
kii, (mulla on pitkät hiukset ja niistä saa hyvän
otteen).Poliisia olen yrittänyt tavoittaa
illan,mutta väli yö on kiirettä ja vaikka
poliisit sen tosta hakke.on se aamulla takas.Niin
on käynyt aina ennenkin.Sillon tuleekin kunnolla
lunta tupaan.Kokoistensa kanns hän ei uskalla
tapella,on helpompi hakata akkaa ja tappaa kiss
ja sotkea hevosten ruuat,kun mennä isotteleen
miehille.Voisin mennä turvakotiin itse,mutta en
uskalla jättää eläimiä.
Tuskasta kun ei voi mitenkään auttaa. Vaikka
kyllä haluaisin. Jos nyt kuitenkin saat vielä
ruhjeita niin hanki niistä ainakin
lääkärintodistus.
Tänä aamuna hän oli taas kuten tavallista
itseoikutettu elen iltaiseen käytökseensä.
Kaikki on kuulemaan mun syytä,koska en ollut
tasapuolisesti jakanut kaikille hänen 5
lapselleen limppaa vaan yksi heistä oli isin
mielestä saanut vähemmän.Että tällaiset syyt
keksittiin tähän kertaan.Olen koittanut puhua
hänelle,että meidän on erottava,mutta paskat se
vain nauraa et lähe vaan mitään et vie mukanas
(vaikka kaikki 10 hevosta on mun nimellä)voiko
joku auttaa mitä mä teen että se todella lähtee
eikä vaan uhoo?KAIKKI APU ON TERVETULLUTTA!!!
Luin ensin vain ensimmäisen viestisi, sitten
vasta tämän keskusteluketjun. Voi, kun voisi
jotenkin auttaa...
Kauhistuttaa, kun lukee, mitä sitä naiset ovat
valmiita sietämään. Olen aikoinani elänyt hyvin
samantapaisessa suhteessa kuin sinä. Rivien
välistä luin sen kaiken ahdistuksen ja
jännityksen , mitä elämä alkoholistin rinnalla
tuo tullessaan. Älä suostu moiseen.
Hyvin on miehesi onnistunut vierittämään syyn
niskoillesi omasta alkoholin käytöstään, se on
ihan tavallinen kuvio...Ja näinhän ei kuitenkaan
ole, tiedät sen itsekin. Se on vaan ihan
tyypillinen osa alkoholisairautta sekin.
Hae itsellesi apua. Se voi olla myös askel
puolison raitistumiseen, sikäli jos haluat jatkaa
elämääsi hänen rinnallaan. Jos haluat erota, saat
itsellesi voimia hakemalla apua. Mm. A-klinikalta
saat apua. Eri paikkakunnilla toimii myös al-anon
ryhmiä, jotka on tarkoitettu alkoholistien
läheisille. Mihin tahansa ryhmään voi mennä
mukaan, ei tarvitse olla omalla paikkakunnalla.
Apua on saatavilla useilla tahoilla, sitä pitää
uskaltaa ja viitsiä lähteä hakemaan. Mitään
hävettävää siinä ei ole. Lähes tuollaisen saman
kokeneena, nyt omaa rauhallista elämää viettävänä
sanoisin, että ei kenenkään pidä tuhlata
elämäänsä moiseen. Kiitosta siitä et tule koskaan
saamaan ja oma elämäsi valuu tyhjiin...
Voimia ja jaksamista. Toimi !!!
On kuin olisit munentistä elämääni
kirjoittanut,paitsi että meillä oli vielä kaksi
lastakin.Olin myös yrittäjä ja meillä oli
eläimiä,hevosia,kanoja ,koiria,...Meillä meni
vaan miehellä viinaa,pirtua 10litraa kahdessa
vko.Kävi kyllä töissä mutta minä vein joka aamu
kun ei ite voinut ajaa.Mun työn teolla elettiin
kun hän laittoi 3000mk/kk hevosen treeniin rahat
ja loput 2000mk kurkusta alas.Sanoin
lähteväni,hän uhkasi tappaa jos menen,ampui jopa
haulikolla perään kun lähdin..mutta selvisin ja
erosta on jo 2-vuotta tässä kuussa,enkä ole
katunut.Tee juuri niin kuin sinua on
yhd.viestissä neuvottu,oikeusaputoimistoon-joka
on ilmainen(tuloista riippuen) ja sitten saat
muita neuvoja.Älä tuhlaa kallis arvoista
elämääsi,joskus se voi loppua äkkiäkin,mulla oli
lähellä.Eli älä odota että hän muuttuu,minä
odotin n.15-vuotta eikä muuttunut.
Olen jo aikaisemmin sanonut tämän saman ja nyt
kun olen lukenut uudet viestisi, niin sanon
entistä painavammin: T O I M I !! Ja heti, jos et
itsestäsi välitä, niin ajattele edes eläimiä -
entisenä holistin akkana tiedän että itseään
ajattelee viimeksi.
Mene sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijän luo
ja kerro tilanne, pyydä neuvoja, apua. TAI
Kerro poliisille ja pyydä neuvoja ja apua lähteä
viemään asiaa eteenpäin. TAI
Ota yhteyttä suoraan asianajajaan joka opastaa
sinua jatkotoimissa.
Pääasia on kuitenkin, että TOIMIT jo huomenna.
Minä luulen että se on joku toinen joka siitä
lähtee kuin sinä - sinähän tarvitset sen paikan
niitä nimissäsi olevia eläimiä varten !
Ja jos viranomaiset eivät ryhdy millekään, niin
ilmoita paikalliselle poliisille
eläinlääkärille, että jotain on eläinten eteen
tehtävä ulkopuolelta, koska sinun on oman
turvallisuutesi takia lähdettävä - tai voitko
saada maataloustoimen kautta lomitusapua ja
häipyä itse.
Kuitenkin TOIMI ja HETI ! Kukaan ulkopuolinen ei
voi sinua auttaa ellet myös itse auta itseäsi.
olen koittanut puhua,mutta turhaan.Hänen ei tarvi
keskustella hullujen kanssa.Otin sormukset pois
sormesta ja siitä kun taas sai aiheen
riehua.Koitin selittää,että tahdon erota ja hän
sanoi vaan et painu vittuun tästä talosta.En voi
jättää eläimiä,en tuon ihmisen takia
ainakaan.Pyysin avuksi talliin,edes siivoamaan
sotkemansa jäljet(hevosten rehut)mutta ei sen
tarvi kun tallissa ei ole sen hevosiakaan.Mitä
helvettiä se sitten menee sinne kännissä riehuu??
Sanoin tekeväni rikosilmoituksen hänestä,niin hän
sanoi vaan,pätkivän turpaan mua,jos levitteln
meidän juttuja.Se ei ole edes pahoillaan
tekemisiään.Käski ottaa vaan uusia kissoja,jotta
hällä olis tappamista.Panen aamulla
toimeksi...aloitan poliisista.Herralle pitää
mennä tekeen ruokaa...jos ei tottele,se katkoo
internet yhteydet viemällä koneet.Puhelinkin
häipyy jos soitan äidilleni väärään aikaan.Olen
todella väsynyt tähän helvettiin ja aina
koittanut uskoa parempaan...turhaan.
itse olen alkoholisti ja sanon että ei ole muuta
keinoa kuin panna jako kahteen aikaseksi. se
(mies) on sairas eikä tiedä mitä tekee mutta
tärkeintä on että sinä saat elämäsi kuntoon
siihen kyllä löytyy keinoja,ajattele vain itseäsi.
Itselläni on uusi elämä olen ollut muutamia
vuosia raittiina
onnea matkaan!
jos jatkaat tätä elämä, olet 10 vuoden päästä
myös itsekin alkoholisti, koska et jaksaa
katsella miestäsi muuten.Miehet taas jaksaa juoda
vaikka vuosikymmeniä, mutta naiset palaa paljon
nopeammin loppuun.
Potkaise pihalle toi ukko ja nopeasti,ei
tämmöinen ole naisen elämä ja en usko, että sun
miehesi pystyisi muuttumaan.Miksi?Koska sä annat
sille mahdollisuuden jatkaa tätä kaikkea....eli
päätös on sinun.
Hyvää kevättä!
Jos tuo kirjoittamasi on totta niin keskustelut
ja uhittelut herran kanssa ei auta. Luulis että
olis jo sulle tullut selväksi. Usko mitä nainen42
sanoo ja toimi sen mukaan. Ilman ulkopuolisia sä
itse oot kohta syvällä.
Miten ja miksi tällaisia ihmisiä on olemassa?
Väkivalta ei 95%:sti ole hyvä ratkaisu ongelmia
kohtaan, mut tällaisista ns. miehistä
kuullessani, tuntuu, että vois hiukan takoa päätä
seinään ja koittaa saada hänet heräämään
todellisuuteen. Olen pahoillani kaikkien
tällaisten tapausten puolesta...oikein hävettää
kun tällaisia ns. miehiä on olemassa.
Tahtoisin auttaa, kovastikin, mut vähän vaikee
mitään sanoo, ihmisiä tuntematta... Mä vaan
toivon, että saat vielä jonain päivänä elää,
varmasti ansaitsemaasi, onnellista elämää!
Ps. ihmiset hoi! Hyviäkin miehiä (ja naisia)
vielä on tässä katajaisessa kansassa...
Tiedän varsin hyvin, ettei mielipiteeni ole
yhteiskuntakelpoinen, mutta sanonpa silti;
henkilö joka kiusaa eläintä, ei muuta kuin ammut
polvet murskaksi ja metsään lojumaan. Ainoa kieli
mitä sellainen tajuaa. Enkä katuisi pätkääkään!!
Okei, nyt tulee vihaisia kommentteja....
ON OLLUT KAMALA VIIKKO.MITÄÄN HÄN EI KADU,HÄNEN
MIELESTÄ KAIKKI ON TEHTY OIKEIN JA ANSION
MUKAAN.MUN PITÄS VAIN OLLA TARKEMPI JA
HUOLELLISEMPI ASIOITTEN KANSSA.TUO OLI HÄNEN
KOMMENTTI,KUN KYSYIN SYITÄ HÄNEN KÄYTÖKSEEN.
OLIN AS.AJAJAAN YHTEYDESSÄ JA HAEN EROA.TOSIN
JOUDUN HAKEEN HERRALLE HÄÄTÖÄ,SILLÄ
PERUSTEELLA,ETTÄ TARVIN ASUNTOA HEVOSTENI VUOKSI
ENEMMÄN, KUN TÄÄ OLONEUVOS.EN OLE PUHUNUT
MIEHELLENI MITÄÄN,KOSKA TIEDÄN,ETTEN NÄKIS SITÄ
PÄIVÄÄ,ETTÄ HÄN SAA HÄÄDÖN,(TEKIS MUSTA
HAKKELUSTA ENNEN SITÄ)JOS HÄN TIETÄIS
AIKEENI.TOSIN NYT OLEN AUTON JA PUHELIMEN KÄYTTÖ
KIELLOSSA, KOSKA OLEN UHMANNUT HÄNTÄ,JOTEN
ASIOITA ON VÄHÄN VAIKEE TOIMITTAA.OLENKIN
RATSASTANUT HEPALLA MAASTOON JA SIELTÄ SOITTANUT
KÄNNYLLÄ AS,AJAJALLE.TOKI NUMERO ON PITÄNYT
POISTAA HETI PUHELIMESTANI.HÄÄDÖN SAANTI VIE
AINAKIN 3-6 VIIKKOA JOTEN PALJON EHTII TAPAHTUA
ENNEN SITÄ.EI ANTEEKSI PYYNTÖÄ EI KATUMUSTA
...VOIKO IHMINEN OLLA NOIN JULMA..TURHAAN KAIT
KYSELEN OLENHAN TON JO ITSE KOKENUT.NÄYTIN
HÄNELLE MUUTEN SEN TUKON JONKA HÄN REPI
HIUKSIANI,MUTTA HERRA EI JOUTANUT KATSOMAAN EDES
SITÄ,KUN PITI LUKEE TV-OHJELMIA.LAITOIN HIUSNIPUN
(KOURALLINEN)HÄNEN TUHKAKUPPIIN.IKÄNÄ EI OLE
TUHKAKUPPIA TYHJÄTTY NIIN NOPEETA KUN SINÄ AAMUNA.
Olen seurannut tarinaasi järkyttyneenä ja
ajatellut sinua viime päivinä jatkuvasti. Miehesi
ei ole terve. Hyvä, että olet saanut jotain jo
tehtyä. Piinasi loppuu vielä, usko pois. Olet
varmasti viestiesi myötä hyvin monen ihmisen
ajatuksissa ja rukouksissa. Toivon sinulle voimia
jaksaa nämä viimeiset ajat. Kunpa voisin
auttaa...!
tuli tässä mieleeni, tämä keskustelu on saanut
paljon huomiota sekä auttamishaluisia
kommentteja. Voisiko asiaa laajentaa käytännön
asteelle, isolla joukolla ratsutilalle kylään,
siis suojelurinki, ympärivuorokauden.
Vastuuntuntoisia miehiä mukaan, samoin kaikki
kynnellekykenevät koirat. Kommentteja?
Olen kanssa seurannut tätä keskustelua ja sydän
syrjällään lukenut sinun tilannettasi. Minusta
sinun olisi hyvä hankkija joku ulkopuolinen,
sukulainen tai ystävä (sellanen, joka
mahdollisesti ei kauheesti ärsytä sun miestäsi)
sinne teille olemaan siksi aikaa, kun saat sen
miehen järjestettyä ulos. Sun ei ole turvallista
olla hänen kanssaan kaksin nytkään, niin miten
sitten kun hän saa tietää erohankkeesta?! Jos
teillä päin on joku kriisikeskus niin ote
yhteyttä sinne myös, ne auttavat neuvoilla ja
voivat tulla vaikka käymään.
On todella hyvä asia, että olet alkanut toimia.
Yksi ajatus on mietityttänyt minua. Etkö pelkää
oman henkesi menettämistä noin väkivaltaisen
ihmisen läheisyydessä ? Tai kirjoitithan, että
mies tekisi hakkelusta sinusta, jos tietäisi
häädöstä. Tarkoitan nyt lähinnä sitä, että omasta
kokemuksesta tiedän, että aika helposti sitä
kuitenkin luottaa siihen, ettei toinen NIIN
paljon halua satuttaa ja pärjäänhän minä. Ole
kuitenkin varovainen, sillä joskus voi käydä
vahinko, ihminen kun on joiltakin osin "heikkoa
tekoa".
Kerrothan edelleen kuulumisiasi, sillä täällä on
nyt hyvin monia ihmisiä, joiden ajatuksissa olet.
Toivottavasti saat siitä voimia mennä eteenpäin.
Kaikkea hyvää ja jaksamista edelleen.
Siitä se alkaa!! HYVÄ SINÄ !! Nyt kun olet
ottanut elämäsi ohjia omiin käsiin, niin älä anna
periksi.
Siinä vaiheessa, kun mies saa tietää missä
mennään voi käydä tietysti, niin että hän pieksää
sinut, mutta ajattele, että ei enää kauaa.. tai
sitten niin, että hän alkaa kosiskella sinua
takaisin ja se onkin sinulle itsellesi vaikeampi
paikka. MUISTA, että vaikka eteesi yhtäkkiä
tulisi nöyrä, katuva, anteeksi pyytelevä, sinut
taivaisiin nostava elämäsi ihannemies, niin se
mies on sisimmässään edelleen se sama joka sinua
on nöyryyttänyt ja huonosti kohdellut. Älä anna
nyt tuumaakaan periksi, älä anna käyttää
heikkouttasi hyväksi, sillä jos nyt peräännyt on
seuraava kerta aloittaa TOIMINTA alusta aina
vaikeampaa.. sinut on saatu yksi pykälä enemmän
alistettua. - Varoitan kokemuksesta, en
maalatakseni piruja muutenkin mustalle
seinällesi !!
TOIMI nyt kun pää on auki. TUKEUDU kaikkeen
siihen apuun minkä ulkopuolelta saat. USKO että
elämän on mahdollista kirkastua. OLE VAHVA !!!
Ja kuten joku tuossa jo pyysi, kerro meillekin
miten homma etenee, sillä olemme huolissamme,
mutta ennenkaikkea pidä huoli itsestäsi !!! ja
usko, että UUSI AAMU on parempi, vaikka välillä
tuntuu ettei kannata, vaikka välillä tuntuu, että
parempi huononkin kanssa kuin ilman..
Sun ukkoshan täyttää kaikki psykopaatin
tunnuspiirteet! Se on aivovaurio, joka ei parane,
joten hänen käytös ei tule muuttumaan.
Hetkellisesti hän saattaa olla sulle mukava,
mutta sekin vaan sen takia, että kokee hyötyvänsä
siitä jotenkin. Psykopaatilla ei ole
minkäänlaista tunne-elämää, vaan toimii kuin
robotti, eikä pysty katumaan tekemisiään, vaikka
kuinka näkisi toisen kärsivän. Psykopaatin kanssa
ei voi elää!! Esim. Hyvin moni
henkirikoksentekijä on psykopaatti. Nyt pistät
tärkeysjärjestykseen asiasi: Lähde pois ja äkkiä!
Pyydä kunnan eläinlääkäriä yms. hoitamaan
väliaikaisesti eläimesi, tai siirrä ne poliisin
avustuksella toiseen talliin väliaikaisesti.
Hanki lakimies! Pidä itseäsi niin tärkeänä, että
huolehdit siitä, ettei sinun tarvitse kärsiä ja
nähdä tota tyyppiä. ÄLÄ ALISTU TOLLASEEN!! Toimi
heti niin, että asiat JOHTAVAT johonkin
edistykseen tässä jutussa. Surkuttelu ei auta,
tai kohta se tekee sulle ja eläimille jotain
todella peruuttamatonta.
ei tollasta kantsi jatkaa
poliisit auttavat
mutta taidat olla
läheisriippuvainen
ota itseäsi niskasta
kutsu sille poliisit
sehän selvästi käyttää
sinua hyväkseen
On vain yksi ratkaisu, ellei miehesi tee
täyskäännöstä elämässään. Ero vireille ja heti.
Kerroit kiinteistönne olevan yhteisomistuksessa,
mutta sinä yksin lyhennät lainaa. Mies siis
roikuu siivelläsi, eikä tee mitään perheenne
talouden hyväksi. Aikalailla toivoton ja
turhauttava tilanne kannaltasi.
Onko teillä avioehtoa? Kun ostitte ko.
kiinteistön, niin mikä oli rahoitusosuutenne koko
kauppasummasta? Oliko mielläsi omaa rahaa ko.
kiinteistön ostoon? Oletko huomioinut, että jos
sinä lyhennät todistettavasti yksin lainaa, niin
sinun pitää saada vastaavasti enemmän jos
kiinteistönne myydään ulkopuoliselle.
Koita sopia miehesi kanssa siitä, että maksat
hänet ulos kiinteistöstä ja ellei mies suostu
niin ota yhteys kuntanne oikeusaputoimistoon,
jossa saat neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi.
Siirrä koko laina ja kiinteistö omiin nimiisi,
jos miehesi vaan suostuu. Voit joutua ottamaan
lisää lainaa kun lunastat miehesi osuuden
kiinteistöstä, joten neuvottele pankissa
kaikenvaralta tästäkin vaihtoehdosta.
Jos katsot, että voitte vielä jatkaa
yhteiselämäänne, niin vaadi mieheltäsi
täydellistä raittiutta ja myös töihin
osallistumista. Ellei mies tähän suostu niin
ryhdy kiireellisiin toimenpiteisiin, sillä ko.
tilanne on täysin kestämätön.
Miehesi on näköään täydellinen nahjus ja
selkärangaton olio, joten täydellinen muutos
hänen käyttäytymisessään on varmaankin aika
mahdotonta.
Ihmeitä voi toki tapatua, mutta niiden odotteluun
ei kannata tuhlata kallista aikaa, sillä elämä on
lyhyt ja jokainen hukkaanheitetty päivä
tuollaisen nahjuksen kanssa on järjetöntä.
Olotila on kamala.Kokoajan pelkää,että jotain
sattuu..en osaa nauttia siitä,että mies on ollut
juomatta 2 päivää.Ei se ole raitistunut,mutta
siirsin rahat toiselle tilille ja se luulee,ettei
meillä ole rahaa.On pakko olla kiero vaikka
inhoankin sitä,mutta en saa pidettyä rahojani
muuten itselläni.Olen päättänyt,että kodistani en
lähde.Olen koittanut olla miehelleni
mieliksi,ettei sen tarvisi käyttää
väkivaltaa.Olen ollut poliisiin yhteydessä ja
heillä oli toisella hyvinkin asiallinen kanta ja
toinen sanoi, että kun olette päässyt yhteen
ilman poliisia, koittakaa erotakkin ilman
niitä.Mä olen tosi kiitollinen teille kaikille
jotka olette kirjoittanut mulle...siitä olen
saanut uskoa siihen, että mä en olekkaan
syyllinen kaikkeen.Tiedän että mun itsetuntoni on
täys 0 en luota mihinkään enkä keneenkään.Mulla
ei vain ole ollut ketään jolle puhua.Olen
kantanut taakan yksin...koska olen ajatellut
olevani syyllinen, kun kiellän juomasta.Mieheni
vanhemmille ei voi puhua,koska he ovat uskovaisia
ja heidän poika ei koskaan tekis mitää
tällästä,vaikka mieheni pikkusisko on itse
nähnyt,ei sekään uskalla pahoittaa isin ja äidin
mieltä.Tiedän ettei meillä tapeltas tästä asiasta
jos joisin.Joskus olen sen toivonut kuolevan
juomaansa ja taas tuntenut syyllisyyttä josko en
vain ymmärrä hänen herkkyyttään???Kyllä minä
pelkään sitä...olen kokoajan varuillaan ja
kamalan paljon tallissa.Ei mieheni anna meille
ketään esim.sukulaisiani tulla koska sillohan ne
näkis totuuden ja sitä kun ei saa kertoo, aikoi
viimeksikkin ampua äidilläni pilkkaa,jos se tulee
meille.En mene koskaan nukkumaan,ennen häntä.
Olen jo kauan ajatellut tai oikeastaan vain
kuvitellut,millasta on sellanen elämä,jossa ei
tarvi pelätä ketään.Pysähdyn kaupassa katsomaan
pariskuntia, jotka eivät osta kaljaa ja mietin
että voiko tollastakin olla?Olin ennen
aurinkoinen ja elämäniloinen nätti mukava muija,
mutta nykyisin olen arka,en puhu oudoille
miehille,ettei mieheni käsitä väärin ja saa syytä
opettaa.Tai niin kun hän sanoo juosta nyrkkiin
pahki.Joskus väärä "teko" on saanut sen
tumppaamaan kasvoihini tupakan.Poskessani on
arpia ja kaulassa..just näistä
tupakkaopetuksista.Tiedän että koskaan hän ei
jätä mua rauhaan ja sen hän on itsekkin
sanonut,mutta uskallan yrittää...luulis maamme
olevan oikeusvaltio...vai onko.Toivottavasti tämä
kaikki on kohta ohi.
Sanoit että miehesi uhkaa ampua jos joku teille
tulee. Minun on ulkopuolisena vaikea uskoa että
hän todella toteuttaisi aikeensa, jos teille
tulisi parikin sukulaista. Sinulla on oikeus
kutsua sukulaisia käymään. Täytyyhän miehesi
tajuta, että linnaan siitä joutuu jos jonkun
ampuu. Minusta olisi tärkeää että pidät yhteyttä
ihmisiin. Jos olet koko ajan miehesi kanssa
kaksistaan, alat uskoa (ja uskotkin jo) hänen
valheisiinsa omasta huonoudestasi. Oletko varma
ettet voi kertoa miehen vanhemmille? Ovatko he
käyneet teillä kylässä? Millainen miehesi on
silloin?
Häntä pystyyn vaikka nuppineulalla, olet menossa
ylöspäin!
Ootko ite ratsastuksen ope?
Jos oot ni ootko käyny lukion vai ammattikoulun,
missä päin suomee?
Minulla on pohjana lukio.Sitten jatkoin
ammattikorkeassa ja valmistuin 88 ammattiin ja
vielä jatkoin hevosalalla ja valmistuin
rats.ohjaajaksi eteläsuomesta.Ratsastustunteja
olen pitänyt vajaat 3 vuotta tässä ja sitä ennen
vieraalla 2 vuotta.Tämän ohella teen toistakin
työtä hoitoalalla...joten hommaa olis kotona ja
muualla ja tarvisinkin mieheni apua jos sen olis
mielenkiintoo vaan niitä tehdä.Kait mä olen sen
opettanut niin helpolle,ettei se tahdokkaan tehdä
mitään,eikä jaksa.
Syyllistät itseäsi aivan turhaan. Laiska mikä
laiska ei siihen kenekään opettamista tarvita ja
jos ei "jaksa", voi kyse olla psyykkisestä
jaksamisesta, eli kuten monesti on jo tässä
todettu, hänellä on psyykkisiä ongelmia,
alkoholin aiheuttamia tai muitakin, joihin
tarvitsisi hoitoa. Pahinta on, että tällaiset
ongelmat korostusvat ja lisääntyvät iän
karttuessa, eli sinun ei tarvitse pilata omaa
elämääsi enää ihmisen kanssa, joka ei sinua
arvosta eikä itseäänkään sen vertaa että
ymmärtäisi omassa itsessään olevan jotain paljon
vialla.
Mutta me pelkäämme sinun puolestasi. Mitä voit
tehdä ettei sinulla ole turvaverkkoa etukäteen
suunniteltuna,kun miehesi saa tietää sinun
suunnittelevan eroa ihan konkreettisesti?
Tuleehan se hänenkin tietoonsa pian. Eikä kaikki
noudata lähestymiskieltokaan vaikka heti hakisit
sen, täytyy olla jokin muukin turva kuin poliisi,
eivät hekään valmiiksi tule ja kun tulevat voi
olla jo myöhäistä. Eikä oikeusvaltiokaan voi
kovin paljon sinua auttaa, jos vastassa on
mielenterveys- tai alkoholiongelmainen, mikä ei
noudata sen laatimia sääntöjä. Paras apu on oma
apu, hae sitä mahdollisimman monesta paikasta,
tulet huomaamaan, että tulet saamaan tukea ja
ymmärtämystä samoin kuin olet saanut täältäkin.
Tsemppiä!!!
En todellakaan ole jaksanut ajatella sinne
asti,että olis se ilon päivä jolloin hänelle
haettas häätöä, tai on se jo haettu,mutta se
astuis voimaan ja hän lähtisi.Voimavarani menevät
siihen, että mietin miten jaksaa seuraavaan
päivään ja etten turhaan hermostuta
häntä.Miksihän olen näin kauan jaksanut...kait
suomalaisella sisulla että kun naimisiin on menty
niin sitä kans ollaan.Minä olen hänen mielestä
pöjlä ja mielisairas koska olen arka ja
hiljanen.En kyllä turhia puhukkaan hänen paikalla
ollessa,mutta kyllä mä sitten puhun ja touhuan
kun hän ei ole arvostelemassa.Miksikö näin?Siksi,
koska jos nauran ja olen iloinen muiden
seurassa,niin koitan tehdä noihin toisiin
vaikutusta...ja se kostautuu.Mulla ei saa olla
ketään tai mitään...nuo eläimet on sille varmaan
siksi niin vaikee käsittää, koska viihdyn niiden
seurassa samoin asiakkaitteni vaikka ne onkin
lapsia tai niiden vanhempia.Järjestelällisesti
hän on tuhonnut kaikki esim. isältäni saamat
muistot.(valokuvat,kaulakorut ja muutkin muistot)
isäni on kuollut useita vuosia sitten.Silmälasini
hän särki jo alkukeväästä, mutta aikoi hommata
uudet,tosin vielä ei ole ollut uusien lasien
ostoon hänellä aikaa ...???Mistä saan sellasen
"turvamiehen" joka olis paikalla, kun ketään ei
saa tulla jos taas jätän hepat tänne siinä
vaiheessa ja menen esim. turvakotiin niin kukaan
ei estä tota tekemästä noille eläimille
kiusaa.Ton kanssa on edettävä hitaasti ja
ovelastiKaikki keinot on sallittuja sillä meillä
ei mikään ole mahdotonta ton puolelta.Toisaalta
se pitää mua niin kilttinä ja tollona, että se
ajattelee etten tee mitään tällästä.Päinvastoin
nytkin mun pitäs pyytää siltä anteeksi omaa
käytöstä kun olen huutanut sille juomisesta ja
itkenyt kissan tappamista.
Tosi kurjaa, kun ei pysty auttamaan.
Hänellä on tosi huono itsetunto ja hän on
sinustan mustasukkainen, eikä haluis varmaan,
että sinulla olisi mitään muita kontakteja
ulkopuoliseen maailmaan. Olen ymmärtänyt, että
tollaisia miehiä on aina ollut ja ennen vaimot
vaan kärsi koko elämänsä huonoa kohtelua ja
kuolivatkin nuorena. Olen vieläkin joskus
kuullut, kun joku nainen on sanonut,kun
pitäaikainen mies on kuollut, että nyt vasta
minulla alkoi elämä.En yhtään ihmettele, jos
vastaavanlaisia on ollut kuin sinun miehesi.
Ymmärrän hyvin, että viihdyt eläimien kanssa, ne
ovat aina hyväntuulisia ja kiitollisia kun niitä
hoitaa hyvin. Pidän itsekin eläimistä ja minulla
on nytkin kaksi koiraa.
En tiedä mistä päin olet, enkä sitä minne olet ja
oletko ottanut yheyttä ongelmissasi, mutta tässä
pari paikkaa, jonne voisit, jos sinulla vaan on
mahdollisuus, soittaa:
Valtakunnallinen kriisipuhelin :
0203 445 566
Kiusattujen tuki ry: 0800 97474
tässä pari paikkaa, olet varmaan puh.luettelosta
tai netistä itsekin ne löytänyt, mutta kun tässä
on auttavat keinot itsellä vähissä.
Voimia, voimia!
...koeta ajatella tulevaisuutta, joka on varmasti
nyt valitsemallasi tiellä itsellesi varmasti se
oikea.
Kun se aika tulee voit miettiä sitä, kuinka
kiltti mahdat olla (sain tämän käsityksen
kirjoituksistasi
"EI ANTEEKSI PYYNTÖÄ EI KATUMUSTA ...VOIKO
IHMINEN OLLA NOIN JULMA..TURHAAN KAIT
KYSELEN OLENHAN TON JO"
Olethan eläytymiskykyisenä valinnut
hevostenhoitoalankin. Toivotan lujuutta ja
voimia
Käynnit koneella väheni huomattavasti,kun
kotoamme lähti taas tietsikka pois,ihan vain
opetukseski mulle, jotta tottelisin häntä
paremmin.Olen ollut yhteydessä mtt.hen ja siellä
oli todella ihana ihminen jonka kanssa käytiin
asioita läpi.Mistähän olen saanut tähän asti
voimia?Joku kysyi, miten hän käyttäytyy, jos
sukulaisia tulee.No mun sukulaisille, päivästä
riippuen joko huutaa tai nauraa
hysteerisesti.Kertoo aivan älyttömiä juttuja
joita saa hävetä silmät päästä, kun hän ei itse
osaa edes hävetä.Hän pitää kaikkia niin tyhminä,
että vaikka mitä valehtelee, niin aina kaikki
uskotaan, vaikka jokainen tietää sen olevan
täysin tuulesta temmattua.Olen pyytänyt apua
hänen vanhemmiltaan viimeksi silloin, kun
jouduin sairaalaan(hän oli edellisenä päivänä
hakannut mut)Ensimmäisenä aamuna hän ruokki
hevoset, kun olin yöllä joutunut sairaalaan,mutta
seuraavana aamuna en enään saanut ylös herraa
ollenkaan, kun oli juopotellut yön.Soitin sitten
sairaalasta, hänen vanhemmiilleen, jotta jos he
voisivat käydä katsomas meillä tilanteen ja
ruokkia hepat, mutta he sanoivat, että ei he
jouda kun vasta iltapäivällä, kun piti pieniä
puita.Totuutta on joskus vaikeeta katsoo silmiin,
joten pääsee vähemmällä, kun kiertää sen.
Sain mieheni sitten kii aamupäivällä, kun se
heräs höyryistään,sen enenmpää en ole hänen
apujaan aamulla tarvinnut.Silloinkin hän tosin
jalosti lupas, että hän ei juo..mutta juonnin
lisäksi oli vielä hommannut
viihdyttäjänkin.Sitten hän mua kokoajan
epäilee.Eilen tuli kamala sota, kun mulla soi
puhelin ja rupesin vastaan siihen, no puhelin
putos multa lattialle ja heti koitin vastata, kun
otin sen lattialta.Herra rupes syyttään mua
siitä, etten uskaltanut vastata ja että varmasti
soitti pimeestä numerosta mulle joku mies,
tottakait.No mä näytin numeron ja näytin, etten
ehtinyt vastaamaan...mutta ei se sitä uskonut.
Asianajajani soitti aamulla, kun olin vielä
tallilla, menee ainakin vielä 3 viikkoa, kun asia
on esillä.Kamalaa kestämistä.Kiitos muuten noista
kriisipuhelimen numeroista soitan
sinnekin.Onneksi ulkona on jo lämmintä ja saa
tehdä laitsoja hevosille ja olla yksin omien
ajatusten kanssa.Töihinhän ei varmasti tule
kaveriksi...eivät ole sen hevosiakaan,kuinka
oikeassa hän onkaan, muistas vaan tuon sittenkin
kun omaisuutta jaetaan...
kuullostaa aika tutulta tlanteesi-olen
lamaantunut kun en osaa edes päättää mitä
teen,elän kylläkin muun kuin alkoholiongelmaisen
kanssa,mutta samat piirteet löytyy täälläkin
miehestä -valehtelee kaikista ihan pienistäkin
asioista -uhkailee jos olen eri mieltä-jos en ole
hyvällä tuulella sanoo million sinun työt alkaa
olet niin hyvällä tuulella kun olet töissä-eli
posissa hänen silmistään-mitään ei halua minun
kanssa -nukkuu tai katsoo urheilua -auto on
tärkein ja kaikki muut ihmiset mutta minä olen
hänen mielestään-paskahousu..vaikka olisin kuinka
hyvä -hän ei minua huomaa kun vasta silloin kun
yritän lähteä pois-yllättäen muutunkin tärkeäksi-
pilkkaa puheitani-iste ei puhu minulle mitään-
olen yrittänyt kaikkeni,ehkä liikakin koska ei
ole voimia enää lähteä...vai on suomessa naisilla
hyvä olla-kukaan ei meitä auta-olen sen huomannut,
Musta tuntuu vieläkin tosi vaikealta uskoa että
tuollaiset jutut on totta. Molemmat kohtelee
toisiaan tavarana eikä tuntevana ja ajattelevana
ihmisenä. Mikä saa ihmisyyden häipymään
suhteesta?
Suomessa on naisilla hyvä olla - verrattuna
useampaan muuhun maahan. Silti parhain apukeino
on omat aivot!!! Kuulostaa varmaan toivottomalta
mutta mielestäni teidän molempien kannattaa silti
kaikesta huolimatta antaa miehienne säilyttää
kasvonsa. Nainen osaa kyllä lyödä henkisesti,
mutta loppujen lopuksi kannattaa olla rehellinen
ja pysyä kohtuudessa.
Jos olisin miehesi, prinsessa, minä ainakin
kokisin sen puhelimen (mielestäni ylikorostetun)
näyttämisen henkisenä "vittuiluna". En täysin
ymmärrä mikä tarve sulla on todistaa noin kovasti
olevasi oikeassa ja hänen olevan väärässä.
Olen pahoillani jos tämä teksti loukkaa, mutta en
osaa "asettua housuihinne". Tajuan kyllä kuinka
hankalia teidän miehet on, mutta muutoksen
alkupiste on teidän päänne sisällä.
Missukka, siinä olet oikeassa, että muutoksen
alkupää on kunkin omassa sisimmässä.
Ymmärrettävää on, ettei ihminen, joka ei ole
elänyt edellä kerrotun kaltaista elämää, vaikean
miehen rinnalla ei osaa kuvitellakaan, millaista
se on. Kärjistäen voisi sanoa, teet mitä hyvänsä
se on aina väärin. Se puolestaan johtaa siihen,
ettei koskaan voi itsekään etukäteen tietää, mikä
on "oikea" tapa toimia, ettei tulisi nyrkistä.
minun mieheni puhuu kännykkäänsä minun nähden ja
pitää piilossa sitä kotona,ei koskaan vastaa
puhelimeen kun olen lähellä vaan aina kauempana-
passi on piilossa ja hänen autoon ei ole mitään
asiaaa-ei edes koskaan lainaa sitä vaikka on
yhdessä maksettu-eilen illalla tarjosin
karamellia,ihan leikillisesti sanoin että karkit
on niin hyviä,siis yritin saada hänet nauramaan-
hän katsoi ivallisesti ja sanoi-kunpa tätä
kestäisi-sanoin teinkö jotain väärin....missukka
mitä minä tein väärin-yritin myös laskea leikkiä -
muista asioista-mies sanoi minulle-haista paska-
siihen jäi mielen piristys,sillä minä yritän
pitää täällä kotona iloista henkeä-mutta mikään
ei auta ,voi olla että sen kokee vinoiluna kun
annetaan karamellia ihan noin vaan.tult kärpäsenä
kattoon seuraamaan niin tiedät mitä on
todellisuus-eli mitä parempi olet sitä pahemmin
kohdellaan.mikä neuvoksi tälläisen miehen
kanssa,vaikka olet miten tahansa aina olet
jotenkin väärin-olen ajatellut kun tuo oma pää on
vielä jotenkin toiminnassa-mikä terapeutti minä
olen ja lähden hakemaan apua itselleni
keskusteluryhmistä missä käsitellään alistamis ja
väkivaltasuhdetta ja siitä eroon
pääsemisestä.olen huomannut että kun olen kuin
kotona koko ajan mutta kuitenkin kuin minua ei
olisi -niin sellaisesta mieheni pitää ja kun
vähänkin näytän elonmerkkejä alkaa vikaa löytyä.
... halua tulla kokeilemaan tai katsomaan.
Elokuvia on kiva katsella, mutta tosielämää ei.
Mulle kotirauha - vapaus tehdä kotona sitä mitä
haluaa - on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä
asioista elämässä.
Ei kai kysymys voi olla yksinkertaisesti siitä
että miehelle riittää puhumaton yhdessäolo ja
sinä vaadit/haluat kommunikointia? Johon mies
sitten tuntee olevansa kykenemätön?
Karkin tarjoaminen ja leikinlaskun jatkaminen oli
tietyllä tapaa epärehellistä teko-pirteyttä, kun
kumpikin tietää että pinnan alla kaikki ei ole
kunnossa. Uskon että mieskin katuu hakkaamistaan
ja on surullinen sun puolesta itseään vastaan,
mutta tavasta pois-oppiminen on pitkä ja herkästi
pieleenmenevä prosessi.
Uskoakseni miehille on tekeminen - puuhastelu -
tärkeätä. Oliko se niin että miehesi ei ole
työssä, vaan loikoilee vain? Jos näin oli niin
sitä minä en ymmärrä.
minusta tuntuu nyt siltä että -taidat olla
sittenkin oikeassa-tuosta tekopirteydestä,sitähän
se oli ,ei aitoa -tuokin oli hyvä kun sanoit että
mies on huonompi kommunikoimaan ole miettinyt
pitkin päivää asiaa-koska mieheni on muuten ihan
hyvä käy työssä eikä juo rahoja-olen kyllä
pitänyt miestäni syntipukkina kaikkeen-omaan
pahaan oloonikin joka ei ole johtunut aina
miehestä-olen sitäkin usein miettinyt että jos
mieheni syyttäisi minua myös omasta pahasta
olosta-jotenkin heräsin ajattelemaan -omakin olo
helpottuu kun ei pidä itseään uhrina ja odota
vain sääliä -ei tällä kyllä mitään voiteta jospa
alkaisin olla aito itsekkin ja katson mihin
suuntaan lähtee menemään-mutta sen sanon että
tällä tyylillä en pärjää luulen myös etä mieheni
on pakko minua rakastaa vaikka itse käyttäytyisin
kuinka huonosti-kiitos että pysähdyin todella
ajattelemaan etä missä mennään.
Ekassa viestissä miehesi kyllä käytti työkkärin
päivärahat viinaan!?!
No, sådant är livet.
en ollut tämä hevostilan pitäjä vaan särkynyt-
lamasa-joten nyt tuli väärinkäsitys-mutta kiitos
sinulle kun sait ajatuksia minunkin päähäni-hyvää
jatkoa,olet ihmisistä kiinnostunut ja sinulla on
hyviä mielipiteitä.hyvää jatkoa sinulle.
Hupsista, meni vähän sekaisin. No, mietteet on
yleispäteviä.
Kiitos kehuista ja hyvää jatkoa sinnekin suuntaan.
Tarinasi on surullinen ja meitä on monta jotka
ovat huolissaan sinusta.
Viimeisin viestisi on 9.5 ja uskon että sinulla
on siellä paljon tekemistä kuten hevoset ja
avioeron vireille laittaminen. Ilmoittelehan mitä
sinulle kuuluu kunhan saat asiat järjestettyä
kuntoon siellä.
Toivottavasti kaikki on hyvin sinun osaltasi eikä
miehesi ole käynyt kimppuusi.