On ihan huippu outo olo,tuntuu tosi typerältä!
Nähtii joka päivä ja oltii melkein koko ajan
yhessä enne inttii menoa ja nyt yhtäkkiä oot vaan
yksin! :( Kaverit ei oikee tajuu kuin möllönä oon
ja kukaa ei oikee jaksais kiskoo mukaa niitten
juttuihi... Hei jos teiän jonku kaverin meis on
intissä ni pitäkää huolta siitä kaverista ettei
sillä olis näin inhottavaa kun mulla!!! Onkos
muita samanlaisia tapauksia? LAittakaa maili
osotetta ni mailaillaa...
Nähtii joka päivä ja oltii melkein koko ajan
yhessä enne inttii menoa ja nyt yhtäkkiä oot vaan
yksin! :( Kaverit ei oikee tajuu kuin möllönä oon
ja kukaa ei oikee jaksais kiskoo mukaa niitten
juttuihi... Hei jos teiän jonku kaverin meis on
intissä ni pitäkää huolta siitä kaverista ettei
sillä olis näin inhottavaa kun mulla!!! Onkos
muita samanlaisia tapauksia? LAittakaa maili
osotetta ni mailaillaa...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Intti ei kestä ikuisesti, yritä keksiä tekemistä
ettet ajattelisi kultsiasi koko ajan. =)
Aika kuluu nopeampaa kuin kuvitteletkaan kun vaan
annat mennä.
(Tiedän kyllä että kuulostaa mahdottomalta..)
Ole kavereidesi kanssa, vietä loppukesä
hymyillen..
Itselleni kävi niin, että eräs kaverini unohti
minut ja muut ystävänsä kokonaan aloittaessaan
seurustelun, nyt hänen poikaystävänsä lähti
inttiin niin johan puhelin soi.
Nauti elämästä ystäviesi kanssa ja keksi tekemistä
ettei tarvitsisi riutua ikävässä.
Onhan intistäkin lomat jolloin näet häntä taas :)
Ja niinhän sitä sanotaan että kun suhde kestää
armeijan, se kestää mitä vain.
mä aloin just vähän aikaa seurusteleen yhen
ihanan kundin kans, jolla on tj joku 80.. Elämä
pyörii vaan viikonloppujen ympärillä!Viikolla
kasvaa puhelinlaskut tekstiviestin myötä, eikä
mikään oikeen huvita..Sitä vaan löhöis kotona ja
ikävöis hania..Onnex oon nyt kesäduunis, saa
jotain mietittävää, koska välillä tuntuu et tää
ikävä saa sekoamaan. Oon tosin siinä onnelisessa
asemassa, et tää kundi oli jo sillon intis,kun
alettiin seurusteleen, joten en kerenny tottuun
siihen et ollaan ku peppu ja paita, eli koko ajan
yhes.. Näin se on varmaan helpompaa kun niin, et
se menis vasta inttiin..Onnee sun sotalesken
uralles, ei oo helppoo, mutta oon sitä mieltä et
kun oikeen tajuaa ikävöivänsä toista,niin suhde
paranee ja jokaisesta yhteisetä hetkestä tulee
entistä tärkeempi! Yritä nähdä asia
positiivisesti (vaikka se tuntuu mahdottomalta)
nythän sulla on aikaa itselles, itses
hemmotteluun ja niin voit sitten hemmotella
kundias, kun se tulee lomille! Jos haluut, voit
mailata mulle, kamuja kun ei oo koskaan
liikaa,saati sitten kohtalotovereita!
Osote on : [email protected]
Onks se sun jätkä sodassa kun olet kerran
sotaleski?
munkin kulta lähti inttiin...ihan sairasta.
tyhjä olo on ja ikävä on kova.
onneks ollaan jo seurusteltu kolme vuotta,et kai
tää tästä.
töitä teen nii perkeleesti et aika menis nopee!
ei saa kuitenkaan omaa elämää unohtaa.
jätkä lähti inttiin ja kerettii seurustelee
melkee kaks vuotta, viimesin vuosi joka päivä ja
yö ja ilta yhessä, paitsi sillon ku oltii
koulussa.. ja sitä ennenkin oltii aika tiiviisti
yhessä..
Tää repii ja kovaa..
[email protected]
miksi natisette siellä? ihan kuin teillä ei olisi
omaa elämää lainkaan, elätte vain kun äijänne on
paikalla!
siskoni poikaystävä lähti juuri inttiin, ja hän
sanoi että ihanasti on aikaa tehdä kaikki omia
juttuja. ovat seurustelleet jo kauan, joten
mitään aina-ollaan-paita-ja-peppu- juttua se ei
onneks enää oo. mikään ei oo rasittavampaa kuin
kuunnella "sotaleskien" narinaa kun täytyy olla
yksin. intti ei kestä ikuisesti ja sinäkin aikana
voitte tehdä jotain kivaa kavereiden kanssa ja
yksinkin. tutustukaa itseenne! onneksi oma
mieheni on jo intin käynyt, niin ei tarvii siihen
rumbaan enää lähteä.
"sotaleskeydestä" haluan sanoa vielä sen verran,
että ilmaus "sotaleski" ottaa minua päähän.
miehenne eivät totisesti mene sotaan ja te ette
ole leskiä (äijänne eivät ole kuolleet). intistä
miehet sentään palaavat elävinä takaisin, toisin
kuin oikeasta sodasta. inttileski voisi olla ehkä
kuvaavampi ja pehmeämpi ilmaus, vaikka siinäkin
se leski-sana on.
puhut asiaa..tollanen valittaminen ottaa päähän
(vaikka olenkin mies), sillä kaveripiirissä on
naisia jotka valittaa kun niiden miehet ovat
viisi päivää, joskus 12 päivää(harvinaista),
poissa näkyvistä.Itse olen käynyt armeijan ja
olin siellä jopa töissä ja voin sanoa että jos
armeija kestää 180vrk ja siitä n.50 vrk on lomia
niin ei pitäisi naisten valittaa, kun miehetkään
ei aina valita.Sitäpaitsi yhteiset hetket maistuu
paremmilta, kun ei ole nähnyt vähään aikaan..
Mun jätkäkaverini ei lähtenyt vielä,sinänsä
onneksi.. mutta ens vuonna kait edessä sekin..
Mutta luulen että jos on tähän mennessä kestetty
400-500km välimatkaa (ja melkein 2 vuotta yhdessä
ja siitäkin 6kk kihloissa) niin luulen että
kestetään sekin.. =) Olen aivan samaa mieltä että
yhteiset hetket tuntuu ihanilta kun näkee toisen
jonkunlaisen tauon jälkeen.. =)
Koittakaahan kestää ja nauttikaa elämästä.
Mun avopuoliso kävi armeijan -98. Kokonaiset 11
kuukautta. Monta viikonloppua meni siihen, että
tapeltiin, ku oli niin helvetin ikävä. Ja me
oltiin alettu vielä seurusteleen kuukaus ennen
inttiin lähtöö. Alussahan rakkaus on
kuumimmillaan. No yhdessä ollaan oltu 3,5 vuotta.
Voin vaan sanoa sinulle, että jälkikäteen olet
kiitollinen siitä, että armeija on keksitty. Se
vahvistaa suhdetta ja on pakko oppia luottamaan,
jos meinaa suhteen jatkuvan. Kyllä se kulta
sieltä takasin tulee...viikot menee nopeesti.
Musta ainakin tuntu, että niissä intti jutuissa
oli enemmän kestämistä, kuin ite armeijan
pituudessa. Kyllä sä jaksat...kaikki muutkin
jaksaa. Voin laittaa maili osotteen...kunhan vain
pyydät...en viitsi turhaan laitella sitä esille.