Täällä keskustelupalstalla on viime aikoina
juteltu paljon siitä voiko löytää elämänkumppania
internetin välityksellä. Oon lukenu juttuja
mielenkiinnolla koska itsellänikin on jonkin
verran kokemusta asiasta.
Oon alottanu seurustelujutut vasta parinkympin
hujakoilla. Oon aina ollu tosi ujo naisten
suhteen ja en oo vain koskaan uskaltanut esim
tehdä alotteita baareissa tai missään muuallakaan.
Löysin ensimmäisen tyttökaverin juuri internetin
välityksellä. Aluksi chattailtiin ja sitte
myöhemmin tavattiin. Meillä oli ihan kivaa
yhdessä mutta suhde päättyi aika nopeasti. Syy
siihen oli ehkä se että kumpikin vain oli niin
kokematon että ei osattu viedä suhdetta eteenpäin
siihen suuntaan että meistä ois todella voinu
tulla pari.
Yritin silloin ihan tietoisesti etsiä mukavaa
tyttöä internetin välityksellä koska olin vain
niin ujo etten "saanut mitään aikaan" naisten
suhteen. En kadu/häpeile sitä että yritin löytää
tyttökaveria tällä tavalla koska halusin vain
löytää mukavan ihmisen jonka kanssa jakaa niin
ilot kuin surutkin. Mulla ei ollut mitään
kokemuksia naisista ennen tuota ja opin tuosta
suhteesta paljon. Tein paljon virheitä mutta opin
niistä ja tuo ensimmäinen seurustelukokemus oli
hieno ja opettava.
Tuon ekan seurustelusuhteen jälkeen mun
itseluottamukseni nousi tosi paljon. Aiemmin
mulla oli huono itseluottamus juuri sen takia
etten ollut koskaan seurustellut ja kukaan ei
koskaan ollut kiinnostunut musta mutta nyt olin
saanut jo hieman kokemuksia seurustelusta. Tein
tämän ihmisen elämän onnelliseksi sinä aikana kun
oltiin yhdessä ja se tuntui hienolta.
Aiemmin luulin että kukaan nainen ei vois
kiinnostua musta. Mutta sitten kun huomasin että
joku voi todellakin ihastua ja ehkä jopa rakastua
muhun niin tulin paljon "rohkeammaksi" naisten
kanssa. En ollut enää se ujo ja hiljainen tyyppi
joka aina istui baareissa yksin vaan avauduin ja
menin vain rohkeasti juttelemaan uusien ihmisten
kanssa. Ymmärsin sen että mä todellakin oon hyvä
ja rakastettava ihminen joka vain tarvitsi
kokemuksia jotta mun itseluottamus tässä asiassa
nousisi. Jälkeenpäin mulla on ollut muutamia
lyhyitä suhteita mutta ei mitään vakavampaa.
Mulla kuten meillä kaikilla on varmasti aina
uutta opittavaa ihmissuhteista. Jostain syystä en
vain oo löytänyt sellasta ihmistä jonka kanssa
voisin olla onnellinen. Nyt on kuitenkin
näkyvissä valoa tunnelin päässä sillä tapasin
viikonloppuna nätin tytön baarissa ja nyt ollaan
jo nähty pari kertaa. Hän vaikuttaa mukavalta ja
katsellaan nyt mitä tuosta voisi tulla.
Mun tarinasta jokainen toivottavasti huomaa sen
asian että kaikki on aika paljon kiinni tässä
asiassa itseluottamuksesta ja rohkeudesta. Jos
vain luotat itseesi niin se on jo puoli voittoa.
Uskon että internetistä voi löytää
elämänkumppanin jos vain on rehellinen ja pitää
ns jalat maassa. Ei kannata alkaa valehtelemaan
ja antaa sellaista kuvaa itsestään mikä ei pidä
paikkaansa.
Uskon että aika useat ihmiset jotka etsivät
elämänkumppania internetin välityksellä ovat
usein hiljaisia, ujoja ja arkoja. Mun mielestä ei
oo mitään hävettävää jos yrittää löytää rakkaan
internetin välityksellä. Se ei ehkä oo kaikkein
luonnollisen tapa saada kontakteja uusiin
ihmisiin mutta joillekkin ei vain ole helppoa
luoda uusia ihmissuhteita ns luonnollisella
tavalla, miten sen kukin sitten ymmärtääkään.
Aikasemmin luulin että baarit on paras paikka
löytää kumppani mutta nyt oon muuttanut
mielipidettäni. Baareissa ihmiset ovat usein
kännissä ja se todellinen minä ei tule esiin.
juteltu paljon siitä voiko löytää elämänkumppania
internetin välityksellä. Oon lukenu juttuja
mielenkiinnolla koska itsellänikin on jonkin
verran kokemusta asiasta.
Oon alottanu seurustelujutut vasta parinkympin
hujakoilla. Oon aina ollu tosi ujo naisten
suhteen ja en oo vain koskaan uskaltanut esim
tehdä alotteita baareissa tai missään muuallakaan.
Löysin ensimmäisen tyttökaverin juuri internetin
välityksellä. Aluksi chattailtiin ja sitte
myöhemmin tavattiin. Meillä oli ihan kivaa
yhdessä mutta suhde päättyi aika nopeasti. Syy
siihen oli ehkä se että kumpikin vain oli niin
kokematon että ei osattu viedä suhdetta eteenpäin
siihen suuntaan että meistä ois todella voinu
tulla pari.
Yritin silloin ihan tietoisesti etsiä mukavaa
tyttöä internetin välityksellä koska olin vain
niin ujo etten "saanut mitään aikaan" naisten
suhteen. En kadu/häpeile sitä että yritin löytää
tyttökaveria tällä tavalla koska halusin vain
löytää mukavan ihmisen jonka kanssa jakaa niin
ilot kuin surutkin. Mulla ei ollut mitään
kokemuksia naisista ennen tuota ja opin tuosta
suhteesta paljon. Tein paljon virheitä mutta opin
niistä ja tuo ensimmäinen seurustelukokemus oli
hieno ja opettava.
Tuon ekan seurustelusuhteen jälkeen mun
itseluottamukseni nousi tosi paljon. Aiemmin
mulla oli huono itseluottamus juuri sen takia
etten ollut koskaan seurustellut ja kukaan ei
koskaan ollut kiinnostunut musta mutta nyt olin
saanut jo hieman kokemuksia seurustelusta. Tein
tämän ihmisen elämän onnelliseksi sinä aikana kun
oltiin yhdessä ja se tuntui hienolta.
Aiemmin luulin että kukaan nainen ei vois
kiinnostua musta. Mutta sitten kun huomasin että
joku voi todellakin ihastua ja ehkä jopa rakastua
muhun niin tulin paljon "rohkeammaksi" naisten
kanssa. En ollut enää se ujo ja hiljainen tyyppi
joka aina istui baareissa yksin vaan avauduin ja
menin vain rohkeasti juttelemaan uusien ihmisten
kanssa. Ymmärsin sen että mä todellakin oon hyvä
ja rakastettava ihminen joka vain tarvitsi
kokemuksia jotta mun itseluottamus tässä asiassa
nousisi. Jälkeenpäin mulla on ollut muutamia
lyhyitä suhteita mutta ei mitään vakavampaa.
Mulla kuten meillä kaikilla on varmasti aina
uutta opittavaa ihmissuhteista. Jostain syystä en
vain oo löytänyt sellasta ihmistä jonka kanssa
voisin olla onnellinen. Nyt on kuitenkin
näkyvissä valoa tunnelin päässä sillä tapasin
viikonloppuna nätin tytön baarissa ja nyt ollaan
jo nähty pari kertaa. Hän vaikuttaa mukavalta ja
katsellaan nyt mitä tuosta voisi tulla.
Mun tarinasta jokainen toivottavasti huomaa sen
asian että kaikki on aika paljon kiinni tässä
asiassa itseluottamuksesta ja rohkeudesta. Jos
vain luotat itseesi niin se on jo puoli voittoa.
Uskon että internetistä voi löytää
elämänkumppanin jos vain on rehellinen ja pitää
ns jalat maassa. Ei kannata alkaa valehtelemaan
ja antaa sellaista kuvaa itsestään mikä ei pidä
paikkaansa.
Uskon että aika useat ihmiset jotka etsivät
elämänkumppania internetin välityksellä ovat
usein hiljaisia, ujoja ja arkoja. Mun mielestä ei
oo mitään hävettävää jos yrittää löytää rakkaan
internetin välityksellä. Se ei ehkä oo kaikkein
luonnollisen tapa saada kontakteja uusiin
ihmisiin mutta joillekkin ei vain ole helppoa
luoda uusia ihmissuhteita ns luonnollisella
tavalla, miten sen kukin sitten ymmärtääkään.
Aikasemmin luulin että baarit on paras paikka
löytää kumppani mutta nyt oon muuttanut
mielipidettäni. Baareissa ihmiset ovat usein
kännissä ja se todellinen minä ei tule esiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Löysin elämäni naisen netin kautta ja nyt olemme
onnellisesti naimisissa. Todella ihanaa! Olen
kokenut ja elänyt paljon, mutta nyt tunnen oloni
rauhalliseksi, hänen kanssaan. Olemme onnellisia.
Olen kokeillut kaksi kertaa deittinettiä, ja
kummallakin kerralla löytänyt pitempiaikaisen
kumppanin.
Syy siihen, miksi muutama vuosi sitten kokeilin
ekaa kertaa Internetin "paritus"palvelua, oli
varattu kaveripiiri. Minulla ei yksinkertaisesti
ollut naispuolisia kavereita, jotka olisivat
olleet vapaalla jalalla ja valmiita lähtemään
baariin. Koska en siis käynyt missään (yksin en
baariin ikinä lähtisi!) kontaktit olivat todella
olemattomat ja niinpä ajauduin nettiin. Silloin
löysin ihan mukavan miehen, jonka kanssa asuin
yhdessäkin vuoden verran. Myöhemmin sitten
erottiin.
Täytyy myöntää, että mies ei missään nimessä
ollut hyvännäköinen, mutta todella mukava ja
vilkas, sosiaalinen tyyppi. Baarissa en hänen
iskuyritykseensä olisi ulkonäön vuoksi
varmaankaan vastannut. Hän ei ollut mikään
hissukka, enkä ole juuri minäkään. Baarista vaan
ei löydy kuin yhdenyön seuraa tms. epämääräistä
kännisten sähläilyä. Käytän alkoholia todella
vähän, joten baarista löytynyt bilehile ei ole
miestyyppiäni.
Suhteen päätyttyä ei sopivaa baariseuraa ollut
sen enempää kuin aiemminkaan (3. pyöränä
pariskuntien kanssa ei tosiaan ole herkkua)
päätin jälleen turvautua nettiin. Tällä kertaa
kävin useilla treffeillä, mutta ei oikein
kolahtanut. Ihan mukavia ihmisiä joiden kanssa
jotain vaivautunutta small talkia, mutta mitään
ei kehkeytynyt. Muutaman kuukauden vietin sitten
täysin kontaktitonta elämää, mutta päätin
kokeilla nettiä vielä kerran. Sieltä löytyi
nykyinen kumppanini, joka on kyllä kaikkea mitä
olen mieheltä toivonut. Nyt olemme seurustelleet
puolisen vuotta ja hyvin menee.
Kumppanini on erittäin hyvännäköinen ja on ihan
100% varmaa etten olisi uskaltautunut hänelle
baarissa juttelemaan, jos siellä oltaisiin
kohdattu. Itsetuntoni ei ole koskaan ollut
huippuluokkaa, enkä ole koskaan ajatellut että
minulla, tavallisen näköisellä tytöllä, olisi
mahkuja johonkin unelma-adonikseen. Nykyinen
kumppanini sanoi että ulkonäkö on hänelle rasite,
naiset eivät ole kiinnostuneet hänen
persoonallisuudestaan lainkaan. Kun tutustuimme
mailien välityksellä, hänen ulkonäkönsä ei ollut
koko ajan välissä, vaan kiinnitin huomiota hänen
ajatuksiinsa, en ulkonäköön. Myöhemmin vaihdoimme
kuvia ennen tapaamista, ja molemmat olimme
iloisesti yllättyneitä. Kumpikin oli varmaan
ajatellut mailailevansa hieman rumemman otuksen
kanssa ;)
Omien kokemuksieni perusteella netistä löytyy
kaikenlaista porukkaa, rumista & ujoista
kauniisiin & rohkeisiin. Syitä hakea seuraa
netistä on niin monia, joillakin baari +
alkoholikuvio ei vain kolahda (kuten minulla).
Joillakin on sitten ujous esteenä. Vaikeaahan se
on mennä juttelemaan täysin ventovieraille
ihmisille, helpommin se käy ensin mailien
välityksellä. Sitten kun tapaa niin on jotain
puhuttavaa kun hieman jo tietää toisesta.
Internet on paikka löytää kumppani siinä missä
mikä tahansa kuppila tai yökerhokin.
Minä en hakenut mitään uutta miestä chattailun
kautta. Mutta niin vain kävi, kun jutut kolahti
niin totaalisesti yhteen;)
Nyt olemme olleet yhdessä ½ vuotta. Ja Onnellisia
ollaan:)