miten hyötysuhde lasketaan? meillä iv-koneena parmair iiwari mx. kun ulkona on -25 niin kone lämmittää tuloilman n. 14 asteiseksi.koneeseen asunnosta tuleva ilma on n.22-23 asteista ja koneesta poistuva ilma 3 asteista,tässä vaiheessa tuloilma puhallin käy vielä jatkuvasti,mutta kun ilma tästä kylmenee ja koneen poistoilman lämpö laskee alle 3 asteen alkaa tuloilmapuhallin pitää taukoja.kone on laitettu taloon jälkikäteen ja on omakotikäyttöön reilusti ylikokoinen, jälkilämmitys on sähköllä. jäätymisongelmia ei kennossa ole ollut.
lto:n hyötysuhde
iiwari
1217332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lämmöntalteenoton hyötysuhde lasketaan seuraavasti, kun ilmojen massavirrat ovat yhtä suuret:
Tuloilman lämpötilahyötysuhde:
hyötysuhde = (tt-tu)/(ts-tu)*100
Poistoilman lämpötilahyötysuhde:
hyötysuhde = (ts-tj)/(ts-tu)*100
missä
tt = tuloilman lämpötila lto:n jälkeen
tj = jäteilman lämpötila lto:n jälkeen
ts sisäilman lämpötila
tu ulkoilman lämpötila
tuloilmalle siis
hyötysuhde = ( 14 -(-25))/(23-(-25)) *100 = 81 %
poistoilmalle
hyötysuhde = ( 23 -(+3))/(23-(-25)) *100 = 41 %
Huima hyötysuhteiden ero selittyy
1. kosteutta tiivistyy jolloin poistosta siirtyy
energiaa kondensoituessa
2. ilmavirroista poistoilma on oleellisesti tuloa suurempi
Pätkiminen johtuu huurtumisenestosta.
onko nämä laskemasi prosentit 81/41 tyypillisiä arvoja vai onko hajontaa. mihin tarvitaan tietoa poistoilman hyötysuhteesta? voiko kennon jäätymisen estää asentamalla vesipatteri (öljylämmitys) asunnosta koneeseen tulevaan kanavaan ulkoilmakanavan sijasta. näin lämmitettäisiin lisää jo valmiiksi lämmintä ilmaa eikä tarvittaisi pakkasvahteja? jos ei niin miks ei?
tuo 14C lto:n ja sähköpatterin välistä?
Ellei ollut, niin tuloilman hyötysuhde on paljon pienempi eli patterin teho pitää silloin ensin vähentää. Tätä varten pitäisi tietää patterin teho ja tuloilmailmavirta.
Kumpi näistä on se oleellisempi, eli mitä valmistajat ilmoittavat koneillensa? Vai onko joku kokonaishyötysuhde jossa huomioidaan molemmat? Eräältä merkiltä on tulossa kohtapuoliin iv-koneesta uusi versio jonka hyötysuhde on 80% levylämmönsiirtimellä niin voisiko pitää paikkansa? Eikös tuo luku ole sillä pyörivällä siirtimellä? Onko yleistä että valmistajat ilmoittavat hyötysuhdeluvut hieman "yläkanttiin"?
laskettu on se, joka ilmoitetaan normaalisti.
Poistoilman lämpötilahyötysuhdettahan rajoittaa kosteus, eli se ei aina voi noustakaan 100%:in.
Levysiirtimelle (tasailmavirroin) tuollaisen pienen kuution hyötysuhde on n. 50%, roottorille 80%. Käytännössä prosenttia nostavat ilmavirtasuhde ja kosteus.
80% ristivirtasiirtimellä (tasailmavirroin) ei ole uskottava, vaikka niitä olisi 2 peräkkäin.
Toisaalta valmistaja ei yleensä tuollaisia arvoja ilmoita, ellei ne todella pidä paikkansa.
Voisi olettaa, että valmistaja esittää olosuhteet, joissa hyötysuhde on juuri tuo 80%, ja kyseessä olisi esim poistoilma 25%-30% tuloa suurempi ja poistoilman tila 23C/RH40%, tuloilma -25..-30C.
Tällöin tilanne saattaa olla, että tuloilman hyötysuhde on korkea, mutta toisaalta poistoilmasta otetaan lämpöä talteen ehkä alle puolet.
Yläkanttiin? Kuka myyjä nyt yläkanttiin? ...
Täytyy korostaa, ettei ilmoittaminen noin ole mitenkään sinänsä väärin.
Ei myöskään tuota lto:n hyötysuhdelukua pidä tuijottaa, se on kenttäolosuhteissa täysin mahdotonta määrittää tarkasti. Toisaalta se on vain yksi komponentti monien joukossa.
Energiatalouteen vaikuttaa myös mm komponenttien painehäviöt, jotka nostavat puhallinenergian kulutusta.
Lämmöntalteenottolaitteissa hyötysuhde ja painehäviö yleensä seuraavat toisiaan, joten jos esim on kaksi levysiirrintä peräkkäin, hävitään jonkin verran lisää puhallinenergiassa.
Pitää siis katsoa kokonaisuutta.
kyllä,just näin. sähköpatteri on 1200w mutta ei ole ollut vielä tarvetta pitää päällä.
ihan varma, ettei se patteri kuitenkin ollut päällä?
Yksi iso virhetekijä lisää on tietysti anturin/mittarin sijainti siirtimen jälkeen. Eri paikoissa lämpötilat vaihtelevat laajalla alueella, helposti > 10 C, ja mittaustulos on siten mitä sattuuu.
Valmistaja saattaa sijoittaa anturit ja mittarit sille edullisia lukemia näyttävään paikkaan.
olen varma.sähköpatteri on katkaisijan takana enkä ole raaskinnut pitää sitä päällä kun talo muuten lämpiää öljyllä,eikä tunnu vetoa. koneessa ei ole mittareita,tuloilman mittari on kanavassa n. kolmen metrin päässä koneesta.muut mittarit (3kpl) ovat myös kanavissa mutta lähempänä konetta
Mittasin ja laskin hyötysuhdekaavoilla mennenä talvena 52% hyötysuhdetta Iltoflex 400-koneella. Siinä on tavallinen peruskuutio vaikkakin sisäkoneen kuutiota hiukan isompi.
Yhdellä kuutiolla ei kannata kuvitella 50% parempaa hyötysuhdetta. Ja pätkimisvaiheessa hyötysuhde pienenee. Ja poistosuodattimen tukkeutuessa. Ja tulosuodattimen tukkeutuessa.
75% saavutetaan kahdella peräkkäisellä kuutiolla tai kennoa tuplaksi pidentämällä(?). Tai pyörivillä.
hyötysuhde ei nouse niinkuin olettaisi
(1-0,5x0,5)-> 0,75, vaan se nousee 50%:stä 66,7 %:in. Eli saadaksemme 75% kahdella pitää yhden hyötysuhde olla n 60%.
sanoit: "Siinä on tavallinen peruskuutio vaikkakin sisäkoneen kuutiota hiukan isompi". kuinka iso on tavallinen peruskuutio? meillä iiwari mx koneessa kuution mitat on 300mm*300mm ja kennon pituus 500mm.iiwarissa pudotetaan tuloilmapuhaltimen kierroksia kun koneen poistoilma on 6 asteista, alle 3 asteen puhallin katkoo.onko muissa koneissa näin?
On tullut mielikuva, että Valloxin koneissa olisi pienempi kuutio. Vertailin suodattimia taannoin, kun harkitsin halvempia suodattimia tavalla tai toisella Iltoflexiin. Parmairin vehkeistä en tiedä. Katkomiset menevät tuohon tapaan Iltoflexissakin.