Kerokaahan, olen tässä vähitellen alkanut epäillä migreeniä.
Siis ensimmäisen kerran minua siitä peloteltiin puolitoista vuotta sitten kun sain kesätöissä olessani oudon näköhäiriön; sätivän renkaan vasempaan näkökenttään joka laajeni vähitellen ja lopulta hävisi näkökentän rajoilta pois. Käskivät ottaa särkylääkkeen, enkä siis saanut kipua. Noh, näitä on ilmaantunut muutaman kerran ja viitisen kuukautta sitten ne alkoivat yleistyä; kerran kuussa juuri ennen, menkkojen aikana tai heti jälkeen ja mieletön päänsärky, joka vei vähintään kahdeksi tunniksi pimeään huoneeseen. Seuraavat kaksi päivää meni toipuessa kun ei uskaltanut lukea tai katsoa telkkaria kun koko ajan tunne että särky palaa. Nyt onneksi ollut pari kuukautta poissa.
Jossain vaiheessa ilmaantui toinen näköhäiriö, tällä kertaa oikeaan näkökenttään; kaikki valkoinen muuttui hirmuisen valkoiseksi ja etäisyyskäsitys hämärtyi, tavarat olivatkin kauempana tai lähempänä kuin olin olettanut. Lukeminen aivan mahdotonta tuon aikana, koska oikea näkökenttä täynnä kirkkaita läiskiä. Tällaisesta kohtauksesta en ole särkyä saanut mutta todella höhlän olon: tuntuu kuin pää joka on kiinni olkapäideni välissä ei kuuluisikaan minulle.
Olen etsiskellyt tietoa ympäri Internettiä ja lukenut muiden kirjoituksia aiheesta. Välillä tuntuu että selvä tapaus ja sitten taas että eihän tämä nyt sittenkään taida migreeniä olla. Muistan kyllä lapsuudestani ankaria päänsärkyjä jotka pakottivat pienen tytön pimeään useaksi tunniksi ja voi että sitä pahoinvointia ja silmien valoherkkyyttä. Olen siis aina kärsinyt kohtuullisen ankarasta pääkivusta, mutta ilman mitään ensioireita.
Tilanteeni ei siis ole paha, kärsin päänsärystä noin kerran kuussa ja harvemminkin. Särkyyn olen syönyt Ibumaxia (400mg) ja Ketomexiä (25mg), riippuen siitä kumpi loota osuu ensimmäisenä käteen kun särkee tai silmät oireilee.
Se miksi epäilen, johtuu siitä että luin joskus että tarpeeksi jumiutuneet hartiat saattavat aiheuttaa oireita näköhäiriöistä vatsakipuun ja puutumiseen. Ja minun hartiani ovat todellakin jumissa, ihan omaa laiskuuttani. Eikä särkyni ole toispuoleista, eikä se aina pakota vaakatasoon, jos vain pysyy liikkeessä ja touhussa eikä anna säryn häiritä siihen asti kun lääke vaikuttaa. Olen siis toisinaan leikknyt ikiliikkujaa, koska silloin kun asettun makuule ja rentoudun, kipuaalto iskee ja lujaa. Puoltavia seikkoja taas olisivat särkyyn liittyvä pahoinvointi ja valoherkkyys, no, eivät kovat äänetkään minua silloin miellytä. Ja voimakas rasitus voimistaa särkyä, myös pelkkä kumartuminen aiheuttaa kovan kipuaallon ja jyskytyksen.
Yksinkertaisinta kai olisi mennä lääkärisedän juttusille. (Jos joku sitä miettii, niin olen 20v, täytämässä 21v.)
Siis ensimmäisen kerran minua siitä peloteltiin puolitoista vuotta sitten kun sain kesätöissä olessani oudon näköhäiriön; sätivän renkaan vasempaan näkökenttään joka laajeni vähitellen ja lopulta hävisi näkökentän rajoilta pois. Käskivät ottaa särkylääkkeen, enkä siis saanut kipua. Noh, näitä on ilmaantunut muutaman kerran ja viitisen kuukautta sitten ne alkoivat yleistyä; kerran kuussa juuri ennen, menkkojen aikana tai heti jälkeen ja mieletön päänsärky, joka vei vähintään kahdeksi tunniksi pimeään huoneeseen. Seuraavat kaksi päivää meni toipuessa kun ei uskaltanut lukea tai katsoa telkkaria kun koko ajan tunne että särky palaa. Nyt onneksi ollut pari kuukautta poissa.
Jossain vaiheessa ilmaantui toinen näköhäiriö, tällä kertaa oikeaan näkökenttään; kaikki valkoinen muuttui hirmuisen valkoiseksi ja etäisyyskäsitys hämärtyi, tavarat olivatkin kauempana tai lähempänä kuin olin olettanut. Lukeminen aivan mahdotonta tuon aikana, koska oikea näkökenttä täynnä kirkkaita läiskiä. Tällaisesta kohtauksesta en ole särkyä saanut mutta todella höhlän olon: tuntuu kuin pää joka on kiinni olkapäideni välissä ei kuuluisikaan minulle.
Olen etsiskellyt tietoa ympäri Internettiä ja lukenut muiden kirjoituksia aiheesta. Välillä tuntuu että selvä tapaus ja sitten taas että eihän tämä nyt sittenkään taida migreeniä olla. Muistan kyllä lapsuudestani ankaria päänsärkyjä jotka pakottivat pienen tytön pimeään useaksi tunniksi ja voi että sitä pahoinvointia ja silmien valoherkkyyttä. Olen siis aina kärsinyt kohtuullisen ankarasta pääkivusta, mutta ilman mitään ensioireita.
Tilanteeni ei siis ole paha, kärsin päänsärystä noin kerran kuussa ja harvemminkin. Särkyyn olen syönyt Ibumaxia (400mg) ja Ketomexiä (25mg), riippuen siitä kumpi loota osuu ensimmäisenä käteen kun särkee tai silmät oireilee.
Se miksi epäilen, johtuu siitä että luin joskus että tarpeeksi jumiutuneet hartiat saattavat aiheuttaa oireita näköhäiriöistä vatsakipuun ja puutumiseen. Ja minun hartiani ovat todellakin jumissa, ihan omaa laiskuuttani. Eikä särkyni ole toispuoleista, eikä se aina pakota vaakatasoon, jos vain pysyy liikkeessä ja touhussa eikä anna säryn häiritä siihen asti kun lääke vaikuttaa. Olen siis toisinaan leikknyt ikiliikkujaa, koska silloin kun asettun makuule ja rentoudun, kipuaalto iskee ja lujaa. Puoltavia seikkoja taas olisivat särkyyn liittyvä pahoinvointi ja valoherkkyys, no, eivät kovat äänetkään minua silloin miellytä. Ja voimakas rasitus voimistaa särkyä, myös pelkkä kumartuminen aiheuttaa kovan kipuaallon ja jyskytyksen.
Yksinkertaisinta kai olisi mennä lääkärisedän juttusille. (Jos joku sitä miettii, niin olen 20v, täytämässä 21v.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Migreeni ja ns. jännityspäänsärky voivat olla samalla henkilöllä, joten nuo oireesi eivät ole ristiriitaisia. Lääkäriin vaan, suosittelen, että teet hänellekin listan kaikista oireistasi, sillä päänsärkyjen ainoa toimiva diagnoosi saadaan kunnollisella haastattelulla. Veri- ym kokeista ei ole apua.
Niin päänsärkyjä on monenlaisia ja migreenipotilaallakin voi olla muitakin "tavallisia" päänsärkyjä. Itse olen 26 vuotias ja sairastanut migreeniä (aurallista) lapsuudesta saakka. Todettu lääkärissä kylläkin joskus 15 vuotta sitten.
Minulla on myös usein tensiopäänsärkyä, mikä johtuu osaksi työstäni (ja huonoista työasennoista) mutta osaksi myös siitä että jos alan jännittää että kunpä tänään ei särkisi päätä kun on tämä tärkeä työjuttu tai meno johonkin niin aika varmaa on että päänsärky tulee. Joskus tunnen oikein kuinka hartian ja niskan lihakset alakavat "kivettyä" ja sitten tulee päänsärky.... tai jos alkaa migreeni niin tulee siihen omat oireet (aurallinen migreenihän on siitä "kiva" että tietää tuntia ennen että pää alkaa särkeä... ellei ehdi ottaa lääkettä ensin)
Mutta lääkeistä sanon sen verran että minulle migreeniin ei auta nuo apteekin reseptivapaat lääkkeet, ne auttavat kyllä tensiosärkyyn, mutta migreeniin on oltava kyllä siihen vaivaa määrätty lääke.
Kyllä migreenin kanssa oppii elämään ja sitä kestämäänkin. Sairaudet on sellaisia että kun itselleen myöntää että näin on niin sairastaminenkin helpottuu. Mutta kyllä silti päänsärky on se särky jota minä en kestä yhtään.... vaikka jalka poikki mielummin!