Ei mun tarkoitus ollut suhun ihastua,
kun sain vihdoin palan vapautta haukattua.
Villi ja vapaa mä tahdoin vain olla,
seikkailla, bailata, olla aivan kuutamolla.
En mä miehiä ollenkaan elämääni kaivannut tai
niiden vuoksi enää päätäni vaivannut.
Ja kun sä kävelit mun elämään,
en uskonut, et mä perääs itkemään jään.
Jotenkin sä kuitenkin sekoitit maailmani mun,
en mä sua moiti, ei syy kai ollut yksin sun.
Sun sammaleen vihreät silmät mulle lämpöä hohti,
ja olin jo varma, et yhdessä kulkisimme rakkautta
kohti.
Sua lähelläni mä halusin vain hellästi pitää,
en tajunnut, ettet sä halunnut musta enää mitää.
Sua rakastin täysillä ja naiivisti hetken sen,
kunnes sanoit "ymmärräthän, luokses jää mä en".
En halunnut ensin sitä ymmärtää,
et tosissasi olit, kaikki tähän jää.
Mä lopulta perääsi itkin rikkonaisin sydämin,
kaduin katkerasti sitä, et sua joskus rakastin.
Yritin soittaa sulle vielä muutaman kerran,
oltaisiin yhdessä edes hetkisen verran.
Sä olit puhelimessa liian kylmä ja viileä,
ei tunteiden palosta ollut jäljellä edes hiileä.
Ymmärsin, että mun olisi pakko luovuttaa,
päästää irti lahkeestas ja unohtaa.
Muistot kummittelivat mulle vielä kauan aikaa,
mut yllättäen huomasin, en sua enää yhtä kipeästi
kaipaa.
Nyt mä taas elän riehakkaana nuoruuden huumaa,
rakastan vapauttani ja kesää kuumaa.
Ei sua ollut mulle tarkoitettu ja hyvä niin,
vaikka paljon sattui kun jäätiin kyyneliin.
Ei mulla ole kiire löytää kundia uutta,
haluan vain nyt elää tätä ainutkertaista
nuoruutta!!!
kun sain vihdoin palan vapautta haukattua.
Villi ja vapaa mä tahdoin vain olla,
seikkailla, bailata, olla aivan kuutamolla.
En mä miehiä ollenkaan elämääni kaivannut tai
niiden vuoksi enää päätäni vaivannut.
Ja kun sä kävelit mun elämään,
en uskonut, et mä perääs itkemään jään.
Jotenkin sä kuitenkin sekoitit maailmani mun,
en mä sua moiti, ei syy kai ollut yksin sun.
Sun sammaleen vihreät silmät mulle lämpöä hohti,
ja olin jo varma, et yhdessä kulkisimme rakkautta
kohti.
Sua lähelläni mä halusin vain hellästi pitää,
en tajunnut, ettet sä halunnut musta enää mitää.
Sua rakastin täysillä ja naiivisti hetken sen,
kunnes sanoit "ymmärräthän, luokses jää mä en".
En halunnut ensin sitä ymmärtää,
et tosissasi olit, kaikki tähän jää.
Mä lopulta perääsi itkin rikkonaisin sydämin,
kaduin katkerasti sitä, et sua joskus rakastin.
Yritin soittaa sulle vielä muutaman kerran,
oltaisiin yhdessä edes hetkisen verran.
Sä olit puhelimessa liian kylmä ja viileä,
ei tunteiden palosta ollut jäljellä edes hiileä.
Ymmärsin, että mun olisi pakko luovuttaa,
päästää irti lahkeestas ja unohtaa.
Muistot kummittelivat mulle vielä kauan aikaa,
mut yllättäen huomasin, en sua enää yhtä kipeästi
kaipaa.
Nyt mä taas elän riehakkaana nuoruuden huumaa,
rakastan vapauttani ja kesää kuumaa.
Ei sua ollut mulle tarkoitettu ja hyvä niin,
vaikka paljon sattui kun jäätiin kyyneliin.
Ei mulla ole kiire löytää kundia uutta,
haluan vain nyt elää tätä ainutkertaista
nuoruutta!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heih, keksitkö sä ton ite..? Oli meinaan helvetin
hyvä.. Siis surullinen tarina mut tosi hyvin kerrottu!
=) ite teen tollasii juttui mut en noin hyvii...
Todella hyvä jos ite oot tehny ton!! =)
Sad about your story.. =(
Kiitos! Kiva, et tykkäsit mun jutusta.:) Oli toi
juttu siis mun oma tekemä. Sen piti mennä tonne
"Runot" palstalle, mut jotenkin sekoilin tän
koneen kans ja se tulikin tänne.
todellakin auttaa.
sepä kiva.
-
sinun uskosi on sinun yksityis asia!joten elä
kailota sitä koko ajan...joohan!ei se minua
niinkään haittaa mutta ehkä joitain muita!täällä
voi olla myös sellaisia ihmisiä jotka uskovat
johonkin muuhun kuin jeesukseen ja heitä
tuommoinen kailottaminen saattaa luokata?uskon
itsekkin jumalaan muutab pidän omana asianani!
minusta sen kertominen ei kuulu tänne!en sano
tätä todellakaan millään pahalla,mutta ole kiltti
ja lopeta!kaikki ovat varmasti olleet uskonnon
tunneilla ja tietävät se n mitä haluavat tietää!=)
Samaa mieltä olen. En usko että ketään oikeasti
kiinnostaa tietää tällä kanavalla että mihin
uskot. Itse en usko, eikä tuollainen saa minua
ainakaan mielipidettäni muuttamaan.
Ja tuli vaan mieleen: Kaikki EIVÄT ole olleet
uskonnon tunneilla (itse olen niilläkin joskus
ollut), mutta tietänevät varmaan kuitenkin
jeesuksesta ihan tarpeeksi.
mulla meni eilen poikki mun jätkäkaverin kans.
itkettää vieäkin. mä olin niin rakastunu siihen.
nyt kun luin juttus, tuli ihan tippa silmään.
melkein samanlainen tarina kuin omani, ja todella
hyvin kirjoitettu!