Luin allaolevan fikun naisen rehellisen kirjoituksen, ja aloin ajatella olenko poikkeava. Olen nimittäin alkanut ajatella, että ilmeisesti en haluakaan enää asua miehen kanssa samassa taloudessa. Minulla on kaikki niin mukavasti: lapset jo "vaivattomia", oma koti, oma ajankäyttö, omat rahat. Seksuaalisestikin olen jo niin vapautunut, etten pidä minään irtoseksiä, sehän on rautaa. Aiemmin minua rajoittivat monet moraalisäännöt. Nykyään ajattelen, että olen itse elämäni rakentanut, ja itse siitä myös nautin.
Kaikki tuntuvat etsivän sitä "oikeaa" vielä silloinkin kun lapset on hankittu ja entinen on muisto vain. Minä ajattelen niitä kotimiehen huonojapuolia. Jos on mies, on vahti, on joku joka kysyy miksi teet noin, mikset niinkuin minäkin, mihin menet, koska tulet jne. Ilmeisesti olen yksinasuja lopunikäni, pyöriä pitäisi muunkin kuin sukkien ennenkuin alkaisn asustella miehen kanssa enää.
Kaikki tuntuvat etsivän sitä "oikeaa" vielä silloinkin kun lapset on hankittu ja entinen on muisto vain. Minä ajattelen niitä kotimiehen huonojapuolia. Jos on mies, on vahti, on joku joka kysyy miksi teet noin, mikset niinkuin minäkin, mihin menet, koska tulet jne. Ilmeisesti olen yksinasuja lopunikäni, pyöriä pitäisi muunkin kuin sukkien ennenkuin alkaisn asustella miehen kanssa enää.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Juuri niin.... kuin olisin tuon itse kirjoittanut.Ajattelen juuri samallalailla.
Ei muuta kuin.... nautitaan vapaudesta :)
N40
samaa mieltä olen myös minä :D
Tuolla mummojen ja pappojen palstalla kerrotaan minun loukanneen täällä Naisia. Siksi haluan kertoa, että se ei ole todellakaan ollut tarkoitukseni. Tutkiskelen mielelläni asioita.
TV;sta kukaan ei sano katsovansa Kauniita ja rohkeita, Salattuja elämiä ja Formulaa inhotaan.
Kuitenkin katsojatilastot kertovat jotain vallan muuta.
Te sanotte olevanne tyytyväisiä oloonne yksin.
Senssipalstoja lukiessa ja chatissa liikkuessa tulee tehneeksi toisenlaisia huomioita.
Väkilukutilastot ovat kaikkien haettavissa.
Helsingissä kolmannes asuu yksin (160.000) ja naisia on huomattavasti enemmän kuin miehiä.
Kuta vanhemmista on kysymys sitä suurempi on tämä epäsuhde. Ikääntyneistä seuraa hakevista yhtä miestä hakee jopa puolen tusinaa naista.
Kun vapaista miehistä osa on "peräkamarinpoikia"
tai holisoituineita niin tähän perustuu huomioni.
Pyydän anteeksi, jos väitteeni osoittautuu vääräksi.
Minäkö tuon kirjoitin... en muista kirjoittaneeni mutta ihan on tuhannen tosi! Eli täysosuma, 100% samaa mieltä kanssasi.
Kyllä se vain on kypsässä iässä niin kivaa, ettei nuorena olisi uskonut.
Pysyy ja paranoo, ku Valion viili!
Mukava kuulla, etten ole yksin ajatuksineni. Onhan sitä joskus niitä hetkiä, että kaipaa hellyyttä, yhdessäoloa. Mutta kun järkevänä ajattelen, millaista se elämä useimmiten ja hyvänäkin yhteiselona on, alan nähdä oman elämäni mukavuudetkin. Uusinta uutta on tämä seksin salliminen itselleni. Olen päässyt kai historian kahleista, seksissä ei ole mitään pahaa sinänsäkään ja aina siinä on annos hellyyttä, vaikka tapaisi vain kerran.
no joo mäki oon yksin,ja onhan se kivaa päättää ja mennä ,mut se vitun yksinäisyys iltaisin ,se alkaa kummasti vaikuttaa mieliin,et ois se kiva olla ja jutella mukavan naisen kaa ...mä ainakin oon jo saanu tarpeeks toisaalta yhen yön tarinoissa ei oo mitää järkee,on välil naimisis olevii naisii,en ymmärrä ,väkisin aattelen niiden miestä,en tiä mut kyl sulki yksinäisyyski painaa..ja koht rupeet miettii et oisha se kiva saada nallen kainaloon nukahtaa turvallisesti....pärjäile
No tuota.....totta puhut. Minulla on nimittäin lapsia, eli en ole vielä varsinaisesti yksin. Kiitos kun vastasit.
Edelleen samallalailla,minulla myös vielä lapsia kotona.Ei täysin yksinäinen ja lapset kuitenkin etusijalla.Unohtamatta itseään... silloin tällöin.;)
sinkkumiehet meinaan....Yhdyn sinuun täysin, että vaikka mukava on mennä ja tulla sinkkunakin, niin iltaisin joskus seuraa kaipaa... tällä en nytten tarkoita seksiseuraa, sillä niitähän saisi vuoden jokaiselle päivälle eri miehen ;-)...Mieli tekisi jakaa arjen iloja ja höpöttäää joskus vakavaa, joskus syvällisempää..Olenkin sitä miettinyt, että mistäs moisen hepun suomesta löytää... ilmeistä on, että joku päivä vain eteen tupsahtaa arkielämästä tai chätistä...
Hieno kirjoitus kiitos!
Olen yh isi ja päättänyt elää itsekseni. ( siis lasten kanssa) Minulle riittää jo määräily ja avostelu. Haluan tehdä elämästäni elettävän. Arkisin kun lapset ovat kotona, olen se tuki ja turva. Vapaat viikonloput kun lapset ovat äidillään, olen itse itseni kanssa. Käyn viihteellä ja teen sitä mitä haluan ja toivon.
Irto suhteita en hae, ne tulee jos on tullakseen.
Kyllä usein yhden yön seikkailu, antaa enemmän kun pitkä suhde. Tosin kuten sanoit, kaipaa keskustelu kaveria ja syli halia, outo tilanne.
Kaikkea kaunista ja hyvää elämääsi. Hiski
kunhan pillua saa, olkoonkin kerta-taivakipano ; )
oon 40 jatilanne se, että etsin vain suhdetta tositarkoituksella, siksi niin rankkaa seurata chattien pikapano-ilmoittelua. Onko niin, että kuitenkaan ei aito sitoutuminen ja toisen välittäminen kiinnosta. Miehenä ja ihmisenä tuon esiin myös sen tosiasian, että erotiikalla on tosisuhteessa iso merkitys kuten muullakin läheisyydellä. hyvää jatkoa sinulle
Olen palstan vierailija ja yli-ikäinen 60, mutta keskustelunne kiinnostaa. Tulin kurkistamaan kun "puskaradio" kertoi nikkini mainituksi keskusteluissa.
Joitakin puheenvuoroja olen käyttänyt tässä keskustelussa kun mielilauseeni on tuo:
"Ihmiset puhuvat, että Jeppe juo, mutta kukaan ei kerro ,miksi Jeppe juo." Tämä pätee myös yksinäisyyteen ja seuranhakuun.
Siksi kysyinkin: Tositarkoituksellako?
Ehkä tämä sopii tähän väliin -niin miehille kuin naisille...
kun reippaasti yli kymmenen vuotta olet ollut yksin saanut lapsen/t lentämään pesästä ja jäät ihan yksin. Kyllä jo kahden vuoden yksinäisyyden jälkeen alkaa olla ikävä....eikä siinä yhden yön seikkailut auta, eikä edes kiinnosta. SinkkuManin sanoin, kun olis joku, jolle sanoa illalla typerästä telkkariohjelmasta....:"miten ne nyt tollalailla".
Ikävöivä-etsijä Nainen 50
Sumiaisissa on oikein kerho, jossa peräkamarin pojat hakee itselleen ystävää, vaimoakin ehkä monet.
Miksi yksinäiset sielut eivät kohtaa sinkkuilloissakaan?
Ihmisen ikävä toisen luo jatkuu..
Millaisia kokemuksia teillä on erilaisista "treffipalstoista", chatista ja mahdollisuuksita tutustua tansseissa, ravintoloissa ja erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa.
Tätä viestiketjua aloin selailla. Muutamassa sinkkuillassa itsekin olen käynyt.
Eniten kolahti sana;"Toivottavasti ensi kerralla meitä on täällä vielä enemmän."
Itse toivoisin enemmän sitä, että kaksi yksinäistä löytäisi toisensa vaikka sitten sinkkuillassa ja se piiri pienenisi.
Yksinäisyys alkaa olla jo vakava "kansantauti".
Tähän eivät chatit, kännykät ja muut nopeutuneet ja monipuolistuneet mahdollisuudet ole tuoneet ratkaisua - nautin kun kuulen joidenkin ystävieni löytäneen toisensa.
saa sellasta "pesää" ja silloin kun haluaa ;)
niin, että kun vakipanon kanssa muutaman kerran pääsi ekstaasiin, hän alkoi karttamaan, syynä se että hän ei kestä sitä etten halua häntä tiiviimmin itselleni.
Tyytyy kuulemma huonompaankin mieluummin.
En menisi torilta ostamaan traania kun omassa jääpaapissa on aitoa...
Parisuhteessa tämä pätee myöskin.
Hyppiminen kukasta kukkaan ei sovi oikealle miehellekään.
huoruus nostaa vahvasti päätään.
Ei niin...... vaan Itsenäiset Naiset,nostavat itsensä Elämään ;)
Ns. huorailen ehkä pari kertaa vuodessa, se on tosi kivaa. Teikäläisten (ei kovin älyllisten otusten) vuoksi teen sen salaa. olen hoitanut lapseni itse, hankkinut rahani itse, tehnyt työni itse, hoitanut vanhempani hautaan itse. Ajattelenkin jo itse : ))))
Ei minulla mitään ehdotonta stop-merlkkiä miehellekään ole, siis sille ns. elämän miehelle. Olen vain alkanut ajatella, että minulla on oikeastaan kaikki hyvin näinkin. Minulla on paljon ystäviä, joiden kanssa voin jakaa elämän murheitakin. Lapsiltani saan iloa ja hellyyttä. Seksiongelmaan löytyy ratkaisuja monenlaisia. Totta puhuen ajattelen, että elämä on nyt rajallinen.
te ootte selväsi tunnevammasi naisii
ettekä ossaa sitoutuu ettekä kiintyy toiseen
siksi olettekin yksin hamaan hautaan asti
aamen
Miksi mielestäsi olen tunnevammainen? Siksikö, että olen tyytyväinen elämääni, vai siksi että nautin seksistä? Totta on kumminkin se, että arvostan elämääni entistä enemmän. Uskon, että moni mieskin ymmärtää ajatuksenjuoksuni, ainakin he jotka ovat kokeneet avioliittonsa painostaviksi.
Nestori ollen palstalla, sioksi koen asiakseni antaa joitain "isällisiä" neuvojakin.
Olen avioliiton purkauduttua saanut myös muutaman ystävyyssuhteen. Iän myötä eivät suinkaan halut nauttia toisen hmisen läheisyydestä katoa, pikemminkin tulee uutta halua kun saa nauttia kypsästä hedelmästä.
Kyspyessään ihminenkin muuttuu maukaammaksi ja parhaat aromit tulevat esille kuin hyvässä hedelmässä tai viinissä.
Molemmat ovat hyvin varoen "käsiteltäviä
na nautinta alkaa kuin hyvässä viinissä.
Hyvin seilytetty pullo avataan varoen, ennetaan seistä ja sitten nauttimaan oikeassa lämpötilassa
asianmukaisesta lasista oikeassa tunnelmassa.
Nauttiminen voi alkaa aromien tuoksujen nuuhkinnalla, hieman maistaen jsa suussa viivähtäen sen maku alkaa vähitellen tulla esille.
Hyvässä seurassa ja tunnelmassa saatamme aistia monia uusia vivahteita niin viinissä kuin läheisessämme ja saamme nauttia pitkään yhä uudelleen ja uudelleen ja kaikki tuntuu aivan taivaaliselta.
Oletko ammattisi puolesta ennustaja, psykologi tai psykiatri, kun osaat, voit ja kykenet pelkän lyhyen tekstin perusteella kyseisen johtopäätöksen tekemään ;=)
... elämä on paljon monimutkaisempi kokonaisuus... eikä asiat ole noin yksiselitteisiä... katsos sen oppii, kun tarpeeksi elää, jakaa kokemuksiaan muiden kanssa ja oppii arvostamaan toisten kokemuksia ja näkemyksiä, vaikka kaikessa heidän kanssa ei samaa mieltä olisikaan...
TARAPACA "La Guesta" cabernet sauvingnon (chile)
siinä vinkki näihin nautiskelu iltoihin.. kannatti kokeilla..
Bablo Neruda on jotenkin tuttu, mutta kertoisitko lisää. Haluaisin lukea kotoiselle kielelle käännettynä suurta nautiskelukirjallisuutta.
Tuhannen ja yhden yön tarinat, De Camerone, Tuoksuva puutarha jo kuluneet puhki...
merkki se on, siinä voi viinilasi kädessä lausua Nerudan rakkausrunoja.
Illan kunniaksi voisinko kilistää vaikka sherrylasia kanssasi kynttilän loisteessa
kuutamosonaattia kuunnellen kelmeässä täysikuun loisteessa. Santiacossako?
Ehhhhhdottaa Chilessä sherrylasia, valkoviini taitaa kuulua Nerudan runojen seuraan?
kaukaiset planeetat. Hän ei ole enää luonani.
Mahdotontako on Marsin saapua Venus-kukkuloille nauttimaan vaikkapa vain lasillisen kanssasi.
Andeilleko mieluummin menisimme?
iltana et ollut luonani.
Ojennan Sinulle huuleni
suutele minua
mesi jota huuliltani janoat
ei tee sinua kylläiseksi
huomenna olet janoisempi....
nyt vain huultesi annan painautua vasten huuliain.
Huomenna saan kenties maistaa tuoksuais laella venuksen kukkulan.
Löytäneekö avaruusluotain elämää marsista.
Saattaa löytää sieltä suuren suklaatehtaan - Mars.
Elämääkö Marsissa.
Pikkutakki tiesi, että kun johonkin kraatteriin laittaa kännykän niin ellei iltaan mennessä sieltä joku soita Idols-äänestykseen niin Mars-planeetta on autio!
Tärkeä tutkimusretki on menossa myös suomalaisilla, he hakevat Saksasta halpaa viinaa.
Valkoviiniä on mentävä nauttimaan Andeille Chileen. IL/8.1.04
"punkku" ja hyvä sellainen!!!!
Joku on sanonut;"Älä lue vain hyviä kirjoja, elämäsi on siihen liian lyhyt - lue vain parhaita kirjoja."
Kun kerrot, että punaviini on hyvää niin voisitko kertoa pari kolme parasta - erilaisiin tilanteisiin nautittavaksi.
TARAPACA "La Guesta" cabernet sauvingnon (chile)
siinä vinkki, kannattaa kokeilla..
Laitan vihjeen muistiini kännykkäänköhän ?
Suureen päähäni ei mahdu enää kun se täynnä itseään.
Sopisko, että tarjoaisin sitä vaikkapa Yön Kuningattarelle ?
Jos vaikka sattuisin sellaisen näköpiirissäni vilahtavan - tiedä vaikka aromi houkuttelisi maistamaan kanssani?
...suosittelen, suosittelen.. vaikka itse melko harvoin maistankin... mutta edellinen "herkku" tuntui kielellä hyvältä...
ja seuraavaksi, vaikka tuo KUMALA (etelä-afrikka)
Seura on varmaan tässäkin enemmän kuin puoli ruokaa. Miten kuvittelisit minun menevän ostamaan hyvää viiniä, kotiin tullessa laittavan kauniin liinan pöydälle, sytyttävän kynttilän, avaavan pullon , kaatavan lasiini ja yrittävän nauttia siitä vaikka olisi kuinka laadukasta.
Se ei taida oikein onnistua, mutta resptissäsi oli juuri tuo puutos - hyvä, mieluisa seuralainen -ja siksi en voi avata
sitä pulloa.
hei, ilman seuralaista, tämäkin sitä maisteli ja mietti; "miten hyvälle se maistaisi hyvässä seurassa".. namm..
lievä harjoittelu on aina joskus paikallaan, koska huomisestahan, emme tiedä..
Hyvä seura kruunaa kaiken.
Harvoin yksikseni maistelen.
Saarnaaja oli viisas sanoessaan:
Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus?
Kenellä torat, kenellä valitus?
Kenellä haavat ilman syytä?
Kenellä sameat silmät?
Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät,
jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa,
kuinka se maljassa hohtaa ja helposti
valahtaa alas.
Lopulta se puree kuin käärme
ja pistää kuin myrkkylisko.
Snl. 23:29-32
Niinpä niin,tekstisi on loistavaa.Juuri noin minäkin olen ajatellut.
Nautin yksin asumisesta ja siitä että voi tulla,mennä ja käyttää rahaa miten lystää.
Mutta...elämä on ihmeellistä! Minä rakastuin ja kohta olen taas samassa,mistä aikoinaan läksin pois :)))
Jokainen ero on kuin pieni kuolema.
Näistä kipeistä asioista näyttää olevan tarve keskustella "paapallakin".
Meille on lyhyessä ajassa luotu kulttuurin muutos.
Haluamme nauttia pikaruokaa vaikka tiedämme hyvin valmistetun kotiruoan olevn ylivertaista nauttia ja kun siitä saa nautintoa jo valmistaessaankin.
Pikaseksi - ei kiitos. Kuitenkin tuntuu tälläkin alueella olevan kiire - pirun keksintö, olevan syynä ettei ehdi siihenkään laittaa itseään likoon vaikka tietää saman kuin kotiruoasta, se on sen vaivan arvoista.
Kotona yhdessä puuhastelu, askartelu, ruoanlaitto ja helliminen ja paijaaminen on sen arvoista nautintoa, että en todellakaan haluaisi vitä vaihtaa....
"Ei saa pelotella" tuli ensimmäisenä mieleeni, kun luin tekstisi : )
Jotenkin siinä on niin iso riski kun rakastuu, sillä rakkaus tekee sokeaksi. Jos rakastuu väärään, on konta saappaat kiinni rapakossa. Onnea matkaan sinulle, onnellisia polkuja ja aurinkoisia kelejä.
Nyt on vähän jo samaa ajatelmaa kuin mitä minä haen omasta elämästäni.
Tuosta en aivan ole samaa mieltä että hypitään kukasta kukkaan vaikka pidänkin hyvänä että sekä miehellä että naisella on kokemusta useista partnereista.Ja olen sen huomannutkin että ero tuo sitä tiettyä villeyttä molempiin sukupuoliin.
Kun se eka villeys on mennyt ohi niin mikäs estäis jos vois esim. etukäteen sopia että hakee ns. kesämiestä tai -naista ja jos tuntuu molemmista hyvältä niin miksei vois jatkaa pitempäänkin mutta kuitenkin pakollisella viiveellä :). Lähtökohtaisesti vois molemmat pitää oman taloutensa ja tapailisivat minkä vapailtaan ehtisivät.Ja kun tai jos tekee suhteesta määräaikaisen etukäteen niin kumpikaan ei pety jos ei aivan sellaista hakenut kuin kaveri osoittautuu.Tuo saattaa olla uutta monellekin mutta pohtikaas systeemin hyviä puoliakin eikä vain huonoja.Sopivassa suhteessa on kiertoa eikä naapurikaan pääse sanomaan että on yhden yön juttu.Tietenkin sitä pitää joissakin asioissa luottaa toiseen mikä on hyvinkin tärkeää.Kyllä sitä ehtii eläkeiässä muuttaa yhteen kun liikkeet on käyneet niin hitaiksi että saa toisesta pidettyä kiinni :).
Elä kuin viimeistä päivää mutta älä kuitenkaan niin kuin viimeistä päivää :).
Heräilin vasta ylös ja on hirveä päänjomotus kun tuli valvottua, koskapa on ns. vapaa viikonloppu. En kumminkaan ollut viihteellä. Totta puhuakseni en jaksa enää viihdytellä kovin usein, itse asiassa niin harvoin etten kehtaa tunnustaa. Ajattelin tuossa avatessani konetta, että huvittavaa on se, että kun kertoo jotain omasta elämästään, ihmiset tarttuvat siinä seksiin. Ihan kuin olisi joku hurjastelija jos joskus "saa". Se nyt kumminkin antaa tunteen, että elossa ollaan jos edes joskus.
Nämä pelkkään seksiin perustuvat mieskontaktit ovat aika uusi idea. Minulla on ollut hyvää onnea ja hyvää silmääkin kai, että ovat olleet fiksuja nämä "tapaukset". Ymmärrän, että asiaan liittyy paljon vaaroja. Jonkun mielestä se voi olla alkavan huorailun merkki, ettei tunne syyllisyyttä, minua se vain huvittaa, että eipäs olisi minustakaan uskonut -ajatuksella. En ole kumminkaan mikään hurjastelija, olen aika järkevä nainen.
Voi kai se olla niinkin, että niin harvat ovat luotuja toisilleen, että yhdessäeläminen vie hapen hengittää. Miehelle, ainakin itselliselle, tuo kuvio, että eletään erikseen, mutta vapaina, on varmaan aika mukava ratkaisu. Naisena kun rakastuu sitä on niin raadollinen, että tulee mustasukkaiseksi ainakin jonkin verran. En tiedä olisiko minusta oikein sellaiseenkaan suhteeseen, että tykätään kovasti, mutta tapaillaan vain silloin tällöin.
Vaikeaa on naisen rakkauselämä. Muusta elämästähän tässä ei ollutkaan kysymys.
Hyviä kesänaisenetsintäkelejä : )
kylläkin on haussa keskitalven heila :)
Ole varovainen niitten naisten kanssa.
viimekesänä ja löysin, meillä oli tosi mukava ja kuuma kesä.
Olen jo ensikesää varten varustautunut matkaan, ja olen jo yhden uroksen kierroksessa, kohta hän pääsee tulittamaan...
Olisitpas käyttänyt sanontaa meidän naisten kanssa :).
Ei kukaan nainen sano niin, koska ei halua ajatella olevansa vain yksi joulosta. Sellaisia ei kertakaikkiaan vain ajatella. Me ollaan niin ainutlaatuisia jokainen. harmittavan kivoja te miehet kyllä olette(kaiken muun mukavan lisäksi). Mutta ette sovi kaikille kotonapidettäviksi.
ja sitä paitsi, jos toisesta tykkää, niin on se vaan kiva toisen viereenn köllähtää vaikka joka ilta.
mä ainakii haluisin, että olis käsi johon tarttua, kun siltä tuntuu.
Se on onnea kun on kenen viereen köllähtää ja käsi johon tarttua ja hieman halata, paijata ja suukottaa ennen kuin lähtee höyhensaarille.
Tutun viereen on turvallista uinahtaa lämpöiseen syliin - mielellään joka ilta samaan sänkyyn.
noin se on, kun sen oikein oivaltaa!!
Noin se on, kun sen oikein oivaltaa -
laadusta tinkimättä !
Olisiko kysymyksessä "ilotulitus"?
Mikä äkkiä roihahtaa niin se myös pian sammuu.
Ruokakin on maittavampaa hun se hautuu ja kypsyy hitaasti. Maittavimman viinin saat kun annat sen käydä hitaasti, loppuvaiheessa pari kuukautta maitohappokäymistä. Huolellisuus ja puhtaus kaikissa vaiheissa. Odota viinin kpsymistä
sopivassa valolta suojatussa viileähkössä, meluttomassa, tärinättömässä kellarissa.
Nauti viinistäsi parhaimmillaan vuoden, parin tai kolmen kuluttua -
hyvässä seurassa se on parhaimmillaa makuineen, aromeineen, tuoksuineen.
Se pätee myös parisuhteessa.
Siinä vaiheessa kun miesystävä alkaa "vahingossa" jättää vaatekappaleitaan ym. tavaroitaan nurkkiin pyörimään, on aika vaihtaa tuoreempaan.
Minun vaivoikseni ei yksikään äijä ripustaudu, sitä lajia sai tarpeekseen jo menneen avioliiton aikana.
Tässä iässä on oikeus ja jopa velvollisuus nauttia vapauden, itsenäisyyden ja ihan itseään varten elämisen ylellisyydestä. Biologisia tarpeita varten on miehiä maailma puolillaan, turha yhtä naamaa on pitempään katsella.
Puhut vastoin parempaa tietoa. Tietämättä kuka olet, mistä ja minkä ikäinen niin kuta vanhempi olet sitä vähemmän on vapaita miehiä vapaalle naiselle - valitettavasti.
Asuinpaikkasi ollessa Helsinki niin yhtä vapaata yli 50 vuotiasta miestä tavoittelee 3- 5 naista.
Kun usein mies on vaihtamassa nuorempaan niin tilanne naisen ikääntyessä on yhä toivottomampi.
Ilmeisesti meillä olisi syytä alkaa harkita sallittavaksi miesten "moniavioisuus" ihan vakavasti.
Sinun kohdallasi saattaa käydä niin ettei ole sitä yhtäkään naamaa paitsi omassa - peilissäsi.
ovat vaan päättömiä kanoja, hyödykkeitä, joita voi käyttää hyväkseen niinkuin huvittaa. Kuvittelet että kaikki kanat menevät virityksiisi.
se on enemmän vitsi kuin totta että mies vaihtaa nuorempaan. Kun itsekin katson ikäisiäni miehiä
niin en montaakaan huolisi saatikka että joku nuorempi ne ottais. Tietty kellä on rahaa paljon
niin nuorempikin saattaa huolia.
Ansalankojako olet ollut poluillasi olevan viritettynä ?
Oletko varma virittäjästä ?
Miten arvelet minun pyrkineen käyttämään palstalaisia "hyödykkeinä"?
Miten kuvittelet "päättömien kanojen" pyristelyn
huvittavan minua. Pyrkimykseni on ollut kaiken aikaa päästä sellaisista eroon ja neuvoa lääkkeitä tuohon lisääntyvään päättömyyteen.
Itse en ole katkaissut yhdenkään "tipusen" kaulaa enkä ole ajatellut siihen ryhtyvänikään.
Tosiasioita taitanevat olla ellei joku kerro parempaa tietoa.
Omassa asiassani koen itseni jääviksi enkä edes halua siitä kertoakaan -
joskus on kyllä syytä purra kieleensä ettei vahingossa luiskahtaisi kuten entisellä lapsella:
Joulu oli tulossa ja paketoitiin lahjoja. Pikkutyttö innokkaana muiden mukana.
Toiset kiusotellen utelemaan mitä hänen paketissaan on.
Tyttö sanoo lopulta;
- En sano, en sano ennenkuin paketti ovesta lenttä niin sitten minä huudan; Sakset !
Hän ei ymmärtänyt miksi toiset olivat tikahtua nauruun.
sinkkuna pysytään jos ei peilin eteen uskalleta mennä, molemmat osapuolet. Eikö ole enää varaa antaa periksi omista luutuneista asenteista: TESTI:näetkö vian pääsääntöisesti toisessa osapuolessa? Huom! rehellinen vastaus kertookin kaiken oleellisen
(itsekin jotain tällaista olen kokenut...)
Vastaan kuitenkin:
Hyvän parisuhteen edellytys on, että molemmat haluavat aloittaa uuden jättämällä vanhan taakseen. Se syntyy vain silloin kun molemmat haluavat sitä omasta vapaasta tahdostaan.
Hyvä on olla rehellinen itselleen eikäö ensimmäisenä vain esittämässä vaatimuksia toiselle. Vaatimusten ja ehtojen lisääntyessä
rakkaus katoaa.
toista ei koskaan voi muuttaa, eikä se ole tarkoituskaan, toimiva parisuhdehan on vuorovaikutusta ja se mistä luovut, sen saat.
Parisuhteessa rakkaus voi olla luojan ihmiselle antamista nautinnoista kaikkein kiehtovin.
Mitä enemmän rakastat miim se ei suinkaan vähene vaan päinvastoin koko ajan myös saat rakkautta osaksesi ja silloin kaksi ihmistä saa yhdessä nauttia rakastaen eikä siinä myydä mittän, ei osteta mitään, ei vaihdeta.
Käsittämätöntä ettemme tuhlaa rakkauttamme enemmän kun se ei tuhlattaessa katoa vaan lisääntyy....
Kun elät elämääsi ikäänkuin se olisi elämisen arvoista niin ennen pitkää huomaat, että niinhän se onkin. Rakastaen nautitkin siitä.
Kun maailmassa on niin paljon ihmisiä rakastettavaksi niin miksi rakastaisimme vain itseämme.
Siksikö että pelkäämme kilpakosijoita?
Uimarin ammattitauti on vesikauhu.
Hyppääjälle voi tulla rimakauhu.
Parisuhteen kariutusessa tulee kenties - mies/naiskauhu. Uudelleen aloittaminen tai uuden suhteen luominen ei ole helppoa.
Nuorena joku sanoi: "Mikäs se oli isän ottaes kun sai äireen. Mun pitää naira verivierahan."
Pahinta taitaa olla yksinjäämisessä erakoituminen.
Kun ottaa ensimmäisen askeleen ja lähtee toisten seuraan vailla syyllisyydentuntoa - se kun ei enää auta elämässä eteenpäin. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Meitaä on aina enemmän ja enemmän, jota olemme eri syistä yksin. Kaipaamme toista ihmistä kulkemaan kanssamme. Kenties seuraasi haluava ajattelee samoin kuin sinä. Rohkeampi ottaa sen ensimmäisen askeleen - rohkaisten yoista ottamaan toisen.
Kuka tietää vaikka ne askelet olisivat alkuna uudelle yhteiselle elämällenne.
Kuka saa tällaisen vastauksen ja missä:
- - -
Silmäni näkevät
Kirjoittanut: Hajupoika, 19.1.2004 klo 14.48
Tiedätkö millaisen säväyksen viestisi toi minulle.
Joku rinnassani muljahti - ei syrjälleen vaan otti lisää kierroksia.
Tiedätkö millainen olisi kokemus kun kaksi sydäntä alkaa lyödä samaan tahtiin ?
Voi mikä onnen ja autuuden päivä mukanasi tulikaan !
- - -
Että sillä lailla paistaa aurinko risukasaankin.
Eräässä perheessä oli verorästejä joita vouti tuli perimään. Ovet oli auki tietty ennenvanhaan ja sisälle tuli. Ketään ei näkyny ei kuulunu. Avasi peräkamarin oven ja yllätti isäntäväen itte teosta.
Totesi vain:
- Jassoo, jaaha. Täällä vain nairahan ja verot on maksamata.
Luin avaukseeni tulleita viestejä. Mukavaa oli huomata, etten ollut ajatuksineni ja oivalluksineni ihan yksin. Monet samassa elämänvaiheessa elävät naiset ovat tulleet samoihin tuntemuksiin ja ajatuksiin. Useille miehille näköjään se, että itsellinen nainen ei haikailekaan enää "sen oikean" perään tuntuu olevan jotenkin paha juttu. En tiedä onko siinä pelkoa vai mitä. Ehkä se on vain vaikea ymmärtää.
Kaikkihan me kaipaamme lämpöä, ystävyyttä ja läheisyyttä ja seksiäkin. Mutta sen löytämiseksi ja saamiseksi ei ehkä ole pakko taistella. Voi elää tätä hetkeä, nauttia siitä mihin on päätynyt. Tässä vaiheessa ei enää ole kovin viisasta ajatella sopeutuvansa miehen askeliin jokapäiväisessä arjessa. Ystäviä ja seksikumppaneita (huom. monikko, se sallittaneen vapaalle naiselle : ) ajatus ei pois sulje. Molemmat niistä pysyvät ja kukoistavat paremmin silloin kun jokainen elää omaa elämäänsä eri osoitteissa.
Onko tosi, että tämä nykyinen suuntaus on todella se oikea. Ihmiset ovat aivan alkuajoista saakka asuneet yhteisöissä, joissa perhe on käsittänyt miehen, naisen ja lasten lisäksi kaksi tai joka kolemkin sukupolvea ja muita läheisiä.
Suku on ollut lähellä.
Nykyisin ollaan jo ties monennenko kanssa eri osoitteissa. Milloinkaan ihminen ei ole ollut
niin pahoinvoinnin kyllästämä kuin nykyisin varsinkin suurimpien kaupunkien asujaimet.
Päivän Hesari tietää kertoa ongelmista, joita meidän on pakko alkaa katsoa "silmiin" ja tunnustaa niiden olemassaolo.
Olen itse yksinasuva, en yksinäinen. Koen kuitenkin, että kun tapaan ihmisen joka haluaa ja jonka kanssa haluan vielä yhteiseen eloon niin ei se ole ainakaan minusta kiinni !
Saatta olla paljon yhteisyyttä. Avion tai yleensä yhden miehen tyydyttäväkään rakastelu ei riittäisi
niinkuin viime päivinä on monissa medioissa kerrottu. Nainen paljastaa, viettelee, hurmaa, tekee miehen sekopääksi ja jättää kuin nallin kalliolle.
Rukoilijasirkkanaaras surmasi heti parittelun jälkeen aina uroksen.
- Paree yksin ku huonon kaverin kans, sanoo komian kirkon poika
- Mutta, jos sun joku pitää ottaa niin niin ota pieni akka, niin ei mee niin palio kretonkia, sanoo laihialaanen äitee poijallensa.
Mutta olisko sittekki paree olla vain itteksensä?
Itse olen kasvattanut muksuni aikasiksi pärjäävät suht koht hyvin,joskus lapsenlapset kysyvät mummu missä meidän pappa on?? Kiva kyssäri luova paussi ja sanon mummu ei tiedä.Omat muksut sanovat äiti etsi itsellesi mies..HMM... Tuumaan ja sanon mitäs äiti paskolla tekköö ku ei oo omaa peltookaan.Enkä niin vaivatuksi seksuaalisesti tule että rupeaisin katteleen ja passaamaan häntä.EI IKINÄ Vierasta saa just niin paljon kuin haluaa,ja aamulla voi sanoa kiitos viimeyöstä ja antaa pusu poskelle ja mennä kahvin keittoon.Mikä tarkoittaa hienosti sanottuna kun olet soroppis juonut voit lähteä..EN VAIHTAISI TÄTÄ VAPAUTTANI JONKUN ÄIJÄN TAKIA NIIN SEKAISIN EN MENE EN TODELLAKAAN VAPAUS ON VAPAUS!!