Tiedän itse, millaista on olla ahdistunut, syrjäytynyt, ym... pelot. Olen kärsinyt kyseistä sairautta noin parisen vuotta. Paras lääke ei kuitenkaan ole lääke, vaan oma itsetunto joka on tietysti alhaalla niillä, jotka potee kyseistä "sairautta". Mutta oma itsetunto on kuintenkin kaiken a ja o. Tiedän, että kaikki ei kykene menemään kauppaan, ostosmarkettiin, ym. muihin paikkoihin, joissa on tietenkin paljon ihmisiä. Itse mullakin oli kyseiseen kauhea fobia. Mutta huomasin kuitenkin omaani fobiaan oman "lääkkeen"; otin itsestäni niskastani kiinni ja vetäydyin kansojen keskelle, kahvilaan. Noh, join siinä kahvin täristen ja melki läikytellen ja kirosin ittelleni, että tämän helkutin fobian on pakko loppuu nyt!; nyt ei enää täristellä kupposta (kahvikuppineuroorsi), oli mitä oli, but anyway kerroin tovereille, jotka siinä oli lähettyvillä, että: vi**u ku vi**aa kun käsi ei pysy kohdallaan ja sanoin niille, että ei tuu mitään tästä kahvin juonnista! Heti siinä naapuripöydässä joku "kohtalotoveri" kai sanoi, että hänellä on sama ongelma silloin kun on paljon ihmisiä läheisyydessä. Sen jälkeen ajattelin että aivan sama, jos joku muu asiakas kattelisi, että panikoin tai jotain, tms. Sain itteni kuntoon sillä ajatuksella, että on muitakin jotka sairastavat jotain pelkoja, jotka määräytyy tiettyyn pisteeseen. En pelkää enää! Pääasia on ettei ajattele ittestänsä turhia, olemalla joitakin huonompi!! Ihmisiä on erilaisia!! Ps. Roheasti vaan mäkkäriin syömään kanaa ja hyvät uudet vuodet päälle!! :)
Apua panikointiin!
Kokenut
1345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin sanottu, ei muuta kun itteensä niskasta kii...