Inhoan itseäni, kun en osaa olla
riitelemättä/suuttumatta/mököttämättä! Vuoden
seurustelin jätkän kanssa, aivan mahdottomat
riitelyt ja tappelut, nyt seurustelin 9kk eikä
sekään sujunut ilman riitelyjä! Lopulta jätkä
kyllästy.. Vihaan itseäni, en kai koskaan osaa
olla kunnolla ,tai en edes löydä ihmistä joka
kestäis minua kauaa.. nämä jätkät sanovat ettei
syy ole ollut minussa kokonaan, mutta ite syytän
itseäni 100%!
Olen niin itsepäinen, että en ala tekemään
sovinnon aloitetta, vaan mökötän; lähinnä
itselleni kun taas suutuin..
Muutunkohan koskaan.. kestääköhän kukaan..
riitelemättä/suuttumatta/mököttämättä! Vuoden
seurustelin jätkän kanssa, aivan mahdottomat
riitelyt ja tappelut, nyt seurustelin 9kk eikä
sekään sujunut ilman riitelyjä! Lopulta jätkä
kyllästy.. Vihaan itseäni, en kai koskaan osaa
olla kunnolla ,tai en edes löydä ihmistä joka
kestäis minua kauaa.. nämä jätkät sanovat ettei
syy ole ollut minussa kokonaan, mutta ite syytän
itseäni 100%!
Olen niin itsepäinen, että en ala tekemään
sovinnon aloitetta, vaan mökötän; lähinnä
itselleni kun taas suutuin..
Muutunkohan koskaan.. kestääköhän kukaan..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo, mutta miksi naurankaan; minullakin on
valitettavasti sama vika.
Vihaan itseäni.Kuinka joku muu voi sitten pitää
siitä, mitä inhoan??Olen haastanut em. asiasta
riitaa kaikkien tyttöystävieni kanssa.
Enkä todellakaan tiedä, mikä saisi kaiken
muuttumaan.. Ehkä ainainen pimeys, missä
toista/itseään ei näe/jotain vastaavaa..
Joo, kyl sä löydät sellasen jätkän joka hyväksyy
sut sellasena ku oot.. Parisuhteesee kuuluu
toistensa vikojen myöntäminen ja hyväksyminen..
Siin on kyse luottamuksesta ja
kärsivällisyydestä.. Munki nykyinen tyttöseni on
välillä NIIN itsepäinen ja mököttävä et on hihat
palanu useesti, mut kyl siit aina selvii =)
JA jos et sellasta jätkää löydä joka sua ei
hyväksy sellasena ku oot, ni sit YKSIKÄÄ jätkä ei
oo sun arvonen ;p
Ehkä mä tosiaan löydän vielä jonku joka kestää
mua! Ja kyllähän mulla on aikaa vielä kasvaa ja
oppia enemmän. Eletään tää elämä niin hyvin ku
pystytään!
Kappas, joku samanlainen kuin minäkin!Minullekin
tuottaa suuria vaikeuksia olla riitelemättä(tai
oikeastaan mököttämättä..).. Sinun pitäisi
kuitenkin nyt muistaa, että riitelyyn tarvitaan
kaksi. Mieti aina hermojesi pettäessä, että mistä
se johtuu. Mikä sai sen aikaan, että pinnasi
paloi. Sitten puhut asiasta kumppanisi kanssa. =)
Itselläni tosin käy usein niin, että sitten kun
alan miettiä, että mistäs nyt paloi pinna niin en
sitten enää muistakaan koko riidan syytä. Ja
sitähän en suostu myöntämään, että en enää muista
mistä edes suutuin.. hih.. ja niin riita
jatkuu.. ;) Se tunne vain vie mukanaan.. =) Kyllä
se siitä!
se muutos sun pitää ihan ite tehä...
on mulla myös, koska en osaa hillitä itseäni enkä
tunteitani. mökötän ja kiukuttelen
pikkuasioistakin, mutta yleensä aina tajuan oman
typeryyteni ja pyydän anteeksi. ihmettelempä vain
että miten rakkaani on jaksanut mun nopeita
mielialanvaihteluja jo puoltoista vuotta.
pitää vaan yrittää hillitä itseään, vaikka kuinka
sisällä kiehuisi.
mutta niinhän kai sanotaan, että
temperamenttiset ja äkkipikaiset ihmiset on
sitten kai niitä kaikista tunteellisimpia ja
intohimoisimpia...;) (?)