Mä oon 15 vuotias, mielestäni aika aikuismainen,
tiiän kyl silti et oon täys kakara. Mut kuiteski,
tapasin chatis yhen ihanan miehen, nii-in,
miehen, joka sano et on 20 vee. Kiinnostuin heti
tästä tyypistä ja annoin mailiosotteeni. Noh,
odotin innolla että mies mailais, no, se maili
sitten tuli. Kiinnostuin koko ajan vaan lisää ja
lisää, ja samalla aattelin et minä pentuna se
oikein pitää mua....
No sit sovittiin treffit Kissiin, siel juteltiin
kaikenlaista, ja sain tietää että myös hän oli
kiinnostunu musta jo sillon ekalla kerralla
Kississä....ja sit paljastu yx toinenkin asia,
hän ei ollut 20, vaan täyttää pian 22 vee.
Välimatkaa meillä on noin 40 km....Ja se on
sanonu et se vois hakee ja viedä mua, jos se
siitä ois kiinni...
Mun mielestä toi ikäero on aika iso, mut ei
mitenkään häiritsevä....Mitä mieltä te ootte,
voisko tää juttu onnistua? Onko liian iso ikäero?
Mitä ongelmia vois esiintyä? Kertokaa pliiz...
tiiän kyl silti et oon täys kakara. Mut kuiteski,
tapasin chatis yhen ihanan miehen, nii-in,
miehen, joka sano et on 20 vee. Kiinnostuin heti
tästä tyypistä ja annoin mailiosotteeni. Noh,
odotin innolla että mies mailais, no, se maili
sitten tuli. Kiinnostuin koko ajan vaan lisää ja
lisää, ja samalla aattelin et minä pentuna se
oikein pitää mua....
No sit sovittiin treffit Kissiin, siel juteltiin
kaikenlaista, ja sain tietää että myös hän oli
kiinnostunu musta jo sillon ekalla kerralla
Kississä....ja sit paljastu yx toinenkin asia,
hän ei ollut 20, vaan täyttää pian 22 vee.
Välimatkaa meillä on noin 40 km....Ja se on
sanonu et se vois hakee ja viedä mua, jos se
siitä ois kiinni...
Mun mielestä toi ikäero on aika iso, mut ei
mitenkään häiritsevä....Mitä mieltä te ootte,
voisko tää juttu onnistua? Onko liian iso ikäero?
Mitä ongelmia vois esiintyä? Kertokaa pliiz...
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos sä kuvittelet löytäneesi elämäsi rakkauden
siitä jätkästä niin luulot on väärät.Te ootte
pitäneet yhteyttä kuitenkin suhteellisen vähän ja
ainoa looginen syy minkä takia se jätkä halua sut
tavata on et se haluaa vain naimaan.Jo se et se
ei ekalla kerralla kertonut oikeata ikäänsä
kertoo epärehellisuudestä..ja muutenkin kannattaa
suhtautua nettituttavuksiin varauksella...kokemus
puhuu.
Hei nyt järki käteen.. Nettituttavuuksiin
kannattaa todella suhtautua varauksella.. Ja siis
hei, 15 ja 22 vuotias.. Maailmankuvat menee
varmasti ristiin (suuri todennäköisyys..). Mies
on aikuinen, sinä vasta teini- ikäinen. Taitaa
olla alakertasi perässä, luulen ma.. Miksi et
tutustuisi oman ikäisiisi poikiin? Tässä minun
mielipiteeni..hyvät jatkot joka tapauksessa.. =)
En mä mitään elämäni rakkautta yritäkkään
löytää...ja sen takia se valehteli ikänsä että
oisin kiinnostunu siitä helpommin....
Mä oon kysyny siltä monta kertaa suoraan et mitä
se haluaa musta, ni se on joka kerta vastannu
rakkautta...mut mä luulen etten tiiä viel mitä
rakkaus on, joten haluisin et joku opettas...
Ja sexistäkin oon kysyny, että haluuks se vaan
sexiä, ni se sano ettei todellakaan, en sitten
tiiä puhuko totta...
Oman ikäsiäni? No huh huh...En voi yleistää,
mutta suurin osa mun ikäsistä jätkistä kattoo
vaan ulkonäköö, ja kun en oo mikään kaunotar,
niin tulis se omanikästen jätkien etsiminen vähän
liian vaikeeks...
Vaikka nyt väitin kaikkee sanomaanne vastaan, ni
kiitos kuitenkin mielipiteistänne, lisää
kaipaan :o)
Mikset tapaisi tätä kundia jossain kahvilassa
tms. jossa ette olisi ihan kaksin. Näin näkisit
millainen hän on miehiään. Voi olla, että kundi
on tosiaan ihan herttainen persoona. Ehkä hän on
turvautunut chattiin, koska hän on ujo eikä hänen
ole helppo solmia ihmissuhteita? Mielestäni on
mahdollista, että chatissa oikeasti tapaa ihanan
ihmisen. Kyllähän niitä p:n vonkaajia riittää
mutta sellaiset taipumukset yleensä huomaa ihan
kättelyssä.
Netissä on erittäin helppo kusettaa ja vannoa
vaikka millaisten ikuisten tunteitten nimeen.
Kannattaa ehkä jutella sen kanssa enemmän, vaikka
puhelimitsekin ja nähdä tosiaan jossain
julkisessa paikassa. Itse kun tapasin yhden
juiban autossa (vaikutti netissä OIKEIN
mukavalta) niin sehän kävi heti kiinni. Ei enää
mukavaa.
Olen tutustunut useisiin kymmeniin ihmisiin
chattien välityksellä enkä toistaiseksi ole
joutunut pettymään yhteenkään tuttavuuteen.
Tapaan näitä tuttujani usein siis myös ihan
tosielämässäkin. Kaikki eivät valehtele ja käytä
muita hyväkseen netissäkään, vaikka niin
esimerkiksi televisiossa annetaankin kovin usein
ymmärtää. Tietysti porukkaan mahtuu vaikka ketä
ja minkälaista taapertajaa, muttei pidä vetää
sellaista johtopäätöstä, että kaikki
harrastaisivat jotain salamyhkäistä ja
epäilyttävää.
Tottakai kannattaa pitää varansa, mutta pitää
pitää mielessä myös se, että mukana
keskusteluissa on paljon ihan mukavia ihmisiä,
joilla ei ole tähtäimessään käyttää ketään
hyväkseen tms. Järki käteen ja tunteet peliin,
sanoisin minä.
Osaltaan varmaan vaikuttaa myös chatti, jossa
keskustelee. On paikkoja, joissa käyvät nuoremmat
ja on paikkoja, joissa käyvät vähän vanhemmat
ihmiset. Keskustelijoiden keski-ikä nostaa
useimmiten keskustelun tasoa jonkin verran, mutta
tämäkään ei ole tarkoitettu yleistykseksi, sillä
tietysti on nuorempiakin ihmisiä, jotka osaavat
keskustella järkevästi ja kypsästi.
Onnea kaikille chat-ihmissuhteille, niin ystävyys-
kuin seurustelusellaisillekin.
Minä en itse koskaan voisi luottaa kovinkaan
paljon kasvottomaan persoonaan. Niin paljon kauhu-
juttuja kyseenlaisista tarinoista olen kuullut
(myös parille kaverilleni on käynyt köpelösti,
kun tapasivat "nettikultansa"), että se ei
luonnistuisi minulta ikinä.
Kaikki eivät tietenkään ole
mitään "psykopaatteja" sitähän en sanonutkaan =)
Tottakai joskus käy huonostikin eikä
odotuksetkaan aina vastaa todellisuutta, mutta
kuitenkin on olemassa niitä onnellisiakin
tapauksia. Minä olen kuitenkin netin välityksellä
jutellut kuukausia näiden chat-ihmisten kanssa,
joiden kanssa nykyisin olen tekemisissä
päivittäin. Varsinkin, jos juttelukaveri asuu
samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä, ei
minusta ole mitenkään yliuskaliasta sopia
tapaamista ja käydä vaikka kahvilla, kunhan on
tutustunut vähäsen netissä. Kuitenkin suurin osa
pelkkää seksiä etsivistä tai muista sellaisista
erottuu joukosta, kun juttelee muutaman viikon
tiiviisti. Minun kultani on ainakin sellainen
kuin väitti olevansakin ja oli mukavaa ensin
tutustua siihen hänen päänsä sisältöön eikä
ensimmäisenä kytätä ulkonäköä tai muuta
semmoista.
Niinhän se on, että eivät ne kaikki mitään sekoja
ole, läheskään. Eihän se voi olla totta, että
kaikki maailman sekopäät kerääntyvät juuri
nettiin.. ;) Mutta itse en vain uskaltaisi tavata
juttukumppaniani..Ja tässäkin tapauksessa kun
kyseessä on kuitenkin niin nuori tyttö ja mies
(välimatkaakin riittää...), niin jättäisin kyllä
väliin.. Jos oman ikäiset tuntuvat pennuilta niin
miksi ei voisi tutustua vaikkapa vain pari vuotta
vanhempiin? Esim. sen 17 v??
Noh, nämä ovat tietysti kovin yksilöllisiä
tapauksia. Riippuu kamalasti ihmisistä ja
tilanteista, mikä on oikea ratkaisu. Tietysti. :)
Halusin vain tähdentää, että joskus voi käydä
ihan hyvinkin.
Ihan ensiks, kiitos kaikille vastanneille!
Mies on kuulemma ujo, ja ollaan jo alustavasti
sovittu et tavataan yhillä messuilla, ettei
kaksin...
Kyllä mä luulen että jo jotenkin ois näkyny jos
mies haluis musta vaan neitsyyden....Mutta eihän
sitä tiiä...
Tänks kaikille vastanneille, mut lisää lisää
lisää vastauksia plz....:o)
mulla on sama juttu olen 15wee.. ja kaikki mun
jätkät on ollu parikymppisii tai yli.. on
tietysti jotain poikkeuksia(17wee)on nuorin...
meijän iässä jtkät on vuosia jälessä... vaikka
olis musta oman ikäsetkin kiinnostunu nii ne
haluis vain sexii!!voitko uskoo! nytkin tapsin
yhen 20 vuotiaan ja aion tutustuu... mitä siinä
menettää!! joten sanon anna mennä vaa,kerranhan
sitä vaan eletään!!!
Kiva kun joku saman ikänen ku mä kommentoi,
mukava kuulla mitä mieltä "oma ikäluokka" on
asiasta...:o) Kiitän..
siskolla oli aika samanlainen suhde, päätty
siihen
et läksi toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.
Vanhemmat ei sitä heti hyväksyny, kun jäbä oli
pikkasen humu jne. Vanhemmilta kannattaa oottaa
vastustusta ja painostusta. Mulla ois vähän
samanlainen onkelma ku oon ihastunu vanhempaan
tyttöön ja tavannutkin hänet pariin otteeseen
kamuina, mut ikäeron takia enpä oo hänelle
kertonu
mitään
jos susta tuntuu hyvältä niin tuollainen ikäero
ei ole vielä mitään,,itse olet nuori,,sinun on
ajateltava seksi asiat,,oletko valmis ja jne,,ja
jos olet ´hoidat ehkäisyn,,,ja suhteen niin stu
elämään vain,,,minä itse olin 18v,,kun minulla
oli38v mies ystävä,,hän opetti minulle iha´nia
asioita keiken elämän alueelta,,,olin kuin
kuningatar,,päivin sekä öin,,,hänestä ei tullut
avoimiestäni,,mutta hyvä ystävä on silti
edelleen.tsemppiä sinulle
Tässä taas mä, 35-v jätkä, jolla on 22-
likkakaveri. Ja me tavattiin eka kerran netissä,
kaksi vuotta sitten. No, ehkä meillä ikäero ei
enää niin paljoa merkitse, mutta jos 15v-likkaan
iskee silmänsä yli 18 v jätkä, niin ei sillä ole
kyllä muuta mielessä kuin ryömiä housuihis.
Jos kaveri on ujo ja hakee noin nuorta,
varaudu "vankilaan", eli jos suhde jatkuu, et voi
mennä minnekään, mitä hän ei hyväksy, nuoruutes
loppuu siihen, siitä pitää miehen mustasukkaisuus
huolen. Itsehän hän ei uskalla juuri missään
käydä...?
Mieti kaks kertaa...se jätkä on sua 7 vuotta
vanhempi...no ei siin viel mitään pahaa oo, on
munki jätkäkamu mua 6 vuotta vanhempi mut mä oon
sua viis vuotta vanhempi. Noi chat jutut on
muutenki vähä "omistuisia"...ei millään pahalla:)
Mut sähän se päätät mitä haluut, ei siihen muut
voi vaikuttaa...
Kun itse oli 17 vee, perässäni juoksi mua 7
vuotta vanhempi mies. Mitäpä muutakaan mielessä
kuin seksi. En antanut enkä ruvennut millekään,
tyyppi oli vielä 2 vuotta jälkeenpäinkin katkera.
Huomattavasti vanhemmat miehet haluaa vaan
nuorista & kokemattomista (&typeristä?) tytöistä
viihdykettä punkkaan, ei muuta. Kukaan 7 vee
vanhempi ei todellakaan rakasta sua oikeasti,
koska eihän teillä mitään yhteistä oo! Toinen on
täysikäinen, ehkä töissä jne. itse käyt ylä-
astetta...mieti mitä yhteistä teillä vois olla
paitsi seksi..No ei mitään. Unohda koko tyyppi,
tulee vaan hankaluuksia.
Kuinka niin chat-seurustelu on omituista? Minä
tunnen ja tiedän monia chatissa tutustuneita
pareja ja itsekin olen tavannut oman kultani sitä
kautta. Ihan samanlaista se seurustelu on
chatissa tai baarissa tavanneilla. Useammilla
lienee enemmän välimatkaa toisiinsa, mutta sehän
pelkästään vahvistaa suhdetta, mikäli
välimatkasta selvitään. Onko sinulla kertoa
joitain perusteluja tuon väitteesi tueksi?
en ensinkään ymmärrä noita netti-ihastuksii..Mut
jos oot oikeen varma asiasta ni mikä ettei ja ei
se ikäero siinä mikään ongelma oo..Ite oon 16-wee
ja jätkäkaverini 23-wee...ja ollaan oltu jo yli
puol vuotta yhes ja hyvin menee...
Minusta Internet on ihan samanlainen
kohtaamismedia kuin mikä tahansa muukin. Netin
välityksellä vain pystyy kauemmin keskustelemaan
anonyymina ja päättämään keskustelun, jos se ei
enää kiinnosta. Puhelinnumeroaan tai
sähköpostiosoitettaan ei tarvitse antaa, ellei
halua. Normaalisti baareissa ainakin minä ihan
automaattisesti kiinnitän eniten huomiotani
parhaimmannäköisiin uroksiin, vaikka baari olisi
puolillaan ihan tavallisennäköisiä ja oikein
mukavia miehiä. Netissä ei toisen ulkonäköä
tiedä, eikä minusta kannata sitä alkaa toiselta
kysymäänkään. Voi keskustella kaikennäköisten
ihmisten kanssa ja ihastua toisen pään sisältöön
eikä hiusten pituuteen, merkkivaatteisiin tai
muuhun ulkonäköseikkaan. Minulle ainakin toimiva
suhde on tärkeämpää kuin se, että on
mahdollisimman edustavan näköinen puoliso, joten
netti tarjoaa erittäin hyvän kanavan minulle.
Sitten vielä haluaisin kyseenalaistaa väitteen,
että chateissa juttelee ainoastaan rumia ihmisiä,
jotka eivät saa muuten kontaktia toiseen
sukupuoleen. Mitä ihmeen puppua se nyt on? Minä
koen olevani ihan tavallisen näköinen nainen ja
tavallisen näköisiä ovat kaikki chat-tuttunikin.
Moni käy chatissa viettämässä aikaa ja
juttelemassa tuttujensa kanssa esimerkiksi
silloin, kun koulussa tai työssä on hiljainen
hetki. Hiljaista voi olla kauniidenkin ihmisten
työpaikalla.
taisit käsittää sen mun kirjoittaman jutun vähän
väärin...Jotkut chaittailijät voivat olla aika
outoja ja se on MINUN! mielipide ja sanoin vaan
OMAN mielipiteeni..eikä sinun tarvitse sitä
ruveta arvostelemaan..Joten mitä jos sinä
pitäisit välillä naamasi kiinni!!!Kiitos!
Noh, ei pidä suuttua. Arvostelethan sinäkin
äskeisessä kirjoituksessasi minua, joten
tasoissa ollaan. Onhan minullakin oikeuteni
sanoa mielipiteeni. Ei muiden tarvitse olla
samaa mieltä tietenkään. Minä olen sitä mieltä
kuin kirjoitin ja mielipiteeni perustuu omiin
kokemuksiini. Sinulla saattaa olla toisenlaisia
kokemuksia tai tunnet jonkun, jolla on, mikä
tietysti vaikuttaa sinun mielipiteisiisikin. Ei
siinä ole mitään ihmeellistä. Käsittääkseni
täällä kuka tahansa saa sanoa oman mielipiteensä
asiasta kuin asiasta, joten aijon kyllä
kommentoida vast'edeskin, mikäli haluan.
olet vasta 15. Et tiedä suhte-elämästä mitään.
Kyllä 15-vuotias voi tietää suhde-elämästä.. mun
kaveri oli 15-vuotias ku meni kihloihin ja nyt
siitä on yli kaks vuotta ja ne asuu yhdessä ja
hyvin menee!!
mutta poikkeuksia on aina. Aiheen 15-vuotiaan
olisi fiksumpaa hengailla ikäluokkansa seurassa.
kannattaa kyllä ehdottomasti tutustua jos tyyppi
tuntuu mukavalta, mutta tehdä ns. varmalla
maaperällä ja olla varoivainen. noin henk.koht.
mielipiteenä sanoisin että 15-vuotiaana ihminen
käy läpi jonkilaisen nollausvaiheen eli koko sen
ajan on jostain syystä normaalia kusipäisempi.
mutta kerranhan vain tosiaankin eletään.
Mäki oon viistoista... yhtälailla omasta
mielestäni aikuismainen, muitten mielestä ehkä
kakara. Mulla on tunteita miestä kohtaan, joka on
mua kakskyt vuotta vanhempi. 35v. Ja sillä on
tunteita mua kohtaan. Mutta ei siitä tullu yhtään
mitään. Me tajuttiin se jo heti alussa...
Kateltiin vaan toisiamme ja juteltiin. Ei sen
enempää. Vaan ehkä joskus tulevaisuudessa, kun mä
oon kakskymmentä ja se on neljäkymmentä...?
Olin itse yli kahdenkymmenen, kun tutustuin
16-vuotiaaseen, minuun kovasti ihastuneeseen
ihmiseen. Hän minua sitten aikansa pommitti ja
taivuin sen edessä, itsekin ihastuin. Ei me kovin
kauaa oltu tunnettu, kun hänen kanssaan sänkyyn
ajauduin. Minusta se tuntui ihan normaalilta,
onhan noita, irtosuhteita. Meni vuosia, että
tiesin vieneeni hänen... hmm, poikuutensa. Joo,
hän on nykyään avomieheni, ja aletaan nykyään olla
jo molemmat vanhoja ja vaivaisia. Ikäerot
tasoittuvat ja todennäköisesti "hyväksikäytetyksi"
tulemisen traumatkin. Tsemppiä!