Ihmisellä pitäisi olla omatunto, joka kertoo
onko asia oikein vai väärin.
Täällä tulee esille kuinka kirjava tuo omatunto on. Toiset vl-uskovaiset eivät voi hyvällä omallatunnolla katsoa jotain elokuvaa toiset voivat. Miksi täällä kysytään, voinko käydä
jääkiekko-ottelussa, eikö omantunnon pitäisi kertoa se vai kertooko omatunto vain sen mikä
on opittua ja omassa mielessä hyväksytty?
Uskovainen lapsi kuulee, että TV:n katselu on syntiä, hän kuitenkin katsoo jossain kaverilla vaikka uutisia ja hänelle tulee huono-omatunto asiasta.
Myöhemmin hän oppii ettei se katselu ole syntiä
vaan jotkut sieltä tulevat ohjelmat, tällöin hän voi katsoa Uutisia hyvällä omallatunnolla.
Toisin sanoen kun ihminen tietää ja on hyväksynyt, että joku asia on syntiä tai väärin
hänelle tulee tunne, että on tehnyt väärin.
Jos teille sanoisi 12 puhujaa, että tämä keskustelu täällä netissä on syntiä, ette
enää kävisi täällä koska haluaisitte taistella syntiä vastaan ja olisitte hyväksyneet tämän synniksi jos taas minä sanoisin niin, ette
muuttaisi käsityksiänne koska ei minulla ole
sellaista auktoriteettiä teihin.
Kiitän vastauksistanne, mutta älkää vastatko,
että jos omatunto ei tunnista vaikka rock-musiikkia synniksi niin se on silloin paatunut.
On nimittäin VL koteja joissa ei kuunnella klassista,
koska se katsotaan maailmalliseksi ja silloin
joutuisin kysymään onko teidän omatuntonne paatunut kun voitte kuunnella klassista.
onko asia oikein vai väärin.
Täällä tulee esille kuinka kirjava tuo omatunto on. Toiset vl-uskovaiset eivät voi hyvällä omallatunnolla katsoa jotain elokuvaa toiset voivat. Miksi täällä kysytään, voinko käydä
jääkiekko-ottelussa, eikö omantunnon pitäisi kertoa se vai kertooko omatunto vain sen mikä
on opittua ja omassa mielessä hyväksytty?
Uskovainen lapsi kuulee, että TV:n katselu on syntiä, hän kuitenkin katsoo jossain kaverilla vaikka uutisia ja hänelle tulee huono-omatunto asiasta.
Myöhemmin hän oppii ettei se katselu ole syntiä
vaan jotkut sieltä tulevat ohjelmat, tällöin hän voi katsoa Uutisia hyvällä omallatunnolla.
Toisin sanoen kun ihminen tietää ja on hyväksynyt, että joku asia on syntiä tai väärin
hänelle tulee tunne, että on tehnyt väärin.
Jos teille sanoisi 12 puhujaa, että tämä keskustelu täällä netissä on syntiä, ette
enää kävisi täällä koska haluaisitte taistella syntiä vastaan ja olisitte hyväksyneet tämän synniksi jos taas minä sanoisin niin, ette
muuttaisi käsityksiänne koska ei minulla ole
sellaista auktoriteettiä teihin.
Kiitän vastauksistanne, mutta älkää vastatko,
että jos omatunto ei tunnista vaikka rock-musiikkia synniksi niin se on silloin paatunut.
On nimittäin VL koteja joissa ei kuunnella klassista,
koska se katsotaan maailmalliseksi ja silloin
joutuisin kysymään onko teidän omatuntonne paatunut kun voitte kuunnella klassista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet oikeassa, että omatunnon ääni on se joka jokaisen uskovaisen sydämessä Pyhän Hengen vaikutuksesta neuvoo toimimaan syntiä vältellen ja jos sitä on tarttunut matkaa hidastamaan niin myös sitä pois panemaan.
Me ihmiset olemme kaikki hyvin erilaisia ja saatamme kokea eri asioita eri tavalla. Myös uskon kokemiseen liittyvissä asioissa. Eikä ole tarkoituskaan, että muuttuisimme keskenämme täysin samoiksi, sillä erilaisiksihan Jumala on meidät luonut. Kuitenkin emme voi lähteä vetämään eri tulkintoja uskosta. Haluamme uskon säilyttääksemme kulkea sitä ristintietä, jolle Raamattu antaa ohjeita ja suuntaa. Uskovaiset keskenään ovat toisilleen myös saattomiehiä, neuvomassa ja rohkaisemassa ja kannustamassa uskossa eteen päin. Tässä ehkä vastaus, siihen, että kuulemme esim. puhujaveljien rakkaita kehoituksia ja neuvoja mieluusti, sen sijaan että kuuntelisimme mitä maailmassa sanotaan ja mikä on maailman mielen mukaista.
Raamatusta Paavalin kirjeissä on useassa kohdassa tavallaan sivuttu juuri tätä ns. seurakunnan yhteistä omaatuntoa... Korinttolaisille suunnatussa kirjeessä Paavali puhuu seuraavaa:
Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät. Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa? Näin sinun tietosi vie tuhoon tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Kun te tällä tavoin teette syntiä veljiänne vastaan ja haavoitatte heidän horjuvaa omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan.
Näin ollen: jos ruoka viettelee veljeni syntiin, en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni.
(1.Kor.8:4-13)
Tämä Raamatunkohta pätee varmaan meidän uskovaistenkin elämässä, luulisin.
Tarvitseeko minun ymmärtää tämä suunnilleen näin:
Älkää tehkö sellaista mitä joku toinen voi pitää syntinä.
Tulee mieleen vaikka seurojen väliajalla tupakoitsijat. Yksi vanhempi vl nuhteli minua kerran tupakoinnista ja sanoi, että se on Jumalan luomistyön tuhoamista ja eikö Jumalan luomistyön tuhoaminen ole syntiä?
Näiden tupakoitsijoidenhan pitäisi olla polttamatta tauolla, koska joku voi ajatella, että voinhan minäkin, vaikka omatunto sanoisi toista. Ja silloin tämä heikko kompastuu. Tällöinhän he sortuvat syntiin Kristusta vastaan niin kuin kirjoitit.
Löytyykö sinulta vastaveto tähän?
ovat kuuluisia siitä, että sätkä roikkuu huulessa kirkonmenojen pihassa.
YÄK!
ei sen kummenpaa vastavetoa kuin että ymmärsit ilmeisesti ihan oikein mitä ajoin viestilläni takaa. Tupakointi ja se miten sinuakin on siinä asiassa "huomautettu" on varmasti juuri tähän asiaan liittyvää. Liittyyhän tupakointiin monesti myös juuri esim. alaikäisten tupakointia, mikä taas on jo lakiakin vastaan. Ja uskovaistenhan tulisi omantuntonsa tähden noudattaa lakia, jollei laki ole uskomiselle este.
Entä onkos kateus ja laiskuus mielestänne syntiä? meidän työpaikalla on kymmenkunta lestadiolais miestä, joita kaikkia vaivaa nämä samat ominaispiirteet. Lisäksi olen saanut "itse teosta" kiinni yhden heistä työajalla pornosivuilla surffailusta. Uskaltaisinpa kyseenalaistaa koko lahkonne. Lastemme päiväkodissakin olen nähnyt lestadiolaislapsiperheen lapsia, joita mikään toiminta ei kiinnostanut, murjottivat vain keskenään pimeässä huoneessa. Koittakaa saada itsenne kiinnostumaan asioista, onko teillä mitään aktiviteetteja (jos kaikki on kiellettyä) elämässänne, mikä saisi teidät innostumaan? Ja olemaan hyödyllisiä yhteiskunnalle? Ihan kauhistuttaa, kun tämäntasoiset ihmiset täällä sikiää!
Kysymys ei ollut mikä on syntiä vaan se koski omatuntoa.
Noitahan kateellisia sun muita kyllä riittää niin vl kuin
muissakin piireissä ja tottakai pitäisi taistella
kateutta ja laiskuutta vastaan.
Onko arvomaailmasi, että kaikkien pitäisi olla
jotenkin hyödyksi tälle yhteiskunnalle?
PS. En ole vl.