Kun edellä vertailtiin Gulffeja ja erilaatuisia omekoja ym.
Kyllähän asia on niin että suomessa tehdyt gulffit EI kuulu samaan sarjaan
näiden kanssa ovat laadukkaampia.
Virossa tehdyt gilffit kuuluu samaan sarjaan ovat todella huonosti
tehtyjä.
Ei gulffin omistaja mutta purjehtinut FG33 Ja FG36
Kyllähän asia on niin että suomessa tehdyt gulffit EI kuulu samaan sarjaan
näiden kanssa ovat laadukkaampia.
Virossa tehdyt gilffit kuuluu samaan sarjaan ovat todella huonosti
tehtyjä.
Ei gulffin omistaja mutta purjehtinut FG33 Ja FG36
Vastaukset 41
Vanhimmat
onko virossa valmistetuissa finngulffeissa jokin tietty yksityiskohta rakenteissa huonommin tehty kuin suomalaisvalmisteisissa, vai mikä tekee näistä huonompilaatuisia?
Puusovitukset sisällä ja ulkona huonosti sovitettu viimeistely puuttuu.
Gelgoatin vesilinja tehty sinne päin rösöinen huono teippi ja työ.
Sisällä suojamatot on yritetty liimata saumat törkeitä.
Seinärimoitus on kuin tonavan aallot.
Hyvin on ainoastaan tehty lyijyköli.
Kiinnostavia havaintoja - koska ja missä tehty?
Viime kevään messuilla katselin esillä ollutta virossa tehtyä FG:tä - se 'näytti' siinä tilanteessa olevan ok!
Samoin oon tutkaillut Ridas 35:n sisustustyötä - virolaista sekin ja siinä ei ollut moittimista. Veistämö on kylläkin eri.
Finngulffien kölit tehdään suomessa ja kuljetetaan viroon asennettaviksi näihin by Viro -gulffeihin, ainakin minun tietääkseni?
Olen kuullut paljon hyvää Saarenmaan veistämöiden ammattitaidosta, etenkin puuosien osalta. Muutaman olen kuullut vieneen paattinsa sinne kunnostettavaksi, viimeksi syksyllä lähti naapurin vene talvehtimaan ja remontoitavaksi sinne. Keväällähän sen sitten näkee mitä sieltä tulee takaisin, siis jos se edes tulee takaisin...
Tarkoitatko kevään messuilla helmikuun venenäyttelyä Helsingissä. Minäkin katselin siellä FG33:sta ja juuri puutyö oli mielestäni tehty huonosti. Veneilijän listaa jatkaakseni, turkkilevyjen ja ja kalusteiden sokkelien väliin oli jätetty sentin rako. Aika epäsiisti rastkaisu johon vaimoni kanssa molemmat kiinnitettiin huomiota.
itse olen useaan otteeseen ihmetellyt etelänaapurissa tehtyjen gulffien viimeistelyä.
aikoinaan kiinnitin FG28:san gelcoatissa olevaan voimakkaaseen appelsiinipintaan (se helsingin messuilla ollut valkoinen yksilö pari vuotta sitten)
viime messuilla ihmettelin FG33:sen katon vehoilussa olevia saumoja peittävien listojen irvistelyä (vajaa sentin kulkuaukon etureunassa) ja epäsiistiä verhoilumaton liimausta mm. wc:ssä.
Ihmetellä täytyy kotimaiset gulffit todella hienoja ja viimeisen päälle tehtyjä.
Onko veistämölle iskenyt AHNEUS myydään kovalla hinnalla
venäläistä laatua.
Niinkuin hra Turhapurokin sanoi.. ja ikivanha totuus on ettei työllä rikastu vaan halvalla teettämällä ja kovalla hinnalla myymällä!!
Jos Ridas 35 maksaa /-oi ~87000eur ja mitä 33-virogulffi 130000eur?? vai oliko se enempikin?
Erotus on melkoinen - eli voittoa tulee per vene melkoisesti kun Ridaksen hintakaan ei omakustannehinta ole..
Materiaalimäärä ja puusepäntyön osuus likimain varmaan sama - suunnilleen samankokoiset rungot.
Juju on siinä että saa ihmiset ostamaan halpaa tavaraa kalliilla hinnalla.
Kautta linjan nimenomaan suomalaisiin yritysjohtajiin on iskenyt puhdas AHNEUS - mikään ei enää riitä. Tulosta tekevät firmat potkii ihmisiä pihalle - uudistetaan organisaatiota..
Ennustan työväenliikkeelle uutta tulemista kymmenen vuoden sisällä - jos ei sitä ennen koko kansantalous romahda kun mitään ei kohta kannata tehdä suomessa jos tulos ei ole älyttömän hyvä, kannattava yritystoiminta ei riitä enää..
Ridas maksaa tosiaan tuon ~87 k€ (85 200 Vene 2/2003), mutta FG33 maksaa sentään "vain" 105 k€ (Vene 2/2003).
Ridaskaan ei siis enää ole halpa, kun ottaa huomioon, että kyseessä on vanhaa suunnittelua oleva vene. Bavaria on jo halvempi (Bavaria 32, 73 k€, lähes yhtä iso).
Aika nousuvoittoisia ovat viron hinnat. Joko he osaavat pyytää enemmän tai sitten joku vetää entistä enemmän välistä. Tuo Ridaskin maksoi aika huomattavasti vähemmän markkinoille tullessaan (350 tmk tjsp.). FG33:n hintakin taisi alussa olla 95 k€ ja FG28 hinta on noussut lähes 10%/v. FG28:n hinta on jo sellainen, että Suomessakin voisi tehdä kannattavasti.
..muistin FG:n hinnan ihan pieleen, sorry!
Joakimin esittämät hinnat ovat vertailukelpoiset, mutta ovat varmastikin muuttuneet jo tähän mennessä. muistelisin, että uivassa FG33 runkohinta olisi ollut jo 108k.
jossain vaiheessa "hinnoittelin" FG33:n ja hinnaksi tuli kattavalla perusvarustuksella 130k EUR (ja siihenhän joku muukin näköjään on päässyt). hinnoittelun suoritin "jos itse olisin ostamassa" -metodilla. tarkoituksena oli siis saada realistinen veneen hinta tarvittavilla varusteilla mahdollisimman taloudellisesti. hinnoittelua tehdessä rungon hinta oli muistaakseni 103k. tehdasvarusteiden hinnan muutoksia en tiedä. tyypillisesti niiden ei kuitenkaan voi olettaa olevan vakioita :o)
ihan vertailun vuoksi, samoihin aikoihin "hinnoittelin" bavaria 36:den (joidenkin mielestä tätä ei tosin tulisi mainita edes samassa viestissä) ja hinnaksi tuli n. 115k.
ridaksen hinnastoa en ole koskaan nähnytkään, joten en tiedä kuinkapaljon se oikeasti maksaa.
dufour 34:jän hinnan sain nousemaan yli 140 tuhanteen, mutta syynä taisi olla runsas tehtaan "varustepakettien" ruksailu. uivassa saamani hinnasto poikkesi jonkin verran alkuperäisestä juuri varustepakettien osalta. hintaa dufourilla nosti mm. vakiona oleva pinnaohjaus (halusin ruorin 3600EUR) ja syvän kölin maksullisuus n. 1800EUR (matala muistaakseni n. 140cm)
Ahneus ei koske vain suomalaisia (yritysjohtajia). Sen italialaisen maitofirman johtaja oli kavaltanut summan, joka oli 1 % koko Italian bkt:sta. Jos kaikki olisivat yhtä ahneita, järkeilyni mukaan ei Italiassa voisi asua kuin 100 asukasta ja koko Euroopassa noin 1000 henkeä (siis sillä edellytyksellä, että voisivat tuottaa saman kansantuotteen). No, ehkä niiden ei tarttis enää sotia elintilaa...
tosin linnassa niistä ei hirveästi pääse nauttimaan!
Kyllä Bavarian voi mainita kun puhutaan finngulfeista jota on tehty virossa
koska ovat yhtä huonosti tehtyjä.
Jos puhutaa gulffeista jota on tehty suomessa EI kuulu samaan
luokkaan koska suomalaiset gulffit ovat korkalaatuisia veneitä
olis vain rahaa ostaa niin ostaisin 36 jalkaisen gulffin.
On mielenkiintoista nähdä kun venelehti testaa kyseisen veneen
niillä ihmeellisillä kaavoilla ja kehuu huipputyötä eikä varmasti
huomaa virolaisten huonoa työtä.
Testin loppulausunto Finngulf 33 on?
Puutyöt hyvin lakattu joitakin pieniä valumia
Ruffin katolla olevat vinssit vähän notkuu mutta ei haittaa tahtia *
Vessan pyttyä voisi siirtää 1 sentti vasemalle
Hinta todella edullinen
*näin kun Maarianhaminassa viime kesänä vedettiin äijää mastoon
vinssit notkui ruffin katolla katto oli ilmeisesti unohtunut vahvistaa
Entinen Venelehden tilaaja
ne vene-lehden testit nyt muutenkin on vähäm mitä sattuu.
etenkin performanssikaaviot mietityttävät. kuulemma joe 17 pesee esim. h-veneen mennen tullen (jäi vain pahasti mieltä kaivertamaan)
eivät varmaankaan koskaan ole miettineet että esim. IMS tai ORC Club todistuksia voisi käyttää jotenkin hyödyksi.
Puusepäntyöhön mainitsen että kun kerran pääsin suomalaiselle veistämölle niin hämmästykseni oli järkyttävän suuri - ymmärsin näet silloin että jos veneen sisustus rakennetaan hyvin niin siinä joudutaan tekemään hirveän paljon yksilökohtaista työtä jokaisen rungon kanssa.
Lasikuiturunko kun lyödään muotista ulos ja puoliskot liitetään yhteen ..ja pannaan kansi paikalleen niin erot runkojen kesken on niin suuria että tällaisia "sentin" rakoja siellä täällä todellakin tulee jos sisustuselementit tehdään ns. "sapluunamalli" periaatteella eli jonkinasteisenakaan sarjatyönä. Rungoissa on senttien eroja keskenään.
Sillä veistämöllä jolla kävin esim kaikki sisustuselementit rakennettiin venekohtaisesti jokainen osa sovittaen tarkasti paikalleen ja mm. tiikkipinnat viilutettiin itse. Tiikkivaneriarkkien värierojen vaihtelu on niin huomattavaa eikä eri värisävyjä voi laittaa vierekkäin että on edullisempaa varastoida paljon viiluja kuin valmiita vanerilevyjä ja sitten valita suunnilleen samanväriset / vene, kaarilistat liimattiin itse viiluista jne.. varastossa oli hyvin vähän mitään valmista "kaupasta ostettavaa" jalopuutavaraa.. Todellakin ammattitaitoa vaativaa puusepäntyötä. Jokainen vene tehdään yksilönä - siksipä ne myös sitten maksavat. Työnjälkikin on sitten huippuluokkaa.
Veneessä pitemmän päälle ratkaisevammaksi ainakin minun mielestä tulee kyllä rakenteellinen lujuus ja kestävyys. Jos esim. laipio on jäykiste niin ne kohdat täytyy olla luotettavasti rakennettuja, pienet raot kalusteiden sovituksissa ovat merkityksettömämpiä ja tulee kai jossain määrin hyväksyä jos on halpatuontimaan tuotteesta kyse.. - yleinen huolimattomuus asennuksissa lienee reklamoinnin paikka? En ole päässyt niin pitkälle - liekkö koskaan pääsen että voisin omaa uutta venettä silmäillä niin tarkkaan että vikalistaa voisin kirjoittaa.
Olettaisin että jonkinlainen takuuaika on myös veneillä jona aikana löydetyt viat ja puutteet korjataan??
Tähän kaipaisin kommenttia uuden veneen ostaneelta - toimiiko takuukorjaukset tällaisissa tapauksissa nimenomaan veistämötyön osalta???
Todella huolestuttavaa jos ruffin katto vinssien alla notkuu - sellainen ei voi kestää kymmeniä vuosia - ihmettelen jos asiaa ei korjata tai asiakkaat eivät vaadi takuukorjausta tuollaiseen seikkaan?
Tehdäänkö runkoja tosiaan kahdesta puoliskosta yhteenliittämällä? Mikä veistämö tekee? Tuntuu uskomattomalta sekä lujuuden että työmäärän kannalta. Olisihan paljon helpompaa jos muotti aukeaisi kahteen puoliskoon, niin itse vene saadaan rakenteeltaan yhtenäiseksi.
Itsekin olen tuollaista "olisin ostamassa" hinnoittelua tehnyt. FG28 menee väkisin ~85 k€ ja nuo 33-34 (Dehler, FG, X) jalkaiset sinne 130 k€ paikkeille ja Elan 31 hyvin lähelle 100 k€.
Kaikkiin veneisiin menee minun valinnoilla 6-10 k€ purjeisiin, yli 3 k€ elektroniikkaan, katsastusvarusteisiin ~2k€, pukki pressu 2 k€, lämppäri 2 k€ jne. Lisäksi tulee vielä veneestä riippuen parempi köli- tai mastovaihtoehto, rahti ja monet venekohtaiset lisävarusteet (tiikkiä, kaappeja jne.) Yleensä tuossa kokoluokassa näyttäisi olevan tuo 20-30 k€ listahinnan päälle.
Olen ostanut uuden valmiin 36 jalkaisen vuosia sitten takuuasiota oli
veistämö hoiti kaikki kiitettävästi ilman minkäänlaista murinaa
tosin niitä ei ollut paljon.
Jos joku sanoo että uudessa veneessä ei ole takuuasioita
ei osaa löytää takuuasiota neljä purjevenettä itse rakentanut runkovalmiista
joissa kaikissa oli sisäapukone Olsson 29 senorita ja lady helsman
ja siesta 32
Lähettäkää mulle sanakirja...............
Käsittääkseni useimmat isommat purjeveneet tehdään kahdesta rungonpuolikkaasta. Esim. Maestro 38 on kahdesta puolikkaasta leivottu.
Yksi syy kahden osan käyttöön lienee valmistustekninen. Kun runkoa laminoidaan, päästään mattoa ja hartsia levittämään sekä telaamaan kummaltakin puolelta runkoaa. Toisaalta myös isojen painavien muottien yhteenliittäminen ja käsittely saattaisi olla varsin työlästä.
Tuon vuodatuksen rinnalla Alastalon salissa on kevyttä kenttälukemista.
Käypä katsomassa esim Hallberg-Rassyn nettisivuja. Siellä nimenomaan kerrotaan tästä metodista ja todetaan rungon liitoksen olevan rungon kaikkein vahvin kohta!
Lukekaa Vene-lehden testit Bavariasta. En ole huomannut moitteita. Paitsi jos halpa hinta on sellainen. Mulla on ollu Sunwind 27 ja Inferno 31, tää jälkimmäinen oli kyllä vimosen päälle. Mutta tilaa lisää. Bavaria 34 3:lla kajuutalla ja kaikilla varusteilla käytettynä 75000-100000. Rahti tai itse seilaa. Ei tulli- tai veroja kun tuot EU-maista.
On valitettavaa että näitä veneitä ei riitä
kaikille VALITAN ei ole tarjontaa
Joo, katsoin tosiaan HR:n sivuja ja Najadin myös ja hämmästyin. Ovelaa kehua heikkoa kohtaa ennekuin kukaan ehtii esittää siitä epäilyksiään. No, totta kai liitos on riittävän luja, ainakin kun HR:stä ja Najadista on kyse. Kun tuota ajattelee, on tietysti selvää ettei isoa runkoa voi tehdä yhtenä kappaleena, muutenhan laminoijat joutuisivat kävelemään muotissa märän laminaatin päällä.
Bavaria ollut kaikissa näkemissäni vene-lehden vertailuissa joukon hitain, onko se sitten vika vai ei riippuu ostajan mieltymyksistä. Itse arvostan purjeveneessä enemmän purjehdusominaisuuksia kuin sisätiloja ja olen myös valmis maksamaan ominaisuuksista ja/tai tinkimään sisätiloista. Samanpituisiin veneisiin verrattaessa se on lähtöhinnaltaan kieltämättä halvin ja tilavin, hinta ja tilavuus tuskin kenenkään mielestä on negatiivinen asia venettä hankittaessa. Vertailujen perusteella kuitenkin näyttäisi siltä että nämä on saatu aikaan purjehdusominaisuuksien kustannuksella.
... lienee veistämön fasiliteeteista. Southamptonin jätit ainakin tehdään yhtenä kappaleena, kuten myös valtamerikisapaatit esim. Uudessa Seelannissa. Mietin vaan, jos liitos on vahvin kohta, eikö paatti kannata koota pienistä palasista kokoamalla.............
Bavaria onkin rakentanut Match-mallistonsa juuri sinunkaltaisillesi purjehdusvauhtia arvostaville. Taitaa vastaavan kokoiset Gulfit sun muut jäädä peräpeiliä tillittämään...
Pitääkö sitä joka palstalla mainostaa
kyllä kaikki tietää surkea esitys
tämä merten lada.
Alkuperäine aihe ei ollut Bavariasta eikö vain.
Liitos on toki vahva, koska siinä on selvästi paksumpi laminaatti (puoliskojen alkuperäinen liitoksen yli sisäpuolella vedetty. Lisäksi sandwich-rakenteisissa liitoskohta on paksua umpilaminaattia.
Koko veneen voisi toki rakentaa vastaavilla ainevahvuuksilla kuin liitoksen, mutta se tulisi kalliiksi ja painavaksi.
Liitoksesta ei siis ole mitään iloa lopputuotteessa, muttei merkittävää haittaakaan, ellei pyritä äärimmäisen kevyisiin rakenteisiin.
Saksalaista ja Virolaista työtä voi pitää samanarvoisena ja veratailukelpoisena. No johan nyt on. En mitenkään halua mollata Virolaisia, mutta sen verran olen kyllä ollut tekemisissä, että tiedän miten homma menee. Se, että siellä on paljon hyviä ja vastuuntuontosia tekijöitä ei takaa mitään, sillä ne, jotka lopulta vaikkapa nuo Finngulfit kasaan rappaavat saatavat omata huomattavan alhaisen työmoraalin enkä yhtään ihmettele sitä, että vaikkapa joku vinssin kiinnityskohdan vahvike nyt olisikin unohtunut. Laatu tulee varmasti parantumaan mutta ottaa veilä oman aikansa. Alan jo voida pahoin kun ajattelinkin Ridasta tai Virossa valmistettua Fingulffia.
..niin mistä tiedät että tehdään "kokonaisina" onko kyseessä ruiskulaminointi vai alipaineimu - eikös tätä käytetty noissa Guy:n veneissä??
Puolikkaina teko lienee yleisin menetelmä ainakin käsityönä jota yleisesti pidetään laadukkaampana menetelmänä telaamisen ansiosta.. vai?
Näin on että ekaa kertaa kuultuna ratkaisu yllättää - eikö?
...tiennyt aina, että ruotsalaiset "pienet" veistämöt (HR, Najad, Linjett...) tekevät näin, englantilaiset "isot" tekevät toisin onoffinsa. Olen ollut paikanpäällä!
On valitettavaa että joku ajettelee noin VALITAN ei ole kaikkien haluama vene on mielestäni mitäänsanomattoman näköinen eikä purjehdikkaan niin hyvyn kuin mainostetaan onhan se toki hyvä itse uskoa olet varmaan lukenut vene-lehdestä kirjalliset lahjasi antavat viiteitä siitä voithan vielä jättää välilyönnitkin pois se nopeuttaa kitjoittamista ja varsinkin ymmärtämistä
Joo kyllähän toi rungon valmistustapa suoraan korreloi laatuun. Nautorkin ainakin aikaisemmin teki rungot kahdesta palasta (siis vasen ja oikea puoli erikseen). Sempä takia ei veistämo ole saavuttanut mainittavaa mainetta maailmalla, näin se vain on. Niin näitä pieniä ja halpoja veneitä vaan joudutaan pienillä veistämöillä tekemään. Ja sitten on vielä noi puu veneet. Niitäkin jotkut köyhät tekee laudoista, eikös parempi tulis, jos veistäis yhdestä puusta. Eikös jossain ameriikassa kasva niin isoja puita, että voitas ainakin tollaset alle 40 jalkaiset veistää yhdestä puusta. Ja jos olis sopivasti oksa kohallaan vois sitä käyttää mastona,kovertais vain puun ontoksi niin olis kansi ja kaikki valmiina. Eikä tarttis itkeä sisustusmoduulien rakoja ja huona istuvuutta. Ja sitten vielä noi laivatelakat, kai nekin tekee noi pikku purkkinsa yhdestä pellistä ettei tarvii saumoja.
...valmistustavan korreloivan laatuun. Mielestäni siitä on selvänä osoituksena juuri "pienten" ruotsalaisten veistämöiden tuotteet, joiden laatua ei liene kukaan tosissaan voi kyseenalaistaa. Uskoisin pikemminkin, että suunnittelulla esim. materiaalin, pohjan muodon ja kölin kiinnityksen suhteen on enemmän merkitystä. Esim. veistämö, joka Uudessa Seelannissa teki Ellen McArthurin Kingfisherin (tasainen pohja, leveä, "pistoköli" raskaalla bulbilla) ei voi edes ajatella tekevänsä paattia kahdessa puolikkaassa.
mitenniineimukariitäniitäveneitäjokaisellemaksavalleasiakkaalle!!!!
"Alan jo voida pahoin kun ajattelinkin Ridasta tai Virossa valmistettua Fingulffia."
Minä sen sijaan katson vain hyvällä tätä "halpatuontia", pysyyhän skandivanhukseni arvossaan:)
Kertoisiko kukaan miksi tehdas sijoittaa rahaa tegnologiaan kymmeniä miljoonia euroja tehdäkseen huonoja veneitä ? Entä miksi niitä ostetaan noin 2000 kpl vudessa jos ne on huonoja . Luulisi että niitä löytyy vain veneiden hautuumaalla . Tai tehdas olisi jo konkassa takuu ja oikeus maksujen kanssa .
Saa varmaan jo moottoritkin humattavasti halvelmalla kuin esim: dehler (joka valmistaa samalla tekniikalla veneitä kuin bavaria)vain 190 kpl vuodessa siinä hinnan edullisuuden salaisuus .