Vähän hölmö ongelma mulla. Niin kauan aina menee hyvin kunnes annan itselleni luvan ihastua johonkin naiseen. Sitten homma menee pilalle ja alan käyttäytyä omituisesti, en uskalla enää jutella hänen kanssaan enkä katsoa silmiin. Mitä tämä on? Toisaalta haluaisin valtavasti olla tuon ihmisen kanssa, mutta toisaalta pelkään mokaavani koko homman ja annan mieluummin kaiken kontaktin olla. Eihän tästä tätä menoa tule muuta kuin pahaa mieltä minulle ja niille naisille, joilta satun saamaan vastakaikua.
En oikein enää keksi mitä voisin tehdä.
En oikein enää keksi mitä voisin tehdä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sama ongelma mulla, heti kun/jos mies vähänkin kiinnostaa menen totaalisen lukkoon enkä paljasta mitään itsestäni, tai odotan passiivisena että mies ehkä jahtaa minua niin paljon että voin kuvitella hänen olevan todella kiinnostunut, silloinkaan ei ole takeita että uskallan "panna kaiken peliin". rasittaa minuakin todella mutta minkäs itselleen voi?? Ja vissiin todennäk. mukaan mies silloin saa sen käsityksen ettei kiinnosta. Takana tosin monia pettymyksiä ja pahaa oloa miesten takia, luottamusta multa on enää vaikea kenenkään saada :(.
Kun kuitenkin haluaisi ihastua ja rakastua oikein kunnollakin vielä.. :( :).
Säkin olet sitten "saanut kynsillesi" näissä asioissa, niin kuin mä. Se jättää jälkensä pitkäksi aikaa, eikä sitten ole niin hanakasti näyttämässä tunteitaan seuraavalla kertaa. Siksi mäkin olen koittanut olla niinkun ei muka kukaan kiinnostaisi ollenkaan.
Mä uskon vahvasti että pystyn vielä löytään jonkun johon mä voin luottaa etkä säkään näemmä ole menettänyt toivoasi. Pidetään siitä kiinni.
kyllä sen vetäytymisen tulkitsee yleensä niin, että ei miestä näytä kiinnostavan. Joskus kyllä käy mielessä, että onko mies kuitenkin kiinnostunut, vaikka näyttää muulta. Ei siinä paljoa uskalla sitten enää tehdä, ehdotella tapaamista, jne jos mies ei katso silmiin kun juttelee hänelle.
Jos mies pakenee paikalta kiireesti, niin ikävä olo jää, jos itse tunnen kiinnostusta miestä kohtaan. Näin mulle kävi joku aika sitten ja harmittaa koko juttu. Ehkä hän sitten piti minua jotenkin tyhmänä kun sanoin jotain, mistä hän ei pitänyt, jne. No, ei sille varmaan enää mitään voi. Hän ei tainnut kiinnostua sitten.
Aina ne miehet kiinnostuu joista ei itse kiinnostu ja ne ei kiinnostu, joista itse kiinnostuu. Milloin kohtaa sen, jonka kans tunne molemminpuolinen ?
puhunut kenenkään naispuolisen kanssa asiasta
tai tuntemuksista? Onko ketään jolle olisit edes hieman avautunut tai jolle voisit avautua joku
"samanlainen"kuin sinä..
Olen kuullu eräältä ystävältäni ihan samanlaista texiä..Hän teki saman kuin sinä,
lopetti yhteydenpidon.En ole hänelle vihainen
enkä tiedä hänen tunteistaan minua kohtaan.
Kesällä oli kuulema hieman ihastunut.Kun viimeksi nähtiin ni puhuttiin aika kauan, hän on kuitenkin aika vaitonainen vaikka hän teitää että minä jos kuka tiedän tunteen koska olemme
monilla tavoilla samanlaisia.
Onko sinulla ketään jolle voisit puhua ja joka tuntee sinut ja luonteesi?
juttu. joka tosissaan alkaa riepoon ku ei oikeesti mikään juttu voi olla onnistuakseen, ku aina ku huomaa ihastuvansa, tai alkavansa tuntee jotain jotain tyyppiä kohtaan nii meikä vetää pakkia oikeen kunnolla ja meen tuhannen kipsiin ja solmuun. kai tää on jotain itsesuojeluvaistojuttuja, ettei vaan käy köpösti, mut mitenhän täs käy jos ei koskaan ala millekkään eikä ota mitään mistään irti, huonosti, huonoiten käy.. joten eiköhän vielä yritellä;)?
Ja veikkaisin että aika yleinen sellainen. Niin pitkään kun tunteita naista kohtaan ei ole niin pystyn käyttäytymään luontevasti mutta auta armias jos kiinnostun jostain naisesta ja viimeistään siinä vaiheessa kun ainakin itse kuvittelen että kiinnostus saattaisi olla molemminpuolista niin meikäläinen menee täysin lukkoon. Silmiin katsominen, puhuminen ja jopa moikkaaminen muuttuu ylitsepääsenättömäksi tehtäväksi ja alan käyttäytymään kun en edes huomaisia kyseistä henkilöä. Mun ratkaisu oli se että en jaksa selvinpäin edes elätellä toivoa mistään suhdejutuista vaan keskitän kaiken energian baarireissuille jolloin humalassa kaikki on paljon helpompaa.
Tällä hetkellä ongelma vaan on se että oon ihastunut yhteen naiseen jota näen vain työpaikalla ja ekan kerran kun tavattiin oli mun mielestä selvää vilkuilua puolin ja toisin ilmassa ja sehän johti siihen että en uskalla enää edes katsella hänen suuntaan kun nähdään. Varmaan mun pitää alkaa väijyyn tai vastaavaa häntä että satuttais joskus samaan aikaan samaan baariin. Kyllä elämä on vaikeaa....
Oot ihan samanlainen kun mä. Niin kauan kun en tunne mitään niin on helppo olla rento. Nyt jännittääkin armottomasti. Viimeks nimittäin olin supercool yhden naisen seurassa kun en ajatellut siitä mitään. Sitten tuntu että me oltiin niin samalla aaltopituudella, että mä ihastuin siihen kovasti. AARGH, miten mä nyt enää pystyn olemaan edes puoliksi niin rento? Enhän mä pysty peittämään pettymystä jos se ei olekaan kiinnostunut musta. Voi elämä.
Kännijutut on olleet ihan mukavia niin kauan kun on ite humalassa... Mutta sitten selvinpäin iskee hirveä morkkis, että on antanut naiselle rennomman kuvan itsestään kuin onkaan. Pelkään aina että naiset huomaavat että vaikka humalassa olen rento, niin selvinpäin sitten jännitänkin. No, pitää koittaa tän naisen kanssa paremmalla onnella. Parin päivän päästä näen hänet, selvinpäin. En aio tehdä aloitetta, koska pelkässä normaalissa olemisessa on jo tekemistä hänen seurassaan nyt kun olen jo ihastunut häneen. Mutta mitähän minä sitten teen jos hän onkin kiinnostunut minusta? En osaa sanoa yhtään sen paremmin kuin tekään.
olen ihan samanlainen.Olen jopa lopettanut meikkaamisen ja kaupungilla käymisen etten vain vahingossakaan sattuisi ihastumaan keneenkään ;) Ja jos niin kaikestahuolimatta käy niin kiellän tunteeni täysin.En halua olla yksin mutta en myöskään halua pettyä. Mutta me kaikki löydämme vielä jonkun joka ei anna meidän edessämme periksi- niin sinäkin. Joten Tsemiä =))!
Epävarmuus on ärsyttävää. Kun on ihastunut, muttei tiedä haluaako oikeasti jutusta enempää, ts. seurustelua. Sitä sitten ollaan kavereita ja haluis ehkä enemmän, mut ku ei uskalla sanoa, kun ei tiedä varmaa. Jos vaikka suoraan kysytään, niin vastaan jotain ympäripyöreää, kuten haluun olla hyvissä väleissä kanssasi. Plaah. Pitäs uskaltaa heittäytyä. Haluun sut! Jos sattuu, ni sit sattuu. Parempi kokee joitai pettymyksiä unelmien puolesta, ku unohtaa unelmansa.