Miten pystyisin unohtamaan?

Erosin jätkäkamustani n. 3kk sitten.
Seurustelimme 11kk ja suhteemme oli ihana. Mutta
kaatui siihen kun hän rakastui toiseen likkaan.
Itse olen seurustellut nyt 3vkoa ihanan ja hellän
miehen kanssa. Muistan kun entiseni jätti minut
niin olin syömättä viikon ja nukuin vain pari
tuntia yössä. Se todellakin sattui ja luulin että
en selviä koskaan siitä ylitse. Mutta toisin
kävi, kiitos ihanien ystävieni! Ystäväni eivät
antaneet mun jäädä kotiin itkemään vaan veivät
mua ajelulle ja muutenkin pitivät mulle seuraa.
Itselläni on toinen mies auttanut. Tiedän että
rakastan aina jollain tavalla entistäni, mutta
rakastan nykyistäni älyttömästi enkä luopuisi
hänestä koskaan, vaikka vaikeuksia meilläkin
alussa jo oli. Muistan entiseni ikuisuuden enkä
muistele häntä pahalla, vaikka en ikinä
unohdakaan kuinka muhun koska silloin. Elämä
todellakin vielä hymyilee!!!

Uutta ei kannata todellakaan ottaa pelkän jonkun
saamisen takia. Muuten seuraa helposti niin, et
taas on ero edessä ja siitä alkaa mieskierre, kun
jatkuvasti ottaa uuden edellisen tilalle. Se
vasta hirveetä on. Mä en kyl osaa sanoo miten sä
pääsisit exäs yli, mut sen mä osaan sanoo että
älä yritä hoputtaa ittees väkisin mihinkään. Jos
vielä kuukauden päästä haluut itkee sen perään,
senkus itket. Jos et vuodenkaan päästä haluu
uutta miestä, pysy sinkkuna. Anna asioiden olla
sellaset kun ne on, ellet itse siitä todella
kärsi.

Miksi hänet pitäisi unohtaa? Jos järki sanoo
vastaan, mutta sydän halajaa hänet takaisin, niin
eikös rakkausasiat ole yleensä sen sydämen
asioita. Liika järkeily tekee sinusta vielä
muumion, kun sydän pakahtuu, mutta et suostu
antamaan sille valtaa. Se syö sinut sisältä ja
kohta huomaat että sinulla on hänen korvikkeita
ja yksikään ei ole hänen veroinen. Jos sinulla on
vielä mahdollisuus saada hänet takaisin, niin
tekisitkö kaikkesi sen eteen? Haluaisiko hän
sinut takaisin? Ole rohkea ja selvitä hänen
tunteet sinua kohtaan vaikka tapaamalla hänet,
niin mistä sitä tietää jos hän vaikka haluaisi
sinut takaisin yhtä palavasti kuin sinä hänet.
Ehkä te olette luodut toisillenne. Masentavaa
tekstiä jos yrität toden teolla unohtaa hänet,
mutta vaikuttaisi ettet halua unohtaa häntä, vaan
järkesi sanoo että pitäisi, muttet halua. Yksi
konsti on kadota maan alle, eli älä pidä häneen
yhteyttä, jos teillä on yhteisiä ystäviä, älä
tapaa heitäkään, koska heiltä kuulet hänen
kuulumiset ja niin edelleen. Se ehkä toimisi,
mutta suosittelisin ensin selvittämään molempien
tunteet, koska jos tiedät ettei hän halua sinua,
on hänet helpompi unohtaa, mutta jos taas hänellä
on samat tunteet vielä tallella, niin mistä sitä
tietää jos te kaksi olette toisillenne luotu.
Varmasti vaikea tehtävä, mutta se tuo
mielenrauhan tai äärettömän onnellisuuden. Et
kyllä kerro enempää kohtaamisistanne ja millaisia
ne ovat ja pidättekö muuten yhteyttä. Yritä
kestää ja tehdä päätös ollakko rohkea vai ei.

Mä oon ollu nyt 11kk yhen jätkän kanssa ja tää
meijän yhdessä oleminen on vähän sitä ja tätä...
ollaan, ei olla, ollaan, ei olla. Meidän
molempien järki sanoo et ei tää kannata, koska
tapellaan almost joka asiasta, mut sydän sanoo
toista, koska me rakastetaan toisiamme. No... Ari
selittää homman näin että: sillä on kolmet aivot
1.päässä 2.rinnassa 3.jalkojen välissä. Ykkös
aivot sanoo et ei täst jutusta tuu mitään. Kakkos
aivot sanoo: mä rakastan tota muijaa ja haluan
olla sen kanssa ja kolmos aivot sanoo: pillua,
pillua! Se kuuntelee niitä kakkos aivoja ja
blokkas ne kahet muut aivot pois. Sama mulla. Ei
sun kannata yrittää unohtaa sitä jätkää, jos sun
sydän sanoo ettet halua unohtaa. Tiedätkö että
onko sillä jätkällä vielä tunteita sua kohtaan???
Jos sä tosiaan rakastat sitä jätkää ni go girl!
Älä jätä mahdollisuutta käyttämättä. Jos teillä
on ongelmia ni selvittäkää ne puhumalla. Nyt
ainakin tiedät mistä teille ongelmatilanteita
syntyy kun oot jo ollu sen kanssa 7kk, sillä
tavalla te voitte välttää ongelmat! Älä
todellakaan tee päinvastoin ku sydän sanoo, koska
sydän on aina oikeessa, sydän tietää mikä on hyvä
ja mikä ei, siis heitä se järki roskikseen ja
painu juttelemaan tän sun ex-kultas kanssa, ni
voipi olla et ne asiat voiski järjestyä ihan
mallilleen! tsemppiä sulle!!! =)

hei. sun juttus kuullostaa ihan samalta ku mun
tarinani. mä tiedän tasan tarkkaan miltä susta
tuntuu!! kysy tältä jätkältä että oisko
mahollista koittaa vielä ja sanot sille suoraan
tuntees et sul on ikävä jne. ja jos ei ni sit
vaan yrität yrittää eteenpäin. ja se frendi juttu
on ihan hyvä. mä oon nyt kaveri mun iki-ihanan
exän kanssa ja jotenki tuntuu tosi hyvältä ku voi
puhua sille vieläkin kaikesta ja on mukava tietää
että se välittää vieläkin. puhu sen jätkän kans,
kysy sitä et miks se jätti sut ja juttelette eri
vaihtoehdoista ja kaikkea.. kyllä se siitä. on
meitä muitakin joilla on sama ongelma, et ole
yksin :) pää pystyyn!!