Voiko kissalla olla flunssa? Hankittiin mieheni kanssa pari päivää sitten kissanpentu, joka eilen alkoi aivastelemaan. Myös toinen silmä vuotaa hieman, mutta nenä tuntuu olevan normaalin kostea. Me ollaan molemmat flunssassa, joten voiko olla mahdollista, että pöpö on tarttunut kissaankin? Onko toisaalta mahdollista, että oireet johtuvat muuton aiheuttamasta stressistä?
Kissalla flunssa??
Tuore omistaja
164284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä kissatkin sairastavat flunssaa mutta eivät saa tartuntaa ihmisestä, kuin eivät ihmisetkään saa tartuntaa kissoista. Meillä on ollut yli 20v. aina kissa ja rokotettu vain kissaruttoa vastaan koska eläinlääkärimme ei ole katsonut tarpeelliseksi flunssa rokotusta antaa kun emme vie kissaamme ulkomaille.
Mainitsit että kissanne kirsu on kostea niin kuin pitääkin olla. Eihän pentua ole vaan liian aikaisin vierotettu emostaan?
Jos kissassanne huomioit jotain muitakin muutoksia niin kysele eläinlääkäriltä vaikka puhelimitse.
ei aiheuta oireita vaan voi laukaista piilevät sairaudet esiin.
Klamydia mm. oireilee kuvailemallasi tavalla, ensin alkaa vuotaa toinen silmä ja sitten toinen. Flunssia on erilaisia, osa bakteeriperäisiä ja osa virusperäisiä. Klamydia on bakteeriperäinen ja siis hoidettavissa antibiooteilla. Virusperäisiin ei hoitoa ole, vaan rokotus on ainoa ehkäisy. Herpes on virussairaus ja jättää helposti oireettomia kantajia. Rokotus jälkikäteen ei enää estä tautia, tosin saattaa antaa jonkin verran suojaa.
Flunssien esiintymisellä ei ole mitään yhteyttä ulkomaan matkailuun, vaan sen voi ihminen tuoda ulkoa mukanaan tai emo voi tartuttaa pennut. Siksi ihmettelen edellisen kirjoittajan lääkärin kertomaa, no tiedän kyllä etteivät kaikki lääkärit osaa hoitaa kissoja. Rabies-rokotusta ei tarvita kuin ulkomaille matkustettaessa, muut rokotukset kannattaa kissalle antaa.
Mamma 40, olet vielä nuori minuun verrattuna!!!
Asumme suurkaupungissa ja kissamme omalääkäri ei kuulu siihen lääkärikuntaan joka ei osaa muka hoitaa kissoja, emme toki rakkaita lemmikkejämme sellaiselle edes veisikään. Saamme parhaan hoidon eläinlääkäriltämme jolla on sydän mukana työssään, kuinka moni eläinlääkäri osaa käsitellä kissoja niin ettei tarvitse rauhoittaa kun poistetaan hammaskivi tai tehdään joku muu toimenpide?
Mainittakoon myös esim. että tämä eläinlääkärimme teki tutkimustyön kissojen akupunktiohoidosta.
Veneilemme paljon ja kissamme ovat aina mukana, siksi kysymys ulkomaan matkailustamme, hyvä mamma40.
lääkärin pitäisi tietää myöskin, että flunssat ovat erittän tarttuvia tauteja joista osaan tepsii vain ennaltaehkäisy eli rokotus ja osaan antibioottihoito.
Ikävä kyllä omat kokemukseni lääkäreistä eivät ole kovin mairittelevia, eikä lääkärin toimipaikka tai käsittelytaito ole tiedon takaaja, vaan halu oppia ja etsiä se viimeisin tieto nimenomaan kissojen hoidosta, sitä kun ei opeteta koulussa. Meilläkin lääkärit pystyvät takuulla käsittelemään kissojamme koska niitä on käsitelty myöskin kotona. Hammaskiven puhdistus käsipelillä ei ole edes suotavaa, vaan ultra-äänilaitteella saa parempaa jälkeä. Sitä ei taas voi tehdä ilman rauhoitusta. Kissamme on ultrattu sekä otettu rtg-kuvia ilman rauhoitusta.
Jos olet tyytyväinen hoitavaan lääkäriin, on se hyvä asia. Se miksi otin aiheen esille, on kokemukseni ja monien muiden kokemukset niistä huonoista lääkäreistä. Olen kasvattajana joutunut sen kokemaan muutaman kerran, onneksi ilman ikäviä seurauksia.
Jäin ihmettelemään kun olet kasvattaja ja silti kokemuksia niistä huonoista eläinlääkäreistä?
Tuskin ostaisimme sinulta kissaa kun et tunne edes paikkakuntasi eläinlääkäreitä.
yksinkertaisuus!
Mitä tekemistä huonoilla lääkärikokemuksilla on minun kasvatukseni kanssa? Mitä tekemistä sillä on edes osaamiseni siis kissoihin liittyvän tieto-taidon kanssa? Eihän sitä voi etukäteen tietää jokaisesta lääkäristä millainen hän on, osaako hoitaa kissoja vai ei. Ennustaja en sentään ole, mutten myöskään uudelleen huonolle lääkärille mene kun sellaiseen törmään. Enkä tietääkseni ole tällä palstalla pentujani kenellekään tarjonnut, en sinullekaan.
Minä jäin ihmettelemään syytä siihen MIKSI sinä minun silmilleni tulet. En ole sinua arvostellut missään kohtaa, vaan ihmetellyt lääkärin tietoja. Miten se saa sinut pillastumaan ja kirjoittamaan tuohon tyyliin?
Edellisessä viestissäsi otit esiin vanhemmuutesi verrattuna minuun, miten se asiaan liittyi - eli mitä tekemistä sinun tai minun iällä on lääkärin taitoihin? ei käsittääkseni mitään. Samoin kuin lääkärin taitoihin vaikuttaa halu oppia kissoista tarvittavat asiat, niin myöskin omistajan. Jos haluat vertailla, niin minulla on ollut kissoja koko ikäni, sisäkissoja yli 20 vuotta, kasvattajana (yli 10 vuotta) halu oppia koko ajan lisää. Ikä ei näytä myöskään opettavan käytöstapoja.
Minä tunnen kyllä paikkakuntani lääkärit (miten sinä, minua tuntematta, edes pystyt väittämään etten tunne) ja käytän heistä parasta, olen käyttänyt myöskin maan parhaita lääkäreitä (kissaspecialisteja) jos on ollut tarvetta. Joten hyökkäyksesi on täysin aiheeton.
lueppa uudestaan ne omat kirjoittamasi viestit josko vaikka unotui mitä niihin kirjoitit ja minulle vihjailit!!!
"Flunssien esiintymisellä ei ole mitään yhteyttä ulkomaan matkailuun, vaan sen voi ihminen tuoda ulkoa mukanaan tai emo voi tartuttaa pennut. Siksi ihmettelen edellisen kirjoittajan lääkärin kertomaa, no tiedän kyllä etteivät kaikki lääkärit osaa hoitaa kissoja.
Ikävä kyllä omat kokemukseni lääkäreistä eivät ole kovin mairittelevia, eikä lääkärin toimipaikka tai käsittelytaito ole tiedon takaaja, vaan halu oppia ja etsiä se viimeisin tieto nimenomaan kissojen hoidosta, sitä kun ei opeteta koulussa.
Jos olet tyytyväinen hoitavaan lääkäriin, on se hyvä asia. Se miksi otin aiheen esille, on kokemukseni ja monien muiden kokemukset niistä huonoista lääkäreistä. Olen kasvattajana joutunut sen kokemaan muutaman kerran, onneksi ilman ikäviä seurauksia"
Tuossa lainauksia mamman kirjoituksista. Minusta siinä ei vihjailla mitään, vaan sanotaan suoraan, että joskus eläinlääkärit eivät tiedä tuon taivaallista kissojen hoidosta (mikä on totta). Sinun tietoihisi tai taitoihisi ei ole puututtu, vaan mamma on koko ajan puhunut ELÄINLÄÄKÄRIN tiedoista ja taidoista, paitsi tietysti jos olet itse ko. eläinlääkäri...?
"Se miksi otin aiheen esille, on kokemukseni ja monien muiden kokemukset niistä huonoista lääkäreistä. Olen kasvattajana joutunut sen kokemaan muutaman kerran, onneksi ilman ikäviä seurauksia."
Jos luulet tuon kasvattajamaininnan olevan sinun haukkumistasi (en ymmärrä miten, mutta se on ainoa, minkä keksin), niin luulen sen kylläkin mainitun vain siksi, että kasvattajalla on useampi kissa ja kasvattaja vie useammin pentuja eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja rokotettavaksi, joten kasvattajat käyvät eläinlääkärissä keskimäärin useammin kuin tavallinen kissanomistaja...
rivienvälistä lukeminen on jo taito sinänsä;-)
Näköjään selvästi kirjoitetutkin osataan kääntää päinvastaisiksi. En pysty tuohon muuta toteamaan kuin, että "peiliin katsominen kannattaa aina".
tuossa missään kohtaa, että niitä kokemuksia on jatkuvasti, kokoajan, aina.... en sellaisia sanoja löydä, vaan "muutaman kerran".
Kissojen kanssa ikänsä touhunneena huonoihin lääkäreihin törmää ihan pakolla jossain vaiheessa. Esimerkiksi päivystyksiä hoitavat vielä opiskelevat, siis eivät aivan valmiit, eläinlääkärikandit - hyvin usein. Sitten ovat nämä vanhemmat, yli 30 vuotta sitten opiskelleet joita ei viimeisimmän tiedon oppiminen kiinnosta. Näiden lisäksi löytyy muuten vaan välinpitämättömiä lääkäreitä jotka eivät noteeraa kissaa minkään arvoiseksi.
Se, että kritisoi lääkäreiden tieto-taitoa, ei luulisi aiheuttavan hyökkäyksiä vaan enemmänkin kysymyksiä MIKSI? MISSÄ? jotta osaisi välttää sellaisia oman kissansa kohdalla.
Kasvattaja todellakin on tekemisissä lääkäreiden kanssa hyvin usein, vaikkei kissat edes sairastaisi juuri lainkaan. Normaalit operaatiotkin muuttuvat kokoajan, sen lisäksi tulee testauspakkoja tai -suosituksia, rokotuksia emoille, pennuille. Veriryhmämäärityksiä, tiineysultria, hätä-sektioita (keisarinleikkaus)jne.
Olen tästä aiheesta keskustellut erään kissoihin perehtyneen specialistin (eläinlääkäri) kanssa ja hän totesi sen johtuvan kiinnostuksen puutteesta, sillä kissoja koskevia speciaali-tietoja ei ole valmiina missään. Sama lääkäri myönsi, että useimmat kasvattajat tietävät paljon koska asiat heitä kiinnostavat ja he ottavat niistä selvää. Tuo specialisti on opiskellut USAssa, Englannissa, keski-euroopassa, useita jopa kuukausia kestäviä jaksoja ja vain kissoja koskevia asioita.
Jos te luulette, että praktiikkaa hoitava lääkäri on opinahjossaan nämä tiedot valmiina saanut, olette hakoteillä. Kissoista ei erikseen opeteta juuri mitään muuta kuin että se on kissa, tämän olen kuullut suoraan lääkärin omasta suusta.
Joten palattaisiko alkuperäiseen aiheeseen ja jätetään tämä rivienvälistä lukeminen ja tulkinnat pois.
Kissan aivastelu on aivan normaalia,eikä sille ole tarttunut flunssaa,se ei nimittäin tartu ihmisistä eläimiin,eikä toisinpäin.Kissan aivastelu ja "yskä",ovat iha normaaleja juttuja,eikä niistä kannata huolestua.Mun kissalla esim tulee aina välillä jotain hengenahdistuksia,se alkaa sillen kakomaan ja ei pysty tavallaan pariin sekunttiin hengittämään,sekin on aivan normaalia.Ja kun teillä on vielä uusi kissa,niin jännitys ja äidistä erotuskin saattaa aiheuttaa stressiä,joten ei kannata heti alussa pelätä mitään pahinta,normaalia se vain on.Kyllä kuumeen ja sellaisen kissalla huomaa..Onnea vaan,toivottavasti kaikki menee hyvin..
Kissan nenän kosteus ei kerro mitään kissan terveydentilasta (pätee myös koiriin). Terveellä kissalla voi olla hyvinkin kuiva nenä ja päinvastoin. Omilla kissoillani on välillä ihan kuiva nenä, välillä reilusti kostea, terveitä ovat molemmat! Nenän värikin muuten vaihtelee kissoillani, välillä on ihan valkoinen, välillä, varsinkin riehumisen jälkeen, ihan punainen ;) Tuo nenänkosteus-ajattelu on vanhanajan uskomusta :)
"tulee aina välillä jotain hengenahdistuksia,se alkaa sillen kakomaan ja ei pysty tavallaan pariin sekunttiin hengittämään,sekin on aivan normaalia."
Ei kylläkään kuulosta yhtään normaalilta, ja jos kyseessä olisi lapsesi, olisit jo kiidättänyt lääkäriin...
kun teidän uusi pieni perheenjäsen on vallan unohtunut. Mitäs pikkuselle nyt kuuluu, onko aivastelu jo loppunut ja pentu sopeutunut uuteen kotiin?
Kisuterveisin: >^..^<