Niin. Mun kaveri kuoli hetki sitten ja siitä
lähtien mä oon ollu aivan tajuttoman vainoharhainen. Mä oon sen jälkeen nukkunu, joka
yö valot päällä. Aina, jos kuulen öisin pienenkin
kolahduksen..tmv..niin heti mun mielikuvitus alkaa
laukata.
En mä tajua mikä mulla on.
Ennen mä rakastin öitä. Tykkäsin istuskella
pelkässä kynttilän valossa ja ajatella.
Mutta nyt mä oon ihan sekasin. En uskalla tehdä
mitään.
lähtien mä oon ollu aivan tajuttoman vainoharhainen. Mä oon sen jälkeen nukkunu, joka
yö valot päällä. Aina, jos kuulen öisin pienenkin
kolahduksen..tmv..niin heti mun mielikuvitus alkaa
laukata.
En mä tajua mikä mulla on.
Ennen mä rakastin öitä. Tykkäsin istuskella
pelkässä kynttilän valossa ja ajatella.
Mutta nyt mä oon ihan sekasin. En uskalla tehdä
mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luulen, että olet vielä niin shokissa kaverisi kuolemasta ettet ole hyväksynyt sitä täysin siksi saatat reagoida noin!Kannattaisi käydä psykiatrin juttusilla selvittämässä tunteitasi!
Niin. Kyllähän mulle sillon tarjottiin, että menisin psykologin juttusille, mutta kieltäydyin, koska en ikinä oo ollu mikään lörpöttelijä varsinkin se, että pitäis vieraalle ihmiselle
puhua niin hirvittää.
Nytkin on taas yö ja valvominen venyy
ja venyy..:P
Oliskohan tähän muuta hoitoa ku aika?
O
Ja mä näen myös monesti sellasia unia, että
en pysty ollenkaan liikkua. En avata silmiä enkä
yhtäkään raajaani väräyttää ja oon silleen puoliksi kuitenkin siinä vaihees hereillä, mutta en vaan pysty liikkua. Se on pelottavaa..:(
..mitä tohon unijuttuun tulee niin se on unihalvaus eli olet puoliksi unessa ja puoliksi hereillä.tunne ei ole mitä mukavin mutta ei se mitään vakavaa ole.esim.sen yhteydessä ihminen saattaa nähdä hahmoja ja kuulla ääniä.
Kannattaa oikeasti mennä juttelemaan jollekkin tuosta ystäväsi kuolemasta.
Jos nyt joka tapauksessa menisit sinne psykiatrin juttusille eihän sinun heti ensimmäisellä kallonkutistaja kerralla tarvitse ruveta höpöttämään kaveristasi ja kuolemasta vaan kaikki ajan kanssa sielläkin!
Olen jostain muistaakseni lukenut, että sukulaisilla ei ole oikeutta udella niistä jutuista mitä olet istuinnoissa tohtorille puhunut vaitiolovelvollisuus katsos!
En varmaankaan saisi kysyä tätä mutta millä tavalla kaverisi kuoli?Sun ei ole pakko tähän kysymykseen vastata jos et halua..
Mun vaan on niin hirvittävän vaikea hakeutuakaan
minkäänlaiseen hoittoon. Enkä mä oikein osaa.
En mä tiedä..kai se olis musta jotenkin noloa tai jotain ja pelottavaa.
Kaveri ei kuollut mitenkään mukavalla tavalla.
Hän katos, kun oltiin juhlimassa ja hänet löydettiin kuolleena seuraavana aamuna.
Jotenki mä kans tunnen olevani vastuussa siitä
mitä tapahtu, vaikka mä tiedän, että mä en ole...