Mä tässä rupesin vaan miettimään,
että......vaikea kirjoittaa ajatuksia...Mä olen
yksin ja yksinäinen. Mä olen ollut jo kauan. Mä
oon tottunut olemaan yksin, mutta yksinäisyys
kirpaisee vielä. Mitä, jos se kohta ei enää
kirpaisekaan? Jos mulle onkin sama, vaikka
elänkin elämäni läpi ilman ketään? Jos
yksinäisyyden tunne katoaa, tuleeko musta turta?
Vai katkera ja vihainen? Mä olen jo masentunut,
mutta koska mikäänhän elämässä ei ole niin varmaa
kuin muutos, niin joonkin päin tässä varmaan
ollaan muuttumassa. Mitä sitten tapahtuu, kun mä
hyväksyn lopullisesti sen faktan, etten mä ikinä
löydä ihmistä, joka ymmärtäis, sieluntoveria
siis? Sarjassamme elämän ikuisuuskysymykset...
että......vaikea kirjoittaa ajatuksia...Mä olen
yksin ja yksinäinen. Mä olen ollut jo kauan. Mä
oon tottunut olemaan yksin, mutta yksinäisyys
kirpaisee vielä. Mitä, jos se kohta ei enää
kirpaisekaan? Jos mulle onkin sama, vaikka
elänkin elämäni läpi ilman ketään? Jos
yksinäisyyden tunne katoaa, tuleeko musta turta?
Vai katkera ja vihainen? Mä olen jo masentunut,
mutta koska mikäänhän elämässä ei ole niin varmaa
kuin muutos, niin joonkin päin tässä varmaan
ollaan muuttumassa. Mitä sitten tapahtuu, kun mä
hyväksyn lopullisesti sen faktan, etten mä ikinä
löydä ihmistä, joka ymmärtäis, sieluntoveria
siis? Sarjassamme elämän ikuisuuskysymykset...
Vastaukset 3
Vanhimmat
eikö sinulla ole ketään joka sinua kuuntelisi?
toivoisitko sitä? jos pistät sähköposti-ososi
tuohon alle, niin voisin kirjoittaa sinulle. minä
pidän ihmisten kuuntelemisesta ja auttamisesta.
ehkä minusta voisi tulla ystäväsi?
Itse asiassa olen kuitenkin sen verran
onnellisessa asemassa, että suhde vanhempiin on
jotakuinkin kunnossa, joten en kai voi väittää
olevani ihan yksin. Ystävien suhteen tilanne on
kitenkin autio. Kiitos tarjouksesta, ystävä ei
olisi pahitteeksi. Mulla on vähän ongelmia mun
nykyisen e-mail-osoitteen kanssa, suositteletko
jotain tiettyä????
tehdä uusi oso hotmailiin. se on mielestäni
paras.. kerro kun olet saanut sen valmiiksi, niin
kirjoitan!