Joo... täällä ehkä käy kurkkimassa toipuvia addikteja? Seurustelen yhden kanssa. Mä olen ns. "kiltti tyttö hyvästä perheestä" enkä pysty ymmärtämään mutta yritän. Eihän sitä voikaan ymmärtää jos ei itse ole kokenut. Onneksi en ole.
On mennyt hurjan hyvin mutta addiktihan joutuu lopunelämäänsä muistuttamaan itseään siitä että sillä on sairaus, etenkin jos menee hyvin, niin, joten hän vain ilmaisi tuntemuksiaan hiljattain kun kyselin onko huolia. Selvästi olen hänelle tärkeä ja elämässä se kauan odotettu hyvä asia mutta samalla se kai aiheuttaa vaikeita hetkiä. Niitä vissiin kun miettii että eihän mua mikään vaivaa ja voisinhan mä nyt jotain ottaa. Niitä typeriä ajatuksia mitkä pitää työntää pois. Niitä hetkiä hänellä on sitten kuulemma ollut...
En mä kai mitään kommentteja kaipaile sen kummemmin, kunhan pohdin. Huolettaa hieman, vaikka toisaalta silti luotan häneen. Siihen että hän on vahva ja fiksu ja pärjää.
On mennyt hurjan hyvin mutta addiktihan joutuu lopunelämäänsä muistuttamaan itseään siitä että sillä on sairaus, etenkin jos menee hyvin, niin, joten hän vain ilmaisi tuntemuksiaan hiljattain kun kyselin onko huolia. Selvästi olen hänelle tärkeä ja elämässä se kauan odotettu hyvä asia mutta samalla se kai aiheuttaa vaikeita hetkiä. Niitä vissiin kun miettii että eihän mua mikään vaivaa ja voisinhan mä nyt jotain ottaa. Niitä typeriä ajatuksia mitkä pitää työntää pois. Niitä hetkiä hänellä on sitten kuulemma ollut...
En mä kai mitään kommentteja kaipaile sen kummemmin, kunhan pohdin. Huolettaa hieman, vaikka toisaalta silti luotan häneen. Siihen että hän on vahva ja fiksu ja pärjää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.