Säästetään sähköä
jorma
272073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Suomessa kun pitää lämmittää 8kk/vuosi, ja tuo kaikki loppu energia on lämpöä. Eli minkä lampulla säästää, sen patteri lämmittää.
... "uskovaiselle".
ja vielä sähkölämmitystalossa!
Toinen älyn mittari on vaihtoehtolääke!
"Burana ja Ibusal" ovat sama aine eri paketissa, mutta "Ibusal" myydän puoleen hintaan!
Selitin ja selitin, mutta myönteisen nyökyttelyn jälkeen naapuri totesi:
"Niin, niin mutta kun se "Burana" on niin paljon parempaa!
pitäisi lailla kieltää. Korkeimmassa energian jalostusasteessa olevaa energiaa haaskataan lämmöksi. Onko järkeä? niin ja itseasiassa kaikki se lampun kuluttama energia muuttuu lämmöksi.
Osa valoenergiasta ei tule hyödyksi jos verhot on auki niin valoa pääsee ulos kun pitää verhot kiinni niin kaikki jää sisälle.
Toisaalta miksi puuta pitäisi polttaa lämmöksi kun sähköä saa johdosta puusta voi tehdä vaikka huonekaluja.
Hehkulampusta valon tuottoon tulee jotain 10% ja loput 90% on pelkkää lämpöä. Jos valotehosta 10% menee ikkunasta ulos, niin se on 1% lampun ottotehosta. Tuolla ei ehkä kannata vaivata mieltään.
Nämä enegian säästölamput on etelän ihmisten tarpeisiin tehty. Siellä on kuumat piemeät yöt ja taloissa tarvitaan jäähdytystä. Kun lampun lämpövaikutusta saadaan pienemmäksi, niin se samalla vähentää jäähdytyksen tarvetta, eli säästö kertaantuu. Meillä sen sijaan säästö katoaa lämmitystarpeen lisäyksellä. Suomen kesässä ei kovin montaa liian kuumaa yötä ole.
Onko tuttu sana?
Puun sisältämästä energiasta saadaan talteen jopa 90% kun taas sähkö (joka siis on jalostettu jostain muusta energialähteestä) yltää parhaimmillaan johonkin 40-50 prosenttiin. Siksi.
Valon tuottamiseen sähkö on ylivoimainen (vaikkei ainoa) vaihtoehto mutta lämmittämisessä se ei ole sitä.
Jos lämmitetään puulla tai öljyllä (halvemmilla vaihtoehdoilla) niin silloinhan energiansäästölamput on kannattavia, vai??
Tuon laskurin mukaan sain energian säästölammpujen olevan kannattavia, kun vähensin sähkön hinnasta lämmitysenergian hinnan. Öljyllä se on n. 4c/kWh. Kaukolämpö on vähän edullisempaa. Pellettiin olen itse siirtymässä ja sen hinta on n. 3c/kWh. Klapeilla tuotetun energian hinnan laskekoon käyttäjä.
Maa- ja ilmalämpöpumppukäyttäjille energiansäästölamput tulevat myös harkintaan. Jos pumpulla on edes kohtuullinen hyötysuhde, niin loisteputket on vertailussa vahvasti mukana.
Lattialämmittäjälle se energian säästö kai on käytännössä suurempi -- hän ei hyödy katonrajan lämmöstä juurikaan.
vaikuttaa tietysti myös oleellisesti asiaan.
Vuokralla ja kerros- ja rivitaloyhtiöissä asuvat saavat yleensä lämmityksen vuokraan/vastikkeeseen kuuluva, mutta sähkö maksetaan itse.
Näissä tapauksissa lämmityksessä saatavaa hyötyä ei paljon kannattane huomioida.
Asukkaat ne maksaa kerrsotalonkin lämmityksen.
turhaa viisastelua, sillä tilanne on kuitenkin täysin toinen.
No kuka ne kerrostalon lämmityskulut maksaa?
Tietysti jokainen kolhoosiasuja ajattelee että, jos minä säästän niin muut hyötyy ja jos minä tuhlaan niin muut maksaa.
Edellämainitusta johtuen, kerrostaloasujan vedenkulus esimerkiksi, on noin kaksinkertainen pientaloasujaan verrattuna.
Nämä enegiansäästölamput ovat ulkokäytössä säästäviä. Harakoiden lämmitys kun ei ole kannattavaa. Itselläni on 11..15W:n lamppuja noin 20 pihalla.
siitä, moniko on vaihtanut energiansäästölamput itselleen, esim 50 asunnon yhtiössä säästö lämpöpuolella on 2% siitä hehkulampun hukkalämmöstä sille, joka vaihtaa e-s-lamppuihin.
Kun siis sanoin, että "Näissä tapauksissa lämmityksessä saatavaa hyötyä ei paljon kannattane huomioida." , olen edelleen sitä, ja pidän tuota ( teoreettista) 2%:ia viisasteluna.
Mitä tulee kerrrostalon käyttökustannuksiin muuten, pitää tietnkin paikkansa ja on hoidettavissa vain huoneistokohtaisin mittauksin ja/tai säästävällä kalustolla
>Puun sisältämästä energiasta saadaan talteen jopa
>90% kun taas sähkö (joka siis on jalostettu jostain
>muusta energialähteestä) yltää parhaimmillaan
>johonkin 40-50 prosenttiin.
Jos Sähkövastukselle pusketaan 9kW sähköä, se 100% muuttuu lämmöksi. 60w hehkulamppun hyötylämmitysteho on 90-100%. Missä se hukka mielestäsi tapahtuu? Runkoverkon siirokaapeleissa?
Ehkäpä tarkoitit että sähkö on tuotettu 40-50% tehokkuudella? Mistä moisen keksit?
Osa energiasta tuotetaan fissiolla, osa turpeella, osa vesivoimalla, osa tuulella jne. miten tuon hyötysuhteen voisi edes laskea? Voiko esim. uraanista saada enempää energiaa talteen millään konstilla? Ja kaukolämpöönhän niistäkin suuri osa menee. Toisaalta voiko tuuli ja vesivoimassa edes puhua hyötysuhteesta, tai onko niillä väliä, se kun uusiutuukin sangen nopeasti.
>Valon tuottamiseen sähkö on ylivoimainen (vaikkei
>ainoa) vaihtoehto mutta lämmittämisessä se ei ole
>sitä.
Kas, puupäreet valonlähteenä ei olekaan enään in. ;-)
Muistelen että turvetta käyttävän voimalaitoksen hyötysuhde olisi päälle 90%. (polttaa haketta/puun sahajätettä turpeen lisäksi, se mitä ei saada sähköksi menee kaukolämpöön)
Jos kerrostalossa on 3 kerrosta, 3 asuntoa / tasanne ja 3 portaikkoa, niin 'kolhoosiasujan' aiheuttamista kohonneista lämmityskustannuksista maksettavaksi tulee 1/27 eli jotain 4% ja loput 96% on pelkkää naapurien avustusta. Jos lampun tehosta 70% saadaan säästettyä energiansäästölampulla, niin se kolhoosiasujan säästö on 3%. Tuolla säästöllä ei ehkä kateta kalliimpia energiansäästölamppuja, jotka kolhoosiasuja joutuu maksamaan kokonaan itse, ilman naapuriapua. Jaloa toimintaahan se on kyllä.
Katselin kaupan hyllyssä olevia lamppuja ja yhdessäkään ei luvattu toimintaa kuin -15 asteen pakaseen asti, joissakin vain 0 asteeseen.
Mitä lamppuja olet käyttänyt ja miten ovat pelanneet talvella.
...hyötysuhde on huomattavasti parempi.
Jso lasketaan että klapissa on tehoa 100% niin polttamalla klapi hyvässä kattilassa siitä saadaan talteen joku 85-90%, tekemälläs iitä sähköä ja sitten lämmitetään talo niin matkan varrelle jää yli 50%. Klapi pitää tietenkin sinne kattilaan toimittaa mutta niin se on toimitettava voimalaitokseenkin.
Suomessa käytettävästä energiasta tuotetaan vedellä ja ydinvoimalla noin 20%. Tämä tasainen sähkölähde käytetään lähes yksinomaan teollisuuden tarpeisiin. Talvisin lämpöä tarvitsevat asunnot lämmitetään sitten mm öljyllä ja hiilellä. Vähän ehkä meni sivuraiteille mutta jatketaan kotoa. Gotta go.
Pientalojen sähkönkulutus on melko tasaista, siis jos on sähkölämmitys, eli voidaan ajatella että se tasainen tuotanto menee sinne. Teollisuuden sähkön tarve on taas enemmän kiinni kellon ajasta ja viikonpäivästä.
Esim metsäteollisuuden tarve on 24 h vuorokaudessa vuoden ympäri huoltoseisokkeja lukuunottamatta. Nämä pidetään juuri energiasyistä usein syystalvella, metsäteollisuudella kun on monasti omaa sähköntuotantoa ja sen saas illoin kannattavammin myytyä valtakunnanverkkoon.
Metalliteollisuus on myös tasainen kuluttaja kuten muukin raskas teollisuus. Koneet käyvät yötäpäivää.
Lämmityskulut taas keskittyvät kylmään vuodenaikaan, kaikki sähkösaunat napsuvat päälle jouluaattona yhdessä kinkku-uunien kanssa. Suurin osa menee lämpimään suihkuun aamulla. Kyllä se piikki muodostuu juuri näistä. Yhdessä muun taloussähkön kanssa jota tietenkin kulutetaan eniten hereilläoloaikaan.
Sellutehdas on periaatteessa omavarainen sähkön suhteen. Raskas metalliteollisuus on kuormana aika tasainen. Pientalot ovat myös viikkotasolla tasainen kuorma, mutta vodenaikavaihtelua on paljon. Epätaisinta kuormaa ovat pienteollisuus ja palveluala, ne kun kuluttavat sähköä enimmäkseen arkipäivinä klo 7-16.
Suunnilleen toistelit sanomaani :)
Sellutehtaat ovat tavallaan omavaraisia. Niillä on useimmiten kupeessaan voimalaitos mutta se ei muuta asetelmaa. Voimalaitos on kytketty valtakunnanverkkoon ja kun ylijäämää on niin se menee jakeluun. Vastaavasti alijäämässä otetaan verkosta lisää sähköä. Nämä voimalat on laskettu mukaan kokonaisenergiaan. Ne toimivat erilaisilla polttoaineilla, pääasiassa(?) kotimaisella puuperäisellä polttoaineella.
Toinen suuresta metsäkonsernista muuten möi voimalansa jollekkin energiayhtiölle jkoten eivät enää ole omavaraisia.
että kesällä kun kaukolämpöön ei mene käytännössä mitään paitsi hetkellisesti aamusuihkun aikaan se lauhdutetaan ilmaan suurilla lauhduttimilla.
....mereen. Ruotsissa on jossain tehty kallioon tai maahan syviä reikiä joihin putket ja tänne on kesällä säilötty lämpöä. Tiedä sitten oliko kannattava juttu. Edellinen työnantaja toimitti putket sinne.
Ensin sanoin että teollisuus kuormittaa epätasaiseti ja pientalot tasaisesti
otsikoit seuraavan että "päin vastoin"
Jolloin tarkensin mikä osa teollisuusesta on sitä epätasita kuormaa, edelleen pientalot ovat tasaista kuormaa (vuorokausitasolla).
Teollisuuden kulutus vaihtelee vileä suhtanteidenkin mukaan.
No eiköhän tämä kurmittavuus tullut jo moleemille meille sekä sadalle muulle ihan selväksi :)
Tuolta näätte kuinka paljon "palaa" sähköä suomenmaassa. Ja toinen on kulutus eri aikoinna.
http://www.fingrid.fi/fin/markkinainfo/markkinainfo_vaakajako.html
http://www.nordpool.com/marketinfo/index.cgi?url=production/finland/production.cgi?interval=last8&ccurrency=nok&type=html&usecookie=true