Sain käsiini Suomen Tiiliteollisuusliitto r.y:n "Muuratut tulisijat teko-ohjeet" -aapisen, jossa on erilaisten tulisijojen muurausohjeet ja tarveaineluettelot. Rohkea ronkan syö, ajattelin ja ryhdyin toimeen. Hiukkasen ennakkoon (ja tehdessäkin)hirvitti, koskaan en ollut edes nähnyt tiilitakan muurausta. Enkä muurannut tiiltäkään...Uskomatonta mutta totta - sain aikaiseksi todella hyvin vetävän ja lämmön varaavan n.4200 kg painavan kuoritakan. Vähän tehdessä joutui ohjetta soveltamaan mm.hormiliitoksen osalta, kerroskuvissa ei aivan tulitiilet ja tav.punaiset osunut kuvan mukaisesti; syynä eri vahvuus, joten tulitiiliä joutui lisäämään pari varvia sopiviin kohtiin. Lisäksi jätin pois ns. kesäpellin, koska takkaa ei todellakaan käytetä kuin talvilämmön aikaansaamiseksi. Moka minkä tein, oli kuoren muurauksen yhteydessä huolimaton työn aikainen tiilien puhdistelu, seurauksena oli valtaisa ylimääräinen putsaustyö. Suosittelen itse tekemistä myös muille "rohkeille". Tosi antoisa kokemus!!!
Takan muuraaminen itse
Oppia ikä kaikki
3960428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Hehheh.,..tuo alkuhan oli kuin minun suusta.
Minä sain aikaiseksi n.3500 kilon takan ilman kuorta kuitenkin.Minullakin oli sovittelua tulitiilien ja normaalien tiilien kanssa mutta niin vaan valmista tuli.
Minun moka sattui siinä kun käytin käytettyjä hormitiiliä eikä ne olleet kovinkaan samakokoisia ja järjestään vaan latelin seinämään.Ne olisi pitänyt etukäteen valkata mikä tiili mihinkin kohtaan tulisi.No rappipinta kuitenkin peittää pikku mokat :).
Oli tosi antoisa kokemus myöskin!!!
sentään älyä jättää se lämmönpitävä kuori pois takan ympäriltä. Meinaan sulle on varmaan jotain lämmityshyötyäkin siitä takasta. Kuoritakalla ei tosiaan tee hevonpaskaa se on koettu.
siitä älykkyydestä mutta kyllä molempia vaihtoehtoja pohdittiin.Päädyttiin tähän ratkaisuun kun roskia tulee poltettua miltei päivittäin niin miksei lämmitä koko tiilikasaa saman tien.Toinen vaihtoehto oli että kait sen kuoren voi muurata jälkeenkin päin kokonaan tai osittain jos tarvii koska villa pitää olla välissä kuitenkin.
No testit on tehty ja lämmitetty jo oikein kuumaksikin eikä välttämättä tarvi joka päivä lämmittää.Kovan lämmityksen jäljiltä on seinämä kuuma vielä seuraavanakin päivänä.
"villa pitää olla välissä kuitenkin. "
Mitähän tuolla tarkoitit? Kukas sinulle on moista aivopesua syöttänyt? Ei siellä kuoren ja rungon välissä mitään villaa pidä olla. Siellä pitää olla liikuntasauma.
hyvän tähden porukat käsitä, että se ylimääräinen kuori ei vie kuin ylimääräistä tilaa ja vie lämmitystehot olemattomiin. Ottakaa mallia vaikka vanhoista uunikirjoista(jos joskus saatte käsiinne) siis siltä ajalta jolloin tulisijat kehitettiin lähes huippuunsa. Mitään kuoria ei missään eikä koskaan käytetty. Näitten kuorien ansiosta koko tiilitakkojen kehitys on mennyt taaksepäin.
Kuoritakasta saa aika tasaisesti 1-2 kW tehoa pihalle. Eli hitaasti ja hallitusti. Mitä enempi mennään kamiinaa kohti sen isompi teho tulee ja tehon vaikutusaika lyhenee. Vertaa saunan kiukaaseen.
Säästöjen kannalta on niin, että jos yliteho ylilämmittää, niin ollaan metsässä. Jos kamiina ei ylilämmitä, niin sehän on silloin oikea valinta.
kuoritakka on hyvä ratkaisu uuteen taloon jossa on hyvät lämpöeristeet, huono vanhaan hataraan taloon joka vuotaa lämpöa enemmän kuin takka pystyy luovuttamaan..
Tein oman takkani kirjatietojen mukaan jossa oli kerros kerrokselta ohjeet.
Jos minä nyt ohjeita oikein ymmärsin niin kuoritakka on tavallaan kolmas kerros.Ensiksi tulee takkasydän tulikivitiilistä.Seuraavaksi tulee ulompi osa jossa on mm.sivusavuhormin ulkolaita.Muihin kuin savuhormien väliin(tulitiilen ja hormitiilen) tulee sentin paksuinen mineraalivilla.Ja jos kuoren tekee niin se sentin mineraalivilla tulee tämän "hormitiilistön" ja kuoren väliin.Ja oletettavasti tämä villa toimii liikuntasaumana.
Noin se on. Ja villa on myös sen takia, että sisäosien tiilissä voi olla satoja asteita lämpötila. Yläpalotilan tiilissä jopa 900 astetta. Miten herrat ovat tehneet esimerkiksi yläpalotilan, jos ei ole lämmöneristeitä ja kuorta?
Kuoritakan sisäosissa on lämpötiloja, jotka tarkoittavat punahehkua. Siinä kuoritakan varauskyky. Tehoa säädetään pesällisien määrällä/vuorokausi ja tehon tuotto on tasaista. Jos sisäosissa on 200 astetta keskimäärin on teho esimerkiksi 1000 W. Jos 400 astetta, niin 2 kW.
Paljon 2 kW isompaa tehoa ei voi tuottaa johonkin olohuoneeseen ilman ylilämpötilannetta.
Kyllähän sen pystyy tekeen kuka vaan, ihmisiähän mekin ollaan, jotka niitä työkseen tekee.Mutta.
Kuorettoman takan muuraaminen vaatii ääretöntä huolellisuutta rakenteiden suhteen,ja tietoa.
Kunnon lämmitykset osoittavat sen miten lämpölaajeneminen on ollut hallinnassa rakennettaessa.Ratkeamiset ja liikkeet ovat sitä suurempia mitä lähemmäs tulitapahtumaa edetään.
Palataa asiaan myöhemmin-
Sen villan voi sinne laittaa ja niin se liikuntasauma on helppo sillätavoin ratkaista. Mutta siellä ei "pidä" olla sitä villaa. Kukaan ei sitä sinne vaadi. Ennenkuin 10mm villalevyä oli markkinoilla käytettiin ilmarakoa ko. paikassa.
Se on nyt ehkä niitä ammattisalaisuuksia miten tehdään halkeamaton tulisija ilman mineraalivilloja. Olen kyllä opettanut ne niksit oppipojilleni mutta suunnittelijat ei niitä tietoja tarvitse.
Minulla kävi oikea tulisijamuurari kasaamasta pitkästä tiilestä kuoritakan. Kun sisustan toteemi oli pystyssä ennen kuorta, selvisi viimeistään mikä lämpöä varaa ja miten. Yläpalotila varsinkin on sen lajin energiavarasto, ettei voi kuvitella sen olevan pinnoiltaan avonaisena huonetilassa. Sen päällä esimerkikiksi alumiini sulaisi alta aikayksikön. Jos joku väittää tekevänsä ilman kuorta varaavan takan, on käsitteet sekaisin. Kuoreton takka on kamina. Olkoon vaikka vuolukiveä.
Onko nämä vuolukivitakat nyt sitten kaminoita kun niissä ei taida olla yleensäkään kuorta? Taisit osua niiden kipeään hermoon, jotka ovat vuolukivitakan ostaneet lämmönvaraus tarkoituksessa. Mikä muuten on yleisesti tämä varaavatakka ja mikä takka ja mikä on uuni? Näitä käsitteitä kun vilisee kaikkialla, enkä ole niitä oikein näin maallikkona itselleni sisäistänyt?
Mitä yhteistä on yläpalotilalla ja lämmöneristeillä ja kuorella? Savukaasut palavat yläpalotilassa ja jos tulisija on oikein tehty, niin myös osittain sivuhormissa ( poskikanavat) jolloin kaasujen palaminen on tasaista. Kuori on silloin tärkeä jos muuraukseen käytetään saviuunilaastia joka ei lopeta elämistään koskaan, villa on tarkoitettu rakennuksen ulkoseiniin ei tulisijoihin. Mitattu suurin lämpötila 900 c on hormiliittymässä. Kuopion teku 1982.
Kysäseppä siltä nuohoojalta, jos sellanen joskus luonasi poikkeaa, osaa varmasti kertoa sulle, mikä on takka, varaavatakka, leivinuuni, paistinuuni, lämmitysuuni, taikka kamiina. Kyllä noille kaikille löytyy selitys, ja kaikille lähestulkoon on kansanomaiset nimityksetkin, vieläpä maakunnasta riippuen.
Et taida tajuta kuoritakan ideaa. Se luovuttaa lämpöä tasaisesti pidemmän
aikaa. Toki riippuu paljon kohteesta mihin takka muurataan.
Vedäppä urpo kätees
Nimen omaan pitää olla sehän johtaa sen lämmön kuoreen ai kun täällä jakelet neuvvojasi niin tiedät että ilmarako on tehokkain eriste
Mihin se energia sitten menee jos ei louvu rakennukseen. Olettaen että pelti on kiinni.
Voi lapsiparka kun et ymmärrä että tulisija on sitä parempi mitä pidempään sen lämmönluovutus kestää. Peltikamiina on "ykkönen" vai mitä?!!
Nyt on ensimmäiset pakkaset koettu ja todellinen lämmitysteho testattu... Kuori tässä takassa tekee sen, että äkkikuumaa ei takasta irtoa, vaan lämpö "hehkuu" tasaisesti ilmatilaan. Lämmityksen kanssa on oltava vähän ennakoiva; jos huushollin päästää kylmäksi, ei todellakaan nopeasti tällä takalla sitä saa lämpimäksi, odotella pitää seuraavaan päivään...
Verrattuna vuolukiviseen takkaan, joka meillä on mökillä on, kyse tyystin erilaisista lämmityslaitteista, vuolukivisen lämmittää helposti "yli", jolloin takan pinta on polttavan kuuma, ja huonelämpötila hetken päästä sen mukainen. Kuoritakassa ei lapsikaan polta itseään - kovankaan tulenpidon jälkeen takan pintalämpötila ei ole sietämätön. Opettelua vaatii kummankin tulisijan käyttö.
Kuoritakan tehoa säädetään pesällisten määrällä aikayksikössä, minkä varmaan jo tiedätkin. Esimerkiksi systeemillä pesällinen (10 kg) joka toinen päivä, pesällinen päivittäin tai pari pesällistä peräkkäin ja enimmillään vielä lisäpesällinen 12 h välein. Säätösuhde on tuolla tavalla 1:4...1:5. Tietysti pesällinen voi olla vaikka puolikas lataus, jolloin on säätösuhdetta kerrakseen. Ei ole helppo ylilämmittää, mutta kevään 10 astetta kun iskee, niin vanha kova lataus on jo liikaa.
mistä noita ohjeita löytäisi netistä??
Minä sain ohjeen (siis koko kirjasen) Starkin myymälästä tiskin alta pyytämällä; yleisessä jaossa niitä ei ole. Tietty kannattaa kysellä Suomen tiiliteollisuus ry:n palvelusta.
Yritin itsekin hakea takkojen ja Grillien hyviä muurausohjeita kunnes kyllästyin ja tilasin tietokirjat.com -sivustolta Muuratut Tulisijat -opuksen (26 e). Hyvä peruskirja, sain toimivan pihakeittiön kyhättyä itse pystyyn.
sisältö:
Muuratut tulisijat sisältö 2
Muurattujen tulisijojen vahvuudet
Tulisijan rakenne ja tarvikkeet
Tulisijojen käyttö ja huolto
Savupiiput
Tulisijamallit
TEKO-OHJEET seuraavista tulisijoista
Varaava takka 1200
Varaava takka 1060
Kuoritakka
Varaava nurkkatakka
Varaava nurkkatakka, jossa erkkeriluukku
Pikkutakka
Matala takka
Yläliittymätakka
Kaakeloitu pikkutakka
Kaksisuuntainen takka
Kuimatakka
Tupatakka
Takka-leivinuunin lämpösydän
Kuorimuurausvaihtoehtoja
Vastavirtaleivinuuni
Pikkuleivinuuni
liesi-leivinuuni
Paistinuunilla varustettu pikkuliesi
Paistinuunilla ja vesisäiliölla varustettu pikkuliesi
Puuliesi
Savukiuas
Pihakeittiö Paavo
Grillisavustamo Jouko
Grillikeittiö Heikki
Ahti-grilli
Pihan monitoimitulisija
Tulisijamallien tarveaineluettelot
Rakentamismääräyskokoelma
E 3 PIENET SAVUHORMIT
E 8 MUURATUT TULISUAT Ohjeet 1985
Minä myös muurasin viime kesänä itse. Ostin valmispaketin eräältä tunnetulta toimittajalta.
Tosi kätevää, kun on valmiiksi leikatut tiilet ja kaikki tykötarpeet. Ainoastaan tulenkestävä laasti loppui kesken. Mukavaa hommmaa, kerta kaikkiaan. Myös piipun muurasin itse. Aikaa kului yhteensä operaatioon noin viikon päivät. Ammattimies tekee tietenkin nopeammin ja ehkä jopa paremminkin, mutta nyt uuni on aivan omassa arvossaan. Ja sitä on nautinnollinen lämmittää, kun oman työn tulos lämmittää asuntoa. Itselläkin meinasi alussa kieltämättä hirvittää, kun katseli kiviläjää.. Minäkin olin nähnyt ainoastaan telkkarista, kun uunia muurataan. Loppujen lopuksi aika simppeliä puuhaa.
Mistäs moisen kirjan löytänyt olet...
Olen itse etsiskellyt moista ooppusta mutta tuloksetta olisin niin kiitollinen jos voisitte valaista minua oikeaan suuntaan
Mutta taitaa olla ilmaispainokset jo loppuneet eikä kai mikään taho ole kustantanut uutta painosta. Hyvin pätevä kirja. Vai muka "takkoja" uunejahan siinä vihossa enimmäksee on....
Kirjastossa on ainakin Tampereella. Itse lainasin sieltä. Tosin olivat sen kokoisia etten löytänyt itselleni sopivaa joten tein piirustukset itse (olivat liian isoja tai pieniä). Yläpalotilan ja kesäröörin jätin pois. Eihän noita ennenkään ollut. Mahtava kivikasa käytetyistä tiilistä. Tulitiilet sentään ostin uusia. Toimii mahtavasti ja fiilikset hyvät. Aikaisempaa muuraus kokemusta hyvin vähän. Kustannuksetkin pysyivät kurissa, noin 250-300e.
Jos yläpalotilan jätit pois menevät lämmöt harakoille!
Käyttäkää nettiä. Itse tein ulos tälläisen.
http://hubpages.com/hub/How-to-Build-an-Outdoor-Fireplace---A-Step-by-Step-Guide
Ole vieläkään palanut" tee se itse miehillä"
ei kehtaa kertoo
Tervehdys Vetelistä. Löysin internetistä tuon keskustelun, johon olit 2004 osallistunut. En ole mistään löytänyt tuta Tiiliteollisuusliito ry:n kirjaa Muuratut tulisijat. Olisko sinulla neuvoa asiaan. terv Reijo 040 5016123
Kirja näyttää löytyvän aika monen kirjaston valikoimasta. Käy katsomassa asuinpaikkasi kirjaston nettihaulla. Vilkaisin jo tuossa, että ainakin Alajärven, Soinin ja Lappajärven kirjastoista ko. kirjaa löytyy. Itse käyn opuksen huomenna lainaamassa täällä savossa kuntamme kirjastosta.
Käläviän kirjastossa on tuo kirja. On nimittäin tässä minulla pöydällä..
http://www.tietokirjat.com/kirja.php?lue=38&sivu=e
Uunimuurari : käsikirja uunintekijöille, rakennusmestareille ja rakennustekniikan opiskelijoille ; tekijät G. E. Asp, J. A. Peltonen. Ammattien edistämislaitoksen ammattikirjoja 15. Helsinki 1932, 2. uusittu ja laajennettu painos Otava 1944, 3. uusittu painos 1948
http://fi.wikipedia.org/wiki/G._E._Asp