Luulosairas

Juu, et ole yksin ongelmasi kanssa. Olen aivan samanlainen. Heti kun ilmenee jotain oireita, mietin heti kaikki taudit syövästä sepelvaltimotautiin jne. Sitten kun niitä pohtii, niin koko ajan tulee vaan lisää oireita ja sitten pelkää vaan enemmän. En oikein itsekään tiedä mitkä oireet ovat todellisia ja mitkä kuviteltuja.
Poden hengenahdistusta ja lihasjäykkyyttä ja mahakipuja eri puolilla. Siitä olen melko varma, että pääni sisältä löytyy ainakin joku selitys tälle kaikelle. Mutta jaksamisia sulle, yritä olla miettimättä liikoja. Ei se kyl aina helppoa ole. Mut luulenpa, että tuskin sullakaan mitään tarvetta on mihinkään hoitoon tuon vuoksi hakeutua, paitsi jos se nyt ei itsestään mene ohi.
Ite en ole vielä käynyt missään tutkituttamassa itteeni.

sama vika

Mulla oli aikoinaan samanlaisia pelkoja, kuin sulla. Olin "sairaana" melkein viisi vuotta.
Erilaisia vatsan ja pään alueen kipuja. Luulin, että mulla on syöpä. Mä kävin kaikenlaisissa tutkimuksissa ( verikokeet monta kertaa, pään ja vatsan ct-kuvaus, ylävatsan ultraääni monta kertaa, selkäydinnestenäyte, maksabiopsia, luuston isotooppikuvaus, vatsan tähystys monta kertaa,paksunsuolen tähystys ja röntgenkuvaus yms.)kaikkea en enää muistakaan. Lievä ruokatorventulehdus oli ainut mitä löytyi ( ehkä syy vatsavaivoihin osittain). Rahaa meni rutosti tutkimuksiin. Kun kävin tutkimuksessa ja mitään ei löytynyt, niin silloin olo helpotti hetkeksi. Ajatukset kuitenkin palasivat syövän pelkoon. Pelkäsin kauheasti ja kävin psykiatrilla pelkotilojen vuoksi. Olin tavattoman masentunut. Ajatukset pyörivät koko ajan sairauden pelon ympärillä: "mulla on syöpä, mulla on syöpä". Tavallaan aivot täyttyivät tästä yhdestä pelkoajatuksesta syrjäyttäen kaiken muun. Tutkin lääkärikirjoja, ja luulin melkein olevani tietävämpi, kuin tutkiva lääkärini. Kun aikaa oli kulunut melkein viisi vuotta, järkeilin itselleni, että mulla ei voi olla mikään vakava sairaus, koska aikaa ensi oireista oli kulunut jo niin kauan. Pikku hiljaa aloin toipua pelkotilastani. Vatsaoireita mulla on ollut osittain vieläkin, mutta kun aloin henkisesti tulla parempaan kuntoon, niin fyysiset kivutkin alkoivat vähentyä. Tai oikeastaan niihin ei enää kiinnitä niin paljon huomiota. Mä uskon, että mulla oli tuolloin psykosomaattisia oireita, jotka johtuivat henkisistä psyykkisistä muutoksistani elämässäni: menin tuolloin naimisiin, vaihdoin alaa totaalisesti. Psyykkinen stressi aiheutti fyysisiä oireita. Toki ihmisen vanhetessa(olin tuolloin 28 vuotta) alkaa tulla pikkuhiljaa myös erilaisia fyysisiä oireita, jotka eivät ole vakavia.

Mun neuvot Sulle nyt:

- Jos on fyysisiä oireita niin käy lääkärissä ja pyydä että sulla olevat oireet tutkitaan kerran kunnolla.( käy vaikka yksityisellä jos tk. lääkäri ei suostu.)
mutta jos tutkimuksissa EI löydy mitään niin USKO TULOKSIA. Juttelin kirurgi tuttavani kanssa ja hän sanoi, että vakavissa sairauksissa kun tulee oireita, niin tauti on yleensä silloin jo niin pitkällä, että se varmasti näkyy jo tutkimustuloksissa.

-Älä tuhlaa rahojasi turhiin tutkimuskierteisiin

-Puhu peloistasi jollekin läheiselle henkilölle.
Puhuminen auttaa. Ymmärrä kuitenkin, että jos pommitat jatkuvasti läheisiäsi, niin se käy myös heille henkisesti raskaaksi.

-Koita jollakin konstilla "järkeillä" itsellesi, että sinussa ei ole mitään fyysistä vikaa.

-Käy juttelemassa psykiatrin kanssa pelkotiloistasi. Saat lääkityksen, joka auttaa pelkoon ja masennukseen.

-Älä käperry kotiisi ja itseesi vaan tee ja harrasta jotakin, jolla saat ajatukset pois sairauksista. Käy vaikka uimassa tai kävelyllä.
Tai tee kavereiden kanssa jotakin.

-Usko se, että kaikki fyysiset oireet eivät johdu fyysisistä sairauksista, vaan henkinen stressi ja sairauden pelko voi aiheuttaa fyysisiä kiputiloja.
(nimimerkillä: Kokemusta on)


Minä tiedän kokemuksella , että on vaikeaa ottaa vastaan mitään neuvoja, kun aivot pyörittävät sairauden pelkoajatuksia jatkuvalla syötöllä yhä uudestaan ja uudestaan.
Toivon lämpimästi sydämeni pohjasta, että saat voimaa ja pääset irti siitä pelkoajatusten oravanpyörästä, ja löydät itsellesi iloa ja uskoa elämääsi.

tv. Jamppa

Mulla on myös kova sairaudenpelko, Jamppa tuossa taitaa olla hyvä esimerkki kuinka siitä voi parantua! Kiitos vinkeistä!
Todellakin mieli voi tehdä ja pitää yllä fyysisiä oireita, sen tieän itsekkin.
Pelkäättekö jotain tiettyjä sairauksia vaiko kaikkea mahdollista?