Vaikka kaikki on päällepäin hyvin, niin silti ajattelen itsestäni aina huonoa! Miten sen saa loppumaan! Pelkään aina myös kavereitten kans, että pitävätkö ne minusta oikeasti.. Ja jos kuulen, että en oo ollut jossain menossa mukana, niin ajattelen heti että apua, mua ei haluttu sinne!
Luulen, että kaikki johtuu siitä, että mulla oli lukioikäisenä aika epäterve kaverisuhde. Tai siis luulin, että me oltiin kavereita, mutta niin ei ollutkaan. En halunnu uskoa kaikkea aluksi, mutta oikeastaan olin vaan sätkynukke tälle ihmiselle, se morkkas mua aina muille huumorin varjolla, valehteli jotta sai mut syrjäytettyä porukasta, jne jne.. Sitten lopulta tajusin kun hän yritti valheilla estää mun uuden seurustelusuhteen ja sen koomin en oo ollut tekemisissä, Mutta sieläkin ärsyttää että jäin aina sanattomaksi ja pelleksi! Ja luulen että siksi oon niin arka ja epävarma itseni suhteen.. Mutta miten sen saa loppumaan?!
Onko muilla ollut samanlaisia tuhoisia ystäviä? Ärsyttää että olin niin tyhmä enkä pannut luuta kurkkuun, olin vaan uhri vuosia!
Luulen, että kaikki johtuu siitä, että mulla oli lukioikäisenä aika epäterve kaverisuhde. Tai siis luulin, että me oltiin kavereita, mutta niin ei ollutkaan. En halunnu uskoa kaikkea aluksi, mutta oikeastaan olin vaan sätkynukke tälle ihmiselle, se morkkas mua aina muille huumorin varjolla, valehteli jotta sai mut syrjäytettyä porukasta, jne jne.. Sitten lopulta tajusin kun hän yritti valheilla estää mun uuden seurustelusuhteen ja sen koomin en oo ollut tekemisissä, Mutta sieläkin ärsyttää että jäin aina sanattomaksi ja pelleksi! Ja luulen että siksi oon niin arka ja epävarma itseni suhteen.. Mutta miten sen saa loppumaan?!
Onko muilla ollut samanlaisia tuhoisia ystäviä? Ärsyttää että olin niin tyhmä enkä pannut luuta kurkkuun, olin vaan uhri vuosia!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.