Onko kauppakorkea järkevä valinta?

Katkeriin viesteihin tulee suhtautua siten, että kirjoittajilla on omat motiivinsa teksteihinsä. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, mikä on työtilanne sitten kun sinä valmistut. Lisäksi on moneen kertaan tutkimuksissa todistettu, että korkeakoulutetuilla työttömyyden riski on pienin. Suhdannevaihteluita ei voi ennalta tietää, mutta pitkässä juoksussa opiskelu todennäköisesti ilmenee kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

Olen huomannut, että katkeruus nousee omasta kateudesta. Esim. ne, jotka eivät yliopistoon ole ensiyrittämällä päässeet, pelottelevat mielellään muita. Vahinko siis kiertämään. Kannattaakin aina suodattaa kuulemansa jutut.

En muuten osaa sanoa mikä pääaine olisi kannattavin. Juttuni koski siis koulutusta yleisellä tasolla.

Katkerista viesteistä huolimatta kannattaa muistaa yksi juttu. Lahjakkaille ja ahkerille ihmisille on aina töitä. Jos olet todella valmis panostamaan opiskelemallesi alalle todennäköisesti löydät töitä. KTM:n tutkinto on laaja-alainen ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Jos opiskelet kunnolla ja saat hyviä arvosanoja on erittäin todennäköistä että työllistyt. Tutkinnon jälkeen ehkä katsotaan työkokemusta, mutta monet kesätyöpaikat tarjotaan lahjakkaimmille opiskelijoille.

Joten jos löytyy paukkuja ja halua ja ala todella kiinnostaa niin ei kannata pelätä työttömyyttä. Kauppakorkea on järkevä valinta, aina. Ja laskentatoimen puolella on niin kauan töitä kun on yrityksiä joilla on rahaa :) Ja sen jälkeen kun rahaa ei ole tarvitaan joku lasketaan ne oravan nahat. Rahoitus on sitten jo eri juttu.

Lähde vaan rohkeasti kauppatieteitä opiskelemaan.

Hei,
Jos olet kiinnostunut kauppakorkeassa opiskelusta, niin ilman muuta kannatta pyrkiä. Opiskelemaan pääsy ei ole mahdottoman vaikeaa. Kannattaa vaan etukäteen miettiä tarkkaan mitä haluaa loppuelämänsä tehdä. Onko kaupallinen ala se kaikkein kiinnostavin. Opiskeluaika on kuitenkin aika lyhyt ja työelämässä pitää roikkua yli 40 vuotta. Minulle on ainakin riittänyt töitä, joten siinä mielessä koulutus on kannattanut. Päivääkään ei ole tarvinut olla työttömänä, vaikka en olekaan saanut yhtään työpaikkaa suhteilla. Tuntuu, että ainakin laskentatoimen alalla, jolla itsekin toimin/joka oli pääaineeni töitä riittää myös huonompina aikoina.
Minulla on ollut useita työuhteita valmistumisen jälkeisenä reiluna 6 vuotena. Työ voi olla välillä aika yksitoikkoista ja koko työpäivä tulee istuttua päätteen ääressä. Myös ylityöt, joita ei korvata, ovat ainakin laskentatoimen alalla arkipäivää eli kannattaa miettiä onko työ niin tärkeää, että myös vapaa-aikaa kuluu siihen. Kiireaikoina on syytä varautua siihen, että työ on koko elämä. Toisaalta kun työllisyys on aika turvattua ja alalla on mahdollisuus ihan kohtuullisiin palkkoihin, niin jos kiinnostusta riittää, niin suosittelen alaa. Yt-neuvottelut ovat kyllä arkipäivää (ollut mukana 4:ssä) ja konsernilaskentaosastot joutuvat helposti yritysfuusioissa saneeraukseen.
Itse olen kyllä aika leipiintynyt jatkuvaan lukujen veivaamiseen ja kaiken maailman IAs-/IFRS-hömppään ja jatkuviin taloushallinnon järjestelmien uusimisprojekteihin, mutta en viitsi kouluttautua uuteen ammattiin.
Opiskelu kauppakorkeakoulussa on aika helppoa. aineet eivät ole mitenkään vaikeita ja luennoilla ei ole pakko ravata, joten kaikkea kivaa ehtii tekemään opiskelun ohessa. Minulta opintoihin kului 3 vuotta ja en mitenkään pinnistellyt tai yrittänyt valmistua nopeasti. Saman ajan olisin joutunut lusimaan jossain ammattikorkeassa tai muussa oppilaitoksessa ja vapaus olisi puuttunut.
Markkinointia opiskelleet opiskelukaverini ovat olleet vaikeuksissa yrittäessään hakea työpaikkoja. Kyllä heillekin on töitä löytynyt, mutta ne ovat usein jotain muuta kuin markkinointiin liittyviä.
Luulen, että monet ns. katkeroituneet eivät ole hakeneet töitä riittävän aktiivisesti tai heillä on ollut epärealistisia työpaikkatoiveita. Kun uran alkuvaiheessa tyytyy ns. tavallisiin ekonomin hommiin ja on valmis ottamaan vastaan jopa sijaisuuden niin kyllä töitä pitäisi löytyä. Kun on saanut sen ekan paikan, niin seuraavan saaminen on jo paljon helpompaa. Itse aloitin äitiyslomansijaisena ja sen jälkeen olen ollut vain ns. vakituisissa työsuhteissa.