Maaseudulla puhutaan paljon kyläkoulujen säilyttämisestä. Sanotaan että koulu pitää kylän elävänä. Vielä 15 oppilaan joukolla pyritään väen väkisten ylläpitämään ala-astetta.
Todellinen kansanliike syntyy kylällä, jos kunnan päättävät tahot katsovat, että opetuksen ylläpito koulussa tulee kohtuuttoman kalliiksi ja että kannattaa tuoda lapset joukkokuljetuksella kunnan keskustaan.
Eräs asia tällöin unohdetaan, nimittäin lapset, koulujen oppilaat. Heitä varten se koulu on. Yleensä ei kerrota siitä, onko heiltä mitään kysytty. Yleensä ei ole, koska katsotaan, ettei heillä mitään mieltä voikaan olla.
Voi hyvin kuvitella, että 15 lapsen joukosta ei saada kunnon pallopelijoukkueita, ystävyyssuhteet jäävät kapeiksi. Niin henkinen kuin ruumiillinenkin ero 7- ja 13-vuotiaan välillä on huomattava. Kuten aikuisilla, niin lapsillakin vaikuttaa henkilökemian ilmiö.
On turhaa ihannoida pientä kyläkoulua ja nähdä siinä jotakin idyllistä. Se on aikansa elänyt yhtä hyvin kuin hevosvetoinen niittokone.
Lapset on parasta tuoda keskustan isoihin kouluihin, joissa heillä on valinnan varaa ystävyyssuhteissa ja jotka ovat uudenaikaisia ja hyvin varustettuja. Myös kunnan veronmaksajille tämä on edullisin ratkaisu.
Jos kyläkoulua halutaan käyttää muihin tarkoituksiin, se on toinen asia. Ei siinä välttämättä lapsia tarvitse käyttää hyväksi.
Todellinen kansanliike syntyy kylällä, jos kunnan päättävät tahot katsovat, että opetuksen ylläpito koulussa tulee kohtuuttoman kalliiksi ja että kannattaa tuoda lapset joukkokuljetuksella kunnan keskustaan.
Eräs asia tällöin unohdetaan, nimittäin lapset, koulujen oppilaat. Heitä varten se koulu on. Yleensä ei kerrota siitä, onko heiltä mitään kysytty. Yleensä ei ole, koska katsotaan, ettei heillä mitään mieltä voikaan olla.
Voi hyvin kuvitella, että 15 lapsen joukosta ei saada kunnon pallopelijoukkueita, ystävyyssuhteet jäävät kapeiksi. Niin henkinen kuin ruumiillinenkin ero 7- ja 13-vuotiaan välillä on huomattava. Kuten aikuisilla, niin lapsillakin vaikuttaa henkilökemian ilmiö.
On turhaa ihannoida pientä kyläkoulua ja nähdä siinä jotakin idyllistä. Se on aikansa elänyt yhtä hyvin kuin hevosvetoinen niittokone.
Lapset on parasta tuoda keskustan isoihin kouluihin, joissa heillä on valinnan varaa ystävyyssuhteissa ja jotka ovat uudenaikaisia ja hyvin varustettuja. Myös kunnan veronmaksajille tämä on edullisin ratkaisu.
Jos kyläkoulua halutaan käyttää muihin tarkoituksiin, se on toinen asia. Ei siinä välttämättä lapsia tarvitse käyttää hyväksi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaipa tämä viljamin kirjoitus pitäisi tulkita puhtaaksi provoksi ja jättää omaan arvoonsa (?) mutta jos oletetaan että ihan vakavissasi kirjoittelet niin pari kokemukseen perustuvaa kommenttia on pakko antaa.
Mihin ihmeeseen perustat väitteesi "ystävyyssuhteiden kapeudesta" pienissä kouluissa ? Korvaako ystävien määrä automaattisesti tapauksessa laadun ? Tuskinpa.
Totta on että esikoululaisten ja 6-luokkalaisten fyysiset erot ovat suuria mutta kuinka se estää heitä toimimasta yhdessä ? Pienessä koulussa toimitaan nimenomaan YHDESSÄ; välittämättä ikä- ja luokkaeroista.
Kuinka monessa suuressa koulussa luulet 1- ja 6- luokkalaisten pelaavan välitunnilla palloa yhdessä, ilman "mopottelua" ja syrjimistä ? Rinnakkaisluokalla olevan, naapurissa asuvan kaverin kanssakaan kun ei voida olla koulussa yhdessä kun "ei olla samalla luokalla" !
Pienessä koulussa sitä vastoin opitaan olemaan avarakatseisempia mitä ikäeroihin tulee ja ottamaan muut huomioon nuorempia auttamalla.
"Ei saada kunnon pallopelijoukkueita..."; joopa joo. Sehän se on tärkeintä vuorovaikutustaitoja opeteltaessa. Kyllä niitä pelijoukkueita ehtii elämässä koota myöhemminkin.
Ja mitä tulee kylän elävänä pitämiseen, on turha väittää etteikö toimiva koulu kokoaisi kyläläisiä yhteen ja pitäisi näin osaltaan kylää elävänä. Talkoo- ym. tapahtumissa tavataan naapureita joita ei pitkien eäisyyksien vuoksi muuten ehkä tavattaisi. Koulu ei elävöitä kylää vain sen oppilaiden vaan myös vanhempien aktiivisuuden kautta.
En tiedä missä viljami olet elänyt ja kokemuksesi (?) tästä asiasta kerännyt mutta valitettavan usein vahvimmat mielipiteet on helppo esittää asioista mistä ei itsellä ole omakohtaisia kokemuksia...
Lapsen pitää voida toimia myös ryhmässä samanikäisten ja samanvertaisten kanssa, niin myös pelata vaikkapa pallopelejä. Yhtä hyvin hänen on pystyttävä olemaan ryhmätyössä. Sillä tavalla hän voi kokea omat vahvuutensa (tosin heikkoutensakin).
Ei ryhmässä toimimista aloitella päälle kaksikymppisenä.
Voiko opetus olla tehokasta, jos luokkahuoneessa yhden opettajan opetettavina on samanaikaisesti kolmen-neljän eri luokkatason oppilaita?
Tärkeää on järjestää lasten koulukuljetukset järkiperäisesti, ja tässä suhteessa voi todella olla parantamisen varaa.
Jos herää ajatus siitä, että jokin kunnan eteläosassa oleva pienkoulu pitäisi sulkea, kuinkahan moni saman kunnan pohjoisosan asukas ja veromaksaja on suoralta kädeltä valmis vastustamaan sitä?
Wiljamin kanssa. Pienet kyläkoulut saisi mielestäni lailla kieltää. Itse en laittaisi lasta niin pieniin ympyröihin. Tosi monet vanhemmat ovat järkyttyneitä pienistä kouluista, joissa luetaan, lasketaan, jumpataan, syödään siis tehdään kaikki samassa huoneessa. HYI OLKOON! Kaatuuhan siinä ennen pitkään seinät päälle. Kysymys kuuluu, suostuisitko itse sellaiseen? Sopii miettiä ensin omalle kohdalle ennenkuin pistää hikiseen kyläkouluun.
Lisäksi jos menee hyvin niin ok, mutta jos tulee jotain ongelmaa esim. opettajan kanssa niin helvetissä ollaan. Mitä teet? Lapsi ehkä vaihtaa keskustan isompaan kouluun? Syytetään lasta, vai...Mielestäni lapsellakin on oikeus monipuoliseen koulunkäytiin ekasta luokasta lähtien.
kyllä se nyt tehdään ihan aikuisten halujen mukaan.Aikuiset kuvittelevat ettei kyläkoulun oppilaista voi tulla yhtä sosiaalisia kuin muuallakin.Kyllä tänä päivänä myös kyläkouluilla on ihan hyvät varustelut.Kouluilta käydään muuallakin tekemässä retkiä ja lapset eivät ole yhtään sen erottuvampia kuin muutkaan.Tai kenties siinä mielessä erottuvia, että he ovat todella aitoja omia yksilöitään mitä taas suurissa kouluissa ei ole, kun kaikkien täytyy näyttää samalta ja käyttäytyä samalla tavalla. Mutta eihän sitä tiedä ihmiset, jotka eivät ole asiaan sen paremmin tutustuneet.Ikävää.
Ja oppilaat eivät ole kärsineet ainakaan niissä kouluissa mitä minä olen nähnyt.He ovat erittäin reippaita ja toisiaan kunnioittavia yksilöitä.Ja nimenomaan yksilöitä!
Ja henkisestä kehityksestä puhuttaessa mitä 7-13 vuotiaiden tulisi olla?!Hehän ovat lapsia ja heidän pitäisikin saada olla lapsia.Aikuiset nykyään vaativat lapsilta liian paljon liian aikaisin.Lapsuutta tuskin enää saa elää ollenkaan.Sitten ihmetellään kun on jos jonkinlaisia ongelmia psyykepuolella kun ressukat eivät saa enää kehittyä normaaliin tahtiin, vaan vaaditaa liian aikaisin liian paljon.
Niinpä tämän kyläkoulujen alasajojen perusteena ei ole muu kuin raha!
Ja ei pidä myöskään unohtaa, millaista on pienten lasten koulupäivä, joka alkaa 6 aamulla ja päättyy kenties 3-5 välillä iltapäivällä kun kuljetetaan ties kuinka kauas.Mutta eihän aikuiset sitä ajattele mitenkä kohtuutoman pitkä aika se on lapselle.Kyseessähän on vain ja ainoastaan raha.JA onhan se nähty kumpi vie voiton...
Itse olen kyläkoulussa aikanani ollut. Huonoimmillaan koulussa oli oppilaita lukuvuoden aikana 9 ja parhaimmillaan 14 kun minä olen siellä ollut. Siis todella vähän. Mutta siitäkin huolimatta muistan koulun olleen todella mukavaa ala-asteella. Oltiin luonnon keskellä, missä voitiin tehdä paljon kaikkea sellaisia asioita joissa asfalttipihakoulut vain voivat haaveilla. Tehtiin majoja, järkättiin kuolleille eläimille hautajaisia (?) jne. Oli aivan ihana 6 vuotinen enkä siitä haluisi yhtään menettää...Kyllä kyläkoulut on hyvä juttu. Toivottavasti kaikkia ei lakkauteta. Olen onnellinen niiden lasten puolesta, jotka saavat olla pienissä porukoissa ja saavat avustusta tarvittaessa ja säälin niitä jotka joutuu olemaan 40 henkilön mammuttiluokassa, jossa opettaja ei ehdi neuvomaan.
Mitähän niistä oppilaista myöhemmin tuli, joiden koulunkäynnissä keskeistä oli majojen teko ja eläinten hautajaiset? Toivottavasti oppivat muutakin ja ovat pystyneet käyttämään sitä elämässä, jos ovat jo koulun päättäneet.
Tällä kirjoituksella oli tarkoitus herättää ajatuksia ja keskustelua.
Pelkään pahoin, että kuntien rahavarojen vartijat eivät tähän tule ottamaan kantaa.
Voihan kyläkoulussakin olla liikuttavan mukavaa, mutta miten lasten ihmissuhteet kehittyvät myöhemmin, kun he ovat tottuneet näin pieneen piiriin? Kuinka moni pienen kyläkoulun oppilas jatkaakaan jossakin vaiheessa opiskeluaan korkeakoulussa?
Ei keskuskoulu sitä tarkoita, että luokassa olisi 40 oppilasta. Oppilaita voi olla 20, mutta ne ovat jo saman luokan oppilaita. Koulu on hyvin varustettu.
Bussikuljetuksella koulumatka yhteen suuntaan harvoin venyy 40 minuuttia pitemmäksi, ei esimerkiksi omassa kunnassani, joka on kohtalaisen laaja.
Ei kyläkouluunkaan ajatta pääse.
Puolustin aikoinani itsekin kyläkoulua. Rupesin ajattelemaan asiaa ja päädyin aivan päinvastaiseen näkemykseen.
En koskaan muuten kuullut esitettävän asiasta lasten näkemyksiä.
Kallista on opetus pienessä kyläkoulussa ja kuntalaisethan sen maksavat. Senkin rahan voisi käyttää muulla tavoin lasten ja nuorison hyväksi.
Hevosvetoisella niittokoneellakin olisi mukava kaataa heinää, mutta kenellä siihen on nykyään varaa? Idyllinen olisi pieni kyläkauppakin, mutta ei sekään tunnu kuuluvan nykyaikaan.
Täällä meilläpäin, yllätys yllätys, suurin osa jatkaa lukioon ja sitä rataa myös eteenpäin hyvinkin korkealle ettei pidä paikkaansa etteikö pienen koulun opppilaat osaisi arvostaa koulutuksen merkitystä.Ja ennen kaikkea he pärjäävät ihmissuhteissa mainiosti, vaikka ovatkin olleet elämänsä alkutaipaleet pienessä koulussa.Se etu on siinä, että täällä opppivat lapset todellakin arvostamaan ihmisiä ja elämän arvot ovat kohdallaan.
Ja koulumatka todellakin venyy reilustikkin.Joskus voi joutua odottamaan kyytiä jopa lähes tunnin koulupäivän päätyttyä.Päivän pituuden olin laskenut siitä kun pieni ihminen joutuu heräämään ja ennen kuin hän on kotona.
Tiedän tehneen kyselyä, joissa vanhemmat olivat jo sanoneet lapsilleen, että keskustan kouluun ja sitten jälkeen päin tuli jupinaa kuinka pitkiksi koulupäivät oikeen venyvät.
kyydityksissä parantamisen varaa.
Myönnetään, että monessa kunnassa se on retuperällä. Taksiin ängetään 8-9 henkeä ja vielä täysin laillisesti ilman turvavöitä. Se saattaa olla syynä miksi voi olla tunninkin odotus.
Monet ovat ratkaisseet sen ongelman niin (jopa pienten kyläkoulujen vanhemmat), että vanhemmat toimivat yhdessä ja vuorotellen kuskanneet lapset. Ei tule luppoaikaa. Toinen vaihtoehto on ollut oma taksi. Jos siihen tulee neljä lasta ja taksikyyti on säännöllinen niin hinta ei ole niin kallis kuin luulisi. Katsohan jostainhan on säästettävä kyläkoulujen säilyttämiseksi. Ajattelehan jos kaikki menisivät samaan suuntaan siis keskustan koululle olisi kyyditkin toista luokkaa kuin ne nyt ovat.
Kyydityksissäkin mennään joskus tarpeettoman pitkälle.
Käydessäni omaa kyläkouluani, joka ei vielä silloin ollut pieni, kuten nykyään, lapset kävivät jalan koulua. Ani harvalla oli käytössään polkupyörä. Oma koulumatkani oli 5 km yhteen suuntaan ja kuljin sen jalan tai suksilla.
Nyt kuljetetaan ne harvat oppilaat ei vain sieltä 5 km:n päästä, vaan myös 3 km:n päästä autolla kouluun.
Jos pantaisiin aikaa 10-15 minuuttia lisää, niin samaiset lapset olisi viety keskustan isoon kouluun ja ehkä olisi voitu käyttää bussia, joka on edullisempi.
Monta kaunista asiaa voidaan sanoa pienten kyläkoulujen puolesta.
Pienet kyläkoulut sijaitsevat useimmiten väestöä runsaasti menettäneissä kunnissa. Eniten väestökato on koetellut luonnollisesti keskustan ulkopuolella olevia kyliä - en käytä ikävältä kuulostavaa sanaa syrjäkylä - joista valtaosa väestöstä on poistunut joko kunnan keskustaan tai useimmiten kauemmas toimeentulon hakuun.
Lasten määrä on ymmärrettävästi vähentynyt ja sen mukana vilske koulun pihalla. Pikkukouluissa lapsen koulutus tulee aika kalliiksi.
Kyseiset kunnat ovat lähes aina vähävaraisia, veriäyri on niissä korkea. On jaettava niukkuudesta.
Tuollaisen 15 oppilaan koulutus pienkoulussa - kaikki kulut huomioon ottaen - voi maksaa vuodessa ehkä 80000 euroa, voi olla enemmänkin.
Kysytäänpä asia toisin päin: jos pidettäisiin pikkukoulu, mistä otettaisiin pois se 80 000 euroa, tai ei ehkä kokonaan, koska maksaahan lasten koulutus siellä isossakin koulussa, mutta ei ollenkaan tuolla tasolla.
Liikunnastako: ei pantaisi kuntoon joitakin pelikenttiä? Supistettaisiin vanhusten huoltoa? Karsittaisiin lääkärinhoitoa? Jne.
Rahaa on niukalti. On pyrittävä säästämään siellä, missä se helpoimmin käy päinsä.
Kyläkoulujen puolustelijatkin tulevat useimmiten järkiinsä, kun tämä rahoituspuoli mainitaan ja valaistaan esimerkein. Raha kun ei tule tyhjästä.
Kalliita tietoja ja taitoja pienissä kyläkouluissa jaetaan, eikä tasostakaan aina tiedä.
Olen ollut pienessä maalaiskoulussa ala-asteen. Olen käynyt koko kouluputken läpi pelkällä tunnilla istumalla,ala-asteen, yläasteen ja lukionkin. Lukiossa oli laaja matematiikka ja fysiikka, nekin kävin läpi pelkästään ennen tuntia kopsaamalla kotilaskut kavereilta. No kirjoitin matikasta laudaturin ja yleisarvosanaksi magnan ja minulla on yliopistotutkinto. Mutta näin jälkeenpäin olisin toivonut, että ala-asteella olisi ollut jo vähän kilpailua ja ylä-asteella. Että sitten lukiossa olisin jo osannut tehdä läksyjä ja lukea kokeisiin. Luultavasti olisin sitten päätynyt eri alalle nyt myöhemmin. Mutta nyt on jo vähän myöhäistä..
Pienet maalaiskoulutkaan eivät välttämättä ole tuloksiltaan huonoja.
Tässä oli nyt puhe pienistä noin 15 oppilasta omaavista kyläkouluista, jotka tosin sisältävät vain ala-asteen ja joissa on keskimäärin kolme oppilasta luokallaan. Vähäiseksi siinä vaikkapa ryhmätyön osuus jää. Siinä on vaikeaa tehdä vaikkapa näytelmää koulun tilaisuuteen.
Vaikea tehdä näytelmiä??Meidän luokalla oli kuusi henkeä ja hyvin onnistui, kiitos vaan kysymästä!!Tietenkin pitää valita näytelmiä jossa on vähemmän rooleja tai sitten jakaa niitä pienempiä rooleja parikin per henkilö!!kaikki riippuu aivan mielikuvituksen käytöstä..
Samoin liikunta tunneilla..meillä oli kaksi luokkaa yhtä aikaa liikunta tunneilla, jotta esim. pesiksessä olisi ryhmät suuremmat..toimi oikein mainiosti!!
Itselläni on pieni poika, alle kouluikäinen.
Kyläkoulu on ihan lähellä, uhkana sulkeminen parin vuoden sisällä. Sanon vaan että kyllä karmaisee ajatus siitä että laitan pienen pojan linja-autolla 20 kilometrin päähän kouluun lähtemään.Ja samaa mieltä ovat monet muut.
Niin ja säästöihin... kaikki kuvittelee että säästöt ovat suuret. Tuskin. Esim ekaluokkalaisia ei millään voi pitää kylällä/kaupungissa samaa aikaa kuin ylempiluokkalaisia. Pakko lähteä erikseen kuljettamaan joka ikinen alaluokkalainen kotiin asti puolilta päivin, joka päivä. Kyllä kai siihenkin rahaa palaa... Ja kuka ottaa vastuun pienimmistä?
Ihan sama, kuka nimenomaisesti mitäkin puolustaa, kaupunkilainen vai ei, kunhan tuntee asian.
Itse olen nähnyt erään pienen kyläkoulun historiaa vuosikymmeniä, todennut sen supistuvan jatkuvasti ja tulleen nyt jo tasolle, jolloin on vakavasti harkittava sen olemassaoloa.
Koulumatkat ovat kieltämättä ongelma. Siltä osin pitäisikin osin saada parannusta. Toisaalta se seikka, että viedään taksilla herraskaisesti kotoa koulun pihaan taksilla, kuten nykyään käy usein maaseudulla, ei juuri tule terveen kaupunkilaislapsen osaksi.
Joukkoliikennettä joutuu muuten moni pieni koululainen käyttämään kaupungeissakin.
Edellinen kirjoittaja totesi, ettei siitä paljoa kuluja tule. Kyllä siitä tulee aika paljon ja se opetus on kallista. Jokainen tuntee sanonnan: Ei suuret tulot, vaan pienet menot. Väestokadosta kärsivä kunta joutuu tarkasti harkitsemaan menonsa.
Eivät pienet kyläkaupatkaan tai postit ole säilyneet, miksi sitten koulut? Eivät ole säilyneet suutaritkaan, jotka tekivät käsityötä, vähän niin kuin pikkukoulut.
Nyt kysynkin sulta että ootko käynny ikinä kylä koulussa?tarkotan vaikka käymässä jos et opiskelemassa?!?Itse olin koko ala-asteen pienessä koulussa, koulussa oli n. 40-50 lasta kun aloitin ekaluokkani. Meidän luokka oli koulun pienin ja siinä oli siis "ruhtinaaliset" 6 oppilasta!!Meillä oli samassa luokka huoneessa aina kaksi luokkaa, eli 1 ja 2 luokka, 3 ja 4 luokka ja 5 ja 6 luokka. Koulussa oli niin vähän oppilaita että kaikki tunsivat toisensa ainakin nimeltä, toisin kuin esimerkiksi 200 oppilaan koulussa harvat varmasti tietävät edes kaikkien rinnakkais luokkalaisten nimiä.
Liikunta tunneilla nämä samassa luokkahuoneessa olleet luokat olivat yksi ryhmä.
Jokainen oppilas sai varmasti tarpeeksi huomiota ja yksityistä opetusta, meistäkin kuudesta yhdellä oli vaikeuksia koulun käynnissä ja hän sai apua tähän, kun taas esim. verrataan luokkaan jossa on vaikka 25 oppilasta tälläistä ei välttämättä huomata tai siihen ei ole tarpeeksi aikaa kiinnittää huomiota.
Itse en vaihtaisi hetkeäkään pois tuolta koulusta ja tahtoisin antaa kaikille lapsille niin hyvät oppimismahdollisuudet kuin itse tuolla sain.
Olen samaa mieltä että jos koulussa on hikisesti 15 oppilasta, niin siinä vaiheessa pitäisi ihan tosissaan pohtia kannattaako tämä, mutta missään tapauksessa ei saisi yleistää kaikkien kylä koulujen lakkauttamista.Itse olen sitä mieltä että niistä on vain pelkkää hyötyä!!!
Entinen ala-asteeni on nykyään muuten liki 100:n oppilaan koulu :)