olen 19-vuotias tyttö, joka on päässyt viime syksyn valinnassa opiskelemaan matikan opettajaksi. olen jo syksystä saakka tehnyt yläasteen matikan opettajan sijaisuutta, jota jatkan nyt koko kevään. nyt vastassa on vanhempain vartit... mitäs kaikkea pitäisi ottaa huomioon ja mitä kohtaan vanhemmissa? tiedän, että olen yläasteen opettajaksi hyvin nuori, joten on ollut jo pelkästään oppilaitten suunnasta huomattavissa pienoista auktoriteetin puutetta. olisiko kenelläkään hajua siitä, mitä tuleman pitää?
vanhempien tapaaminen
tuleva maikka
5831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voit kohdata ihan mitä tahansa, eli yleispäteviä neuvoja on mahdoton antaa. Luoksesi voi tulla sellaisia aktiivisia vanhempia joiden mielestä koulu ja sinun opetuksesti on parasta mitä maa päällään kantaa, ja toisessa ääripäässä voi olla vanhempia joiden mielestä olet liian nuori, liian tietämätön, liian kokematon ja yleensä sinun on mahdoton käsittää kuinka ylenmäärin loistava heidän lapsensa on koulussa, mutta sinä et vain sitä ymmärrä ja annat hänelle kokeista vain yhdeksikköjä. Jotkut vanhemmat käskevät olemaan lapsille ankarampia ja antamaan enemmän läksyjä, joidenkin mielestä annat niitä jo nykyisellään liikaa. Jotkut katsovat asiakseen kertoa sinulle mitä ja kuinka sinun tulisi opettaa ja ihmettelevät kuinka et ymmärrä heidän lapsena erinomaisuutta koska jo hänen isoisänsä oli erinomainen matemaatikko.
Yhteenveto vielä: kaikenlaista voi eteen tulla, mutta kyllä niistä huumorilla selviää.
ja sitten varmaan tulee paljon ihan kivoja ja normaaleja vanhempia, joiden kanssa voit keskustella kaikenlaisista asioista! Sellaisia, joihin edellinen opettaja ei ole koskaan törmännyt! Kummallista, olisikohan vika sittenkään niissä vanhemmissa vai opettajan ajattelutavassa......ollut kenties liian kauan alalla ja muuttunut kyyniseksi?
Äidin olisi kannattanut lukea tarkemmin, sillä totesin vastauksessani vain ne ääripäät joita voi eteen tulla. Totta kai suurin osa on juuri niitä tavallisia ihmisiä joiden kanssa jutellaan ihan rauhassa heidän lapsistaan ja mietitään mitä kenties voitaisiin tehdä vielä paremmin niin kotona kuin koulussa. Omalla urallani on käsitelty oikeastaan kaikkea lapsen vakavasta mielenhäiriöstä alkaen, ja siinäkin ihan rauhallisesti pohdittiin miten koulussa sen asian kanssa pitäisi edetä.
Olisi kai pitänyt hiukan tarkemmin sanoa mitä sinä ääripäiden välissä on, mutta luulin lukijoiden olevan tarkempia. Anteeksi epätarkkuuteni.
Oma äitini kertoi ainakin (veljeni on nyt yläasteella) ettei opettaja meinannut keksiä hänen kanssaan paljonkaan puhuttavaa. Veljelläni ei ole mitään ongelmia koulussa, kait se ope oli vaan kysellyt että miten veljen mielestä koulu menee ja miten meidän äidin mielestä. Jostain harrastuksistakin se oli kysellyt. Ei kai siinä muuta, varmasti kyllä jotkut vanhemmat täyttävät sen vartin omilla höpinöillään...
luulen et tää "neuvo" on turha, mut esimerkkinä: meidän luokanvalvoja oli opettanut puolta luokastamme puoli vuotta, mutta vanhempainvarttien tultua, hän ei tiennyt nimeltäkään edes kaikkia niitä oppilaita, joita hän oli opettanut. eli silloin on vähän turha pitää vartteja kun ei ope tiedä kenestä pitäis puhua. mutta luulen tämän olevan aika harvinaista, enkä tarkoittanut tätä juuri sinulle!