Usein magiaan lähdetään mukaan aluksi sen vuoksi, että haluaa saada jotakin ilmaiseksi. Jonkin kielletyn tuoma jännityskin kiihottaa eloon, se samanlainen kihelmöivä kuumotus kuin isän pornovideoitten katsominen salaa ensimmäisen kerran.
Sitten kun totuus magian ehdottomasta ja säälimättömästä luonteesta paljastuukin, on joillekin meistä jo liian myöhäistä kääntyä takaisin tavanomaisen elämän pariin, niinsanottuihin ihmiselämän houkutuksiin, jotka ovatkin näkökulman laajentuessa jo muuttuneet pikemminkin haukotuksiksi. Siinä mielessä se on kirous. Elämä ilman typeryyttä tuntuu niin paljon enemmän elämältä, niin "hyvässä kuin pahassakin".
Totuus sattuu ja yhä laajentuva näkemys tekee monista asioista progressiivisesti yhä vähäpätöisemmän tuntuisia. Toisaalta on mahdollisuus saada kiinni entistä suuremmista asioista. Elävöitymisen myötä ajatukset ja tunteet käyvät jopa legendaarisiksi, todella runon arvoisiksi. Toisaalta kuoleman varjo kasvaa samassa mitassa, ja Thanatos näyttäytyykin yhä erottamattomampana Eroksesta.
Tulevaisuus hirvittää ja menneisyys haukotuttaa, eikä paikoilleenkaan voi jäädä. Takaisin kääntyminen tuntuisi petokselta. Paniikki on ekstaasin veli.
:a:
Sitten kun totuus magian ehdottomasta ja säälimättömästä luonteesta paljastuukin, on joillekin meistä jo liian myöhäistä kääntyä takaisin tavanomaisen elämän pariin, niinsanottuihin ihmiselämän houkutuksiin, jotka ovatkin näkökulman laajentuessa jo muuttuneet pikemminkin haukotuksiksi. Siinä mielessä se on kirous. Elämä ilman typeryyttä tuntuu niin paljon enemmän elämältä, niin "hyvässä kuin pahassakin".
Totuus sattuu ja yhä laajentuva näkemys tekee monista asioista progressiivisesti yhä vähäpätöisemmän tuntuisia. Toisaalta on mahdollisuus saada kiinni entistä suuremmista asioista. Elävöitymisen myötä ajatukset ja tunteet käyvät jopa legendaarisiksi, todella runon arvoisiksi. Toisaalta kuoleman varjo kasvaa samassa mitassa, ja Thanatos näyttäytyykin yhä erottamattomampana Eroksesta.
Tulevaisuus hirvittää ja menneisyys haukotuttaa, eikä paikoilleenkaan voi jäädä. Takaisin kääntyminen tuntuisi petokselta. Paniikki on ekstaasin veli.
:a:
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onks meillä kohta välitunti?
On. Mene leikkimään siitä.
Siis tottahan tuo varmaan monessa mielessä on mutta samalla itsestään selvyys. Valitsee ihminen minkä tien tahansa tulee aika jolloin on pysähdyttävä ja kurkattava olan yli "entä jos olisin valinnut toisin". Tosin yleensä tälläinen vaihe tulee keski-iässä kun viimeinenkin lapsi muuttaa pois kotoa... Mutta silti tuo ajatusleikki on tehtävä.
Tälle polulle lähteminen ei kaduta mutta se kuinka eräs henkilö mainostaa rahapalkintoa siitä jos voisi osoittaa okkultistiset kykynsä saa turhautumaan. Osaammeko me mitään sellaista jolla tuo mies saataisiin vakuuttuneeksi? Uskallammeko myöntää jos meillä ei ole "kykyä"? Itse olen niin nuori tällä alalla että voin rehellisesti myöntää etten omaa mainittavimpia kykyjä, mutta entä te "vanhukset", jos tämä vain ei ole liian henkilökohtaista...
Ei minua se rahapalkkio innoita mutta olen kiinnostunut onko harhaa pitää "magiaa" ns. todellisena?
Pol
>>> Olen kiinnostunut onko harhaa pitää "magiaa" ns. todellisena? >>>
Minua ei juuri ihmetytä se, ettei magia toimi laboratorio-olosuhteissa. Tieteellinen tutkimus perustuu toistettavuudelle ja laitteilla tehtäville havainnoille. Magia taas perustuu ainutlaatuiseen kokemukseen jota ei voida toistaa, sekä subjektiivisiin havaintoihin.
Magiaa ei ole olemassa ilman sinua. Magia syntyy yksilöllisen psyykeen ja ulkopuolisen todellisuuden kohtaamisesta tietyllä tavalla ja tietyin seurauksin. Jos tiede kykenee porautumaan syvemmälle psyyken mysteeriin, kenties sieltä löytyy ainakin joitakin vastauksia magian olemukseen. Kenties jonkinlainen "yksilön tiede" voisi tulevaisuudessa olla mahdollinen. Tällaisesta varsinkin neurologit uneksivat.
Jos ymmärrät mitä magia on, silloin sitä on. Jos et ymmärrä, sitä ei ole. Mystiset otukset ja energiat eivät yleensä tule häiritsemään niitä jotka eivät itse astu niiden reviirille, koska ne yksinkertaisesti ovat kotoisin aivan eri maailmasta, eikä tämä ole kielikuva.
:a:
se on hyvä että joku muu uskoo samoin näin ollen en tunne itseäni harhaiseksi. :D
Pol
Niin. No vielä toistaakseni itseäni; magiasta puhuessa ongelmana on se, ettei se kuulu puhuttavien asioiden lajiin. Inhimillinen kokemus ulottuu kielellä kuvattavien asioiden ulko- ja yläpuolelle. On yhtä väärin sanoa, että magiaa on, tai ettei sitä ole. Tästä asiasta ei vain tule selkoa millään näppärällä käsitteellä tai teorialla.
Klassinen vertaus: Kuinka selittäisit sokealle miltä punainen väri näyttää?
:a:
Meitä on moneksi täällä höpöttämässä asioista joista ei voi höpöttää. Vaikka mieli tekisi kertoa kaikki ja liputtaa sen puolesta mitä on saanut kokea, niin kieli perkele ei vain taivu! Ja tämä ei todellakaan johdu siitä etteivät magia/luontouskontoihin kirjoittavat sedät ja tädit hallitsisi äidinkieltään!
Tämä välillä näissä keskusteluissa etookin - varsinkin kun on vaihtanut vapaalle ja teoretisointi vituttaa jo valmiiksi - kun ne toinen toistaan käsittämättömämmät ja pelottavammat pyöritykset pistetään kirjojen ja kansien väliin ja sitten pohdiskellaan syntyjä syviä jonkun teoreetikon LOOGISEN ajatuskulun pohjalta. Sitten jotkut pellet ryhtyvät vielä harrastamaan semiotiikkaa siinä sivussa.
Vittuiltuani kömpelösti sinulle (anteeksi) ja haettuani masokistista nautintoa haastamalla Savon Siddharthan, aloin toimia siltä pohjalta jonka hallitsen parhaiten: käytin intuitiotani.
Silloin kun jokin alkaa mennä totaalisesti päin helvettiä vaikka päällisin puolin kaikki olisi erinomaisesti, minulle tulee ärtynyt ja tuskastunut olo ja alan projisoida pahaa oloa sinne mikä minusta TUNTUU olevan oikea osoite. Ongelma on vain se, että tunnen intuitioni ja tiedän että kahden päivän mesomisen jälkeen se kertoo todellisen vastauksen.
Tiivistit kommentissasi sen, mistä minun intuitionikin huutaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö asioista pitäisi puhua; minusta tämä vuorovaikutus on edelleen antoisaa. Huomasin vain yhtäkkiä nähdessäni Chandin luettelevan taas jotain nimiä että minulla alkoi keittää...
Olen tietty lukenut Castanedani, mutta hei: kertokaa kuka teistä OIKEASTI on myös käynyt ne harjoitukset läpi ja kokenut nuo jutut itse eikä vain pohdiskellut mielessään, että jänskä juttu?
Tunsin esimerkiksi aikoinani itseni ääliöksi juostessani säkkipimeässä metsässä puita väistellen. Mutta tosi on mitä Agwé sanoo: itse koettu kokemus on ihan eri luokan säväri kuin sohvalla lököillen luettu luku.
Noidaksi ei opita kirjastossa.
Maailmankaikkeuden kannalta on yksi hailea, löytääkö yksi yksittäinen olento ns. perille. Kyllä sillä on varaa odottaa löytyykö se oikea asenne, oikea tämä tuo ja se.
Mutta meillä ei ole aikaa. Sekös riivaa.
(Ja minullakaan ei ole nykyään aikaa pätkän vertaa, ja kommenttini ovat yhä kaistapäisempiä... No miksikö sitten kommentoin? Koska se on niin pirun antoisaa. Sitä voi hetken kuvitella tavoittelevansa Mysteerin Mato Muikeron hännänpäätä...)
Minne sinulla on KIIRE? Tietysti se on muotitauti, mutta ei oikeastaan sovi liikaa magian harjoittajille....meditaatio vaatii aikaa, rauhaa, aikaa, rauhaa.....
Kiire ennen kuin hauta kutsuu. Haluan tulla 100 % tietoiseksi, saavuttaa potentiaalini äärirajat nimenomaan TÄSSÄ elämässä. Enhän se sitten ole enää tämä tietty minä, kun henkeni kasvattaa uuden fyysisen kehon.
Toisaalta en se ole enää tämä nykyinen minä anyway ollenkaan jos onnistuisinkin tässä 50 v sisällä "valaistumaan".
On kiire kuolla ennenkuin kuolen!
Sinä olet kouluesimerkki siitä kuinka kaikki pitää tehdä. Olet valistunut, omaksunut, asialle
omistautunut. Voin kuvitella sinut Harry Potterin kanssa samalle luokalle, istumaan puku ja kravatti päällä Tylypahkan ruokasaliin. Kaikki menee kohdallasi putkeen ja saat arvostusta ja karvaisten käsien läpsytystä osaksesi.
Kohtalonasi on tuhoutua omaan mahdottomuuteesi, sillä kun omahyväiseltä vaikuttava suoritusminäsi ei saa enää kiksiä valmiista kappaleista, alat säveltää omaa synkkää sinfoniaasi. Ja silloin paukkuu ja lujaa.