jämä 141

Ei sitä kysytty VITUN MULKKU!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

kannattaa muuten jos et heti vaihda kattilaa,laskea latauspumpun termostaatin asetusta noin 73asteeseen.nykyinen tila liian korkea.

npt kirjoitti:

kannattaa muuten jos et heti vaihda kattilaa,laskea latauspumpun termostaatin asetusta noin 73asteeseen.nykyinen tila liian korkea.

Minä laitoin 95 arimaxin 35:sen alapalokattilan.Latauspumppuni asetus on n.60 astetta jolloin vesi lämpiää tasasemin ja latauspumppu on päälla koko lämmityksen ajan.Suntti sit on auki kokonaan vasta 72 asteessa ja nuohoaminen vähenee huomattavasti tasasemman lämpötilan ansisota

npt kirjoitti:

kannattaa muuten jos et heti vaihda kattilaa,laskea latauspumpun termostaatin asetusta noin 73asteeseen.nykyinen tila liian korkea.

tällä ystävällä latauspumpun säätö 85 asteessa on... eiköhän latauspumppu saa tietonsa muusta paikasta kuin kattilan sisältä, joten tästä syystä pumppu lähtee ensimmäisen kerran käyntiin vasta kun kattilassa on 85C, arvaan säädöksi 70C.

Ismo kirjoitti:

Minä laitoin 95 arimaxin 35:sen alapalokattilan.Latauspumppuni asetus on n.60 astetta jolloin vesi lämpiää tasasemin ja latauspumppu on päälla koko lämmityksen ajan.Suntti sit on auki kokonaan vasta 72 asteessa ja nuohoaminen vähenee huomattavasti tasasemman lämpötilan ansisota

Lue lisää

Mikäli käytät hyvin alhaista latauspumpun lämpötilarajaa, varaajaa kokonaan lämmitettäessä rupeaa kattilasi palon loppuvaiheessa (ja sammuttua) jäähdyttämään juuri lämmitettyä varaajaa. Tätä jatkuu kunnes suntti sulkeutuu. Tarkkaile tilannetta. Tee pari koeajoa niin huomaat mistä löytyy optimi.

Olli-O kirjoitti:

tällä ystävällä latauspumpun säätö 85 asteessa on... eiköhän latauspumppu saa tietonsa muusta paikasta kuin kattilan sisältä, joten tästä syystä pumppu lähtee ensimmäisen kerran käyntiin vasta kun kattilassa on 85C, arvaan säädöksi 70C.

Lue lisää

se pumppu sitten sen tiedon ottaa jos ei kattilasta, naapurin puuliiteristä vai? Kytkentöjä voi tosin olla monenlaisia, mutta paras olisi termostaatti kattilassa, joka käynnistää pumpun noin 70 asteessa.Kattila pysyy paremmin puhtaana kun sen läpötilaa pyritää pitämään yli em. lämpötilan. Muuten kyseinen kattila tosiaan soveltuukin paremmin roskien polttoon kuin vakituiseen talonlämmitykseen.Ei muuta kuin myydä 141 naapurille roskanpolttoon ja itselle kunnon alapalokattila. Esim, Arimax.

aapo kirjoitti:

se pumppu sitten sen tiedon ottaa jos ei kattilasta, naapurin puuliiteristä vai? Kytkentöjä voi tosin olla monenlaisia, mutta paras olisi termostaatti kattilassa, joka käynnistää pumpun noin 70 asteessa.Kattila pysyy paremmin puhtaana kun sen läpötilaa pyritää pitämään yli em. lämpötilan. Muuten kyseinen kattila tosiaan soveltuukin paremmin roskien polttoon kuin vakituiseen talonlämmitykseen.Ei muuta kuin myydä 141 naapurille roskanpolttoon ja itselle kunnon alapalokattila. Esim, Arimax.

Lue lisää

Tuliko mieleesi, että kaverilla saattaa termari olla esim. varaajan latausputken pintaan asennettavaa mallia, jolloin pumpun käynnistymiseen tulee pieni viive (85-70=15) ennen kuin putken pinta saavuttaa sen 70 astetta kattilan sisältö ehtii lämpenemään 15 astetta enemmän jne.

Olli-O kirjoitti:

Tuliko mieleesi, että kaverilla saattaa termari olla esim. varaajan latausputken pintaan asennettavaa mallia, jolloin pumpun käynnistymiseen tulee pieni viive (85-70=15) ennen kuin putken pinta saavuttaa sen 70 astetta kattilan sisältö ehtii lämpenemään 15 astetta enemmän jne.

Lue lisää

Käynyt moinen mielessä. Voihan se toki siinäkin olla.....Vaan kattila on huono, siitä olen samaa mieltä npt. kanssa.

voihan siinä puita polttaa, lämmittäminen onkin sitten jo eri juttu. no se on halpa, muuta hyvää siinä ei sitten olekkaan. pitäis olla kahvat kyljessä että olis helpompi kantaa ulos..

npt kirjoitti:

voihan siinä puita polttaa, lämmittäminen onkin sitten jo eri juttu. no se on halpa, muuta hyvää siinä ei sitten olekkaan. pitäis olla kahvat kyljessä että olis helpompi kantaa ulos..

Lue lisää

eihän tuo yläpalokattila hyvä hyötysuhteeltaan ole mutta edellinen, plussana voisi vielä pitää sitä että siinä voi polttaa lähes kaikkea puun näköistä jos naapurit eivät vaan valita. esim naapurini poltellut jo monia vuosia koko kylän puujätteet ja tuovat vielä ilmaiseksi pihaan. naapuri ainakin tyytyväinen kattilaansa ja samoin kylän asukkaat kun pääsevät eroon purku/rakennusjätteistään. itse kyllä olen välillä nyrpistellyt nenääni kun naapurin savupiipusta tupruttelee mahottomat pöllyt.
PS. itsekkin kyllä olen hänelle kärrännyt betoniset lautani ja lastulevyn palaset.

mika kirjoitti:

eihän tuo yläpalokattila hyvä hyötysuhteeltaan ole mutta edellinen, plussana voisi vielä pitää sitä että siinä voi polttaa lähes kaikkea puun näköistä jos naapurit eivät vaan valita. esim naapurini poltellut jo monia vuosia koko kylän puujätteet ja tuovat vielä ilmaiseksi pihaan. naapuri ainakin tyytyväinen kattilaansa ja samoin kylän asukkaat kun pääsevät eroon purku/rakennusjätteistään. itse kyllä olen välillä nyrpistellyt nenääni kun naapurin savupiipusta tupruttelee mahottomat pöllyt.
PS. itsekkin kyllä olen hänelle kärrännyt betoniset lautani ja lastulevyn palaset.

Lue lisää

Totuus on että ko. kattilalla ei ole hyviä ominaisuuksia.Suuri puun kulutus,työläs lämmittää suuret päästöt laiskan miehen käytössä. Tällä tarkoitan sitä että ajetaan pesä puita täyteen jolloin palokaasuja muodostuu niin runsaasti ettei niitä pystytä polttamaan kuin osittain. siitä johtuu savutus ja hajut ympäristöön. Käyttöohjeessa varmaan sanotaan miten paljon puita saa kerralla laittaa pesään,noin kolmasosa pesän tilavuudesta. mistä johtuen useita täyttöjä. Eihän sellaista kukaan viitsi.Alapalokattila oikein mitoitettuna riittää yhdellä pesällisellä lämmittämään varaajan 2-3 kuutiota jolloin ei tarvitse hypätä pannuhuoneessa. Palamistapahtuma hallittu,polttoaineesta vain pieni osa palaa kerrallaan jolloin palaminen tehokasta, päästöt pieniä,alhainen savukaasulämpö eli hyvä hyötysuhde. Puun kulutus tässäkin tapauksessa putoaisi varmaan vähintäin 25% Se on tosin kalliimpi ostaa mutta tulee käytössä paljon halvemmaksi ja on helpompi käyttää. Kannattaisi niiden joita asia todella kiinnostaa kysellä josko vielä löytyy kirjaa, KOTIMAISET POLTTOAINEET JA KESKUSLÄMMITYSKATTILAT. kirjoittanut LASSE WAHLROOS. Vaikka on vanha teos niin täyttä asiaa vielä tämäkin päivänä.

npt kirjoitti:

Totuus on että ko. kattilalla ei ole hyviä ominaisuuksia.Suuri puun kulutus,työläs lämmittää suuret päästöt laiskan miehen käytössä. Tällä tarkoitan sitä että ajetaan pesä puita täyteen jolloin palokaasuja muodostuu niin runsaasti ettei niitä pystytä polttamaan kuin osittain. siitä johtuu savutus ja hajut ympäristöön. Käyttöohjeessa varmaan sanotaan miten paljon puita saa kerralla laittaa pesään,noin kolmasosa pesän tilavuudesta. mistä johtuen useita täyttöjä. Eihän sellaista kukaan viitsi.Alapalokattila oikein mitoitettuna riittää yhdellä pesällisellä lämmittämään varaajan 2-3 kuutiota jolloin ei tarvitse hypätä pannuhuoneessa. Palamistapahtuma hallittu,polttoaineesta vain pieni osa palaa kerrallaan jolloin palaminen tehokasta, päästöt pieniä,alhainen savukaasulämpö eli hyvä hyötysuhde. Puun kulutus tässäkin tapauksessa putoaisi varmaan vähintäin 25% Se on tosin kalliimpi ostaa mutta tulee käytössä paljon halvemmaksi ja on helpompi käyttää. Kannattaisi niiden joita asia todella kiinnostaa kysellä josko vielä löytyy kirjaa, KOTIMAISET POLTTOAINEET JA KESKUSLÄMMITYSKATTILAT. kirjoittanut LASSE WAHLROOS. Vaikka on vanha teos niin täyttä asiaa vielä tämäkin päivänä.

Lue lisää

itselläni on alapalokattila ja se todellakin on hyvä kuten olet yllä maininnut. yritin keskustelun aloittaneelle keksia hyviä puolia kattilasta itselläni ollut aikaisemmin ko. kattila ja kyllä sillä toimeen tuli vaikka ei yhtä hyvä olekkaan kuin nykyinen. tosin taloni puolet pienempi kuin keskustelun aloittaneella.

lämpötilan kohoamisesta varaajassa (nousee helposti 70 asteeseen jne.) johtuisikohan tämä lämpömittarin sijainnista, käsittääkseni lämpö kerroksittain varaajassa.

mika kirjoitti:

itselläni on alapalokattila ja se todellakin on hyvä kuten olet yllä maininnut. yritin keskustelun aloittaneelle keksia hyviä puolia kattilasta itselläni ollut aikaisemmin ko. kattila ja kyllä sillä toimeen tuli vaikka ei yhtä hyvä olekkaan kuin nykyinen. tosin taloni puolet pienempi kuin keskustelun aloittaneella.

lämpötilan kohoamisesta varaajassa (nousee helposti 70 asteeseen jne.) johtuisikohan tämä lämpömittarin sijainnista, käsittääkseni lämpö kerroksittain varaajassa.

Lue lisää

Kiitos vaan kaikille kommenteista.Kyllä minä mienaan seuraavat n.20 vuotta jämällä pärjätä,jos en saa lottovoittoa.Onhan ko.kattilalla saatu talo lämpimäksi ainakin tähän saakka.Ainoa lämmönlähde,leivinuuni on meillä leipomista varten.meidän jämä maksoi 8400mk (oulun lvi center)ja putki-ja sähkötyöt n.7000 mk,eli kallista on .Pikku budjetilla ei raskinu alkaa hommaamaan kaikenmaailman erikoiskattiloita joissa on Palamisimurit yms.Onhan jämässä puutteita mm.pienet luukut joidenka kätisyyttä ei edes pysty vaihtamaa,onneksi nuohoaminen on suht.helppoa.Puut saan onneksi omasta metsästä.

hauska lukea tällaista juttua, kerrankin joku putkimies joka ymmärtää jotain puulämmitys kattiloiden päälle. oman kokemukseni mukaan putkimiesten asiantuntemus on aika heikolla pohjalla. sikäli huono asia kun asiakkaat usein noudattavat p. miehen suosituksia ja sitten mennään metsään oikein kunnolla.

Alapalokattilalla päästään parempaan hyötysuhteeseen, mutta yläpaloinen mahtuu pienempään tilaan eikä ole niin kranttu poltettavan puun suhteen.

Itselläni on kattilan hankinta ajankohtainen tämän vuoden aikana. Kattilalla on tarkoitus lämmittää suurehkoa taloa 3000L varaajan kautta. Kattilahuone tuli rakennettua aika pieneksi (1710x1200, ulko-ovi lyhyellä seinällä). Aioin hankkia Arimax 35 kattilan, mutta se tuntuu huoneeseen liian kookkaalta. En halua puhaltimella tai savukaasuimurilla varustettua kattilaa, joten Jämä Nature, Jäspi Ecopuu 45 ja Arimax 35 Polaric ovat poissa laskuista. Olen kallistumassa Jäspi 40 YPV:n hankintaan. Onko raadilla kommentteja sopivimmasta kattilasta?

Harkinnassa olleet kattilat vaatimansa tilan mukaisessa järjestyksessä:
- Jäspi Ecopuu 25
- Veto B-30
- Jäspi 40 YPV
- Arimax 240
- Eneka E-25
- Jämä 141
- Termax K-40
- Veda 35
- Arimax 35