Voiko vastapuolen asianajajan toimia riitauttaa eli tehdä esim. tutkintapyyntö? Milloin ja mihin yleensä asianajajan toimista voi kanella? AA-liitto ja oikeuskansleri eivät tule kyseeseen, koska sinne on turhaa kannella.
AA nostaa ennenaikaisesti haastekanteita ja asialle ei ole mitään perusteita. Haasteet liittyvät oletuksiin, sillä krjalliset todisteet ovat puuttuneet kun haaste on jätetty käräjäoikeudelle.
AA nostaa ennenaikaisesti haastekanteita ja asialle ei ole mitään perusteita. Haasteet liittyvät oletuksiin, sillä krjalliset todisteet ovat puuttuneet kun haaste on jätetty käräjäoikeudelle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos kanteet ovat olleet perusteettomia ja tästä on tullut vahinkoa sinulle, vaadi ko. käräjäoikeudessa vahingonkorvauksia tarpeettomasta oikeudenkäynnistä asianajajalta (oikeudenkäymiskaaren nojalla).
Kirjallisia todisteita ei yleensä taktisista seikoista johtuen jätetä haastetta jätettäessä. eikä niitä tarvitse vielä silloin jättää. Taktisella seikalla tarkoitan sitä, että vastapuolelle ei haluta antaa liikaa yksityiskohtaista tietoa ennen oikeudenistuntoa.
Käräjäoikeuden istunnon aluksi on ns. esikäsittely, jossa kirjalliset todisteet käydään läpi. Vasta tämän jälkeen alkaa asian pääkäsittely, joko heti esikäsittelyn jälkeen tai muuna sovittuna ajankohtana. Jossain tapauksissa asiaa ei edes viedä pääkäsittelyyn, vaan käräjäoikuden puheenjohtaja voi antaa päätöksen ( esim. riita-asioissa) jo esikäsittelyn jälkeen.
Asianajaja toimii siis aivan hyväksyttävällä tavalla, josta ei voi kanteita nostaa. Oikeastaan voisi sanoa, että hän hoitaa hyvin päämiehensä asioita, koska ei halua antaa vastapuolelle paljoakaan aikaa todisteiden vesittämiseen.
Huom! Ei asianajaja nosta haastekanteita. Rikosasioissa syyttäjä päättää, nostetaanko kanne vai ei.
Riita-asioissa ei näitä kirjallisia todisteita tarvitse toimittaa ennen oikeudenkäyntiä.
Haastekanne on ennenaikaisesti nostettu ja sen tuomari on hyväksynyt, jotta todistajaksi nimetty ei voi todistajana vakuutusta antaa. Onko hyvän asianajotavan mukaista ja onko tuomarin asia lähteä vielä avittamaan toista osapuolta?
Kyse on toisen henkilön riita-asiasta, ei omastani, eli olisin ollut todistajana jutussa.
Tuomari antoi vielä osaratkaisun jossa ilmoittaa, että asia käsitellään sitten kun tämä ensimmäinen juttu on saanut muutoksenhaun jälkeen päätöksen.
Mistä oikein on kyse tällaisessa toiminnassa ?!
Minä ole ollut todistajana tällä tavoin nostetussa riita jutussa. Vaikka muuta aineistoa ei toimitettukaan taktisista syistä - eli ei haluttu vastapuolen tietävän kaikkea kirjallisesta aineistosta. Todistajien nimet kylläkin ilmoitettiin etukäteen, ja se riitti.
Riita-asioiden ja rikosasioiden käsittely poikkeaa toisistaan kanteen noston ja käsittelynkin osalta. Hyvin usein juttu viedään pääkäsittelyynkin asti, mutta oikeuden päätökset ( ei siis tuomiot) annetaan kansliapäätöksinä. Jos esim. jommankumman osapuolen oikeusapukelpoisuudesta ei ole tullut päätöstä oikeudenistuntoon mennessä, niin päätöksen antaminen siirtyy kunnes se on selvinnyt, ja tällöinkin annetaan pelkästään kansliapäätös.
On hyvä muistaa, että riita-asiassa etsitään joko sopua tai haetaan puoluettoman oikeusistuimen päätöstä asialle. Tapauksissa ei anneta tuomoita, eikä etsitä syyllistä, siksi käsittely poikkeaa rikosasioiden käsittelystä. En näe mitään poikkeavaa tässä käsittelyssä. Ainoa, mikä ihmetyttää on tuo mainintasi, että ei voi todistajana vakuutusta antaa. Mitä sillä tarkoitat?
Käys lukaisemassa:
http://www.oikeus.fi/5829.htm
Kuultiin oikeudessa todistajana, mutta todistaja ei voinut todistaa valan eikä vakuutuksen päälle.
Kuulemisella ei ole välttämättä merkitystä, mutta valan tehneenä uskotaan todistajan puhuvan totta.
Tuomari auttoi vastapuolta ja antoi kaiken lisäksi päätöksen tekaistussa asiassa täysin mielivaltaisesti.
Haastekanne siis hyväksyttiin vaikka ei ollut tietoa asioista todisteellisesti. Oli vain oletuksia. Kun joutuu lausuman antamaan, niin sitten selviää vastapuolelle todisteet joita olisi tarvittu kanteen nostamiseen.
Kanteessa vaadittiin takavarikkoa, joka oli sitten oikaisuna peruutettu, mutta silti käräjäoikeus antoi haasteen ja edellytti lausumaa.
Käsitän, että tällä vain estettiin todistajana annettu valaehtoinen todistus.
Riita-asia perusteettoman edun palautus, mutta ei ole päätöstä että pitäisi palauttaa noin vain kun lähettää vaatimuksen ja tilinsä nuemeron.
Sitten sitä vaaditaan samaan hengenvetoon aviopuolison omaisuudesta takavarikkoon. Kantaja peruuttaa takavarikon, mutta käräjäoikeus lähettää haasteen ilman asakirjatodisteita.
Kyllä tällaista toimintaa on vaikea ymmärtää.
Haaste voidaankin lähettää ilman asiakirjatodisteita. Ei niitä tarvita vielä siinä vaiheessa, oikeudenkäynnin alussa on esikäsittely, jossa esitetään ns. kirjalliset todisteet. Yleensäkin näitä saatavia yritettään ulosmitata tai saada myös aviopuolison omaisuudesta. Joskushan omaisuutta jopa yritetään siirtää aviopuolison nimiin, jolla yritetään estää saatavien periminen. Lain mukaan tässä on toimittu. Joskus sitä on vaikeaa ymmärtää, mutta kyllä AA:t tietävät päämiehensä asiaa ajaessaan, mitä voi tehdä ja mitä ei.
Otahan kantaa siihen, että juttu tehtiin, vaikka ei ole selvyyttä vaaditusta takaisinsaannista, sillä aikaa oli kulunut 5 vuotta ja vaatimukset ajallaan esittämättä.
AA:n jutut maksaa se päämies ja jos niin käy, niin AA on pettänyt päämiestään kokeillessaan kepillä jäätä.
Tässä tapauksessa ei ole siiretty omaisuutta toisen nimiin, mutta tällä toisella on omaisuutta.
Tuomioistuin voi kuitenkin tuomita aviopuolison omaisuudesta otettavaksi jos niikseen tulee, sillä tuomioistuin on riippumaton jopa mielivaltaisuudessaan.
Mahdettiinkohan tässä tapauksessa asia nostaa esille vain siksi, ettei pääse vanhenemaan?
AA ei omatoimisesti nosta juttuja, vaan pelkästään päämiehensä suostumuksella. Toki hän esittää aiakkalleen, mitä voi tai kannattaa tehdä, mutta ei vie mitään sellaista eteenpäin, johon päämies ei anna lupaa. AA veloittaa työstään ja asiakas maksaa, ihan normaalia liiketoimintaa. Ei AAn toimsito nyt sentään mikään sosiaalihuolto ole.
Aviopuolison omaisuudesta on hyvä ottaa ainakin niissä tapauksissa, joissa ei ole tehty avioehtoa rajaamaan omistusoikeutta. Lain mukaan kuljetaan siinäkin, vaikuttaa kornilta, mutta ei ole mielivaltaisuutta.
Mahtaakohan ky. päämies ymmärtää tai edes kyseenalaistaa aa tekemisiä, sillä harvalla on hallussaan tietoa lakipykälistä tai oikeudenkäyntimenettelyistä.
Onko yleensä hyvään asianajotapaan kuuluvaa ajaa juttua ennakoivasti, jos selvästi on nähtävissä, että onnistumisen mahdollisuudet ovat vähäiset.
Saattaa päämiehelle tulla yllätyslaskuja maksuun, mutta aa ei mentä mitään.
"Aviopuolison omaisuudesta on hyvä ottaa ainakin niissä tapauksissa, joissa ei ole tehty avioehtoa rajaamaan omistusoikeutta"
Ei aviopuolison omaisuutta voida käyttää toisen puolison velkojen maksuun siitä riippumatta, onko avioehtoa vai ei. Toinen asia on, että avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa puolisoiden velat katetaan heidän varoistaan ja netot (pääsäännön mukaan kun ei ole avioehtoa) puolitetaan. Tällöin velaton puoliso kärsii siitä, että joutuu antamaan velkaiselle puolisolle omasta suuremmasta nettovarallisuudestaan tasinkoa. Mutta tämä onkin eri asia.
Kyllä puolison varoista voidaan ottaa velallisen velkojen maksuun iha noikeuden päätökselläkin, kuten kysyjä kertoi. Tämä on ihan yleinen käytäntö, on sitten eri asia, mietääkö sen oikeudenmukaiseksi vai ei. Etenkin, jos siltä toiselta puoliskolta sattuu omaisuutta löytymään enemmän kuin veloissa pyörivältä, niin helposti tutkitaan ja mieleetään ,että omaisuutta on siirretty tarkoituksella.
Hyvään asianajotapaan kuuluu se, että asiakkalle selvitetään, onko mahdollisuuksia onnistua vai ei.
Mikään ei estä asiakasta tutustumasta mahdollisuuksiinsa lukemalla esim. ennakkopäätöksiä samanlaisista asioista. Itsehän pitää olla myöskin aktiivinen ja hoitaa itsekin asioitaan, eikä pelkästään jätä kaikkea AA:lle.
Toisaalta, joskus kannattaa olla häikäilemätön ja kokeilla, saako jonkun jutun läpi.
Yleisesti AA:t vievät eteenpäin niitä juttuja, joissa maksaja on valtio, eli asiakkaat saavat oikeusavustusta. Silloinhan palkkio tulee, vaikka asiakas kärsiikin tappion. Näitähän ovat useimmat käräjäoikeuksien riita-asioista, joilla haetaan häätöpäätöstä vuokralaiselle. Hullukin tietää, että asunnossaan melunneelle, sen hajoittaneelle ja vielä sen päälle vuokrat maksamatta jättänelle ei voi oikeudessa tulla kuin tappio. Silti AA:t ottavat kyseiset ihmiset asiakkaikseen ja hoitavat heidän asiaansa oikeudessa. Kyllä nämä asiakkaatkin tietävät, että eivät voi juttuaan voittaa, eikä oikeudenkäyntiä siksi käydäkään. Se on vain veto, millä saadaan muuttopäivää venytettyä puolikin vuotta.
Jos pelaa rehellisin kortein, niin pystyy näyttämään ettei ole siirtänyt ainakaan puolisolleen omaisuutta, joka voitaisiin sitten ulosmitata velasta - velasta, joka on tullut aivan muusta kuin yhteiselosta ja -olosta. Jos ja kun sinulla ei ole mistä maksaa tuo velka, niin tuskin velkaa otetaan puolison omaisuudesta.
Jos ja kun puoliso on saanut omisuutta ja sitä sitten lähdetään perusteettomana etuna peräämään, niin ei oikeudentuntoisella aviopuolisolla ole ollut mitään mahiksia ottaa niitä puolison saamia rahoja. Velka on varmasti rahat tai omaisuuden saaneen velkaa, jos sen tuomioistuin sitten palautettavaksi velaksi katsoo.
Myönnän sen, että kyllä tuomioistuin voi tehdä aivan mielivaltaisen päätöksen ja tuomita puolisolta otettavaksi, mutta sitten ei auta muu kuin käydä vaikka EU-tuomioistuimessa saakka.