Annan hyvän opiskeluvinkin: Hae ruotsinkieliseen
ammattikorkeaan tai yliopistoon - opiskelet
samoja asioita kuin suomenkielisessä
korkeakoulussa, mutta bonuksena saat
ruotsinkielen taidon. Itse en "ummikkona" olisi
keksinyt sitä, mutta kuulin abivuonna
luokkakaverilta, että hän aikoo tehdä niin. Nyt
opiskelen Sydvästissä Turussa AMK-artenomiksi -
alussa olin vähän pihalla, mutta se vaihe meni
tosi nopeasti ohi ja nyt sujuu jo paremmin kuin
hyvin! Ja voilá: Rannikon ja pohjoismaiden
työmarkkinat ovat minun!
ammattikorkeaan tai yliopistoon - opiskelet
samoja asioita kuin suomenkielisessä
korkeakoulussa, mutta bonuksena saat
ruotsinkielen taidon. Itse en "ummikkona" olisi
keksinyt sitä, mutta kuulin abivuonna
luokkakaverilta, että hän aikoo tehdä niin. Nyt
opiskelen Sydvästissä Turussa AMK-artenomiksi -
alussa olin vähän pihalla, mutta se vaihe meni
tosi nopeasti ohi ja nyt sujuu jo paremmin kuin
hyvin! Ja voilá: Rannikon ja pohjoismaiden
työmarkkinat ovat minun!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itä-Suomesta lähdin ulkomaille :) Åbo Akademiin
opiskelemaan. Omalla alallani tosin englanti on
käyttökieli, mutta onpahan ollut kokemus sinänsä,
ja eipä ainakaan ruotsin kielen osaamisen vaatimus
sulje mitään ovia.
Mutta sen varoitan, että ÅA:n kielikoe
suomenkielisille on kyllä pahempi kuin YO-koe,
ainakin mitä se omana aikanani oli.
Kuullunymmärtämisessä pitkät pätkät tekstiä ja sen
kuulee vain kerran, aivan kuten luennolla.
Rakenneosiossa on pitkä teksti josta on otettu
sanoja pois ilman mitään vihjeitä, täydennä. Ja
niin edelleen. Lukioruotsin pitää todella olla
hanskassa ja sitäpaitsi kannattaa olla ihan
"elävääkin" kokemusta. Itse sain ekalla kerralla
127/200p vaikka lukioruotsi aina kymppi. Mutta
kahden vuoden opiskelun jälkeen koitin huvikseni
uudestaan ja sainkin melkein täydet pisteet!
Kiitti hyvästä kommentistasi, Wannabe-hurri!
Sydvästin kielikokeesta sen verran, että
muotoiluohjelman valintakokeisiin kuuluva
haastattelu tapahtui ruotsiksi - se oli samalla
kielikokeen suullinen osa. Lisäksi oli
kirjallinen osa, joka ainakin sinä vuonna
toteutettiin niin, että meille annettiin
valokuva, jonka pohjalta piti kirjoittaa
aine. "Elävää" kokemusta minulla ei todellakaan
ollut ja lukioruotsikin oli vain seiska. Päätin
kuitenkin, että sen, minkä taidossa häviän, sen
rohkeudessa voitan - ja otin pisteet kotiin.
Tuossa olet ihan oikeassa, että varsinkin
haastattelutilanteessa pärjää paremmin rohkea
vaikkei niin kielitaitoinenkaan kuin arka joka ei
saa sanaa suustaan vaikka osaisi vaikka mitä.
Minähän en mihinkään haastatteluun onneksi
joutunut, kielikoe oli puhtaasti kirjallinen.
Mukavaa jatkoa sinulle, eiköhän me
kielitaidostamme ja kontakteistamme saada jotakin
hyötyä tulevaisuudessa!
Kiitti vinkistä, ois ehkä syytä miettiä totakin
väylää vähän vakavammin...
Kertokaa nyt kumminkin te, jotka jo ootte siellä
ruotsinkielisessä korkeakoulussa, että
minkälainen ilmapiiri niissä yleensä on. Ja miten
muut opiskelijat suhtautuvat Rovaniemen tai
Joensuun tyttöön/poikaan? Mikä oli/on vaikeinta
opiskelussa? Muita vinkkejä?
Itse opiskelen siis Åbo Akademissa Turussa.
Ilmapiiri on sanalla sanottuna tiivis. Jos otat
satunnaisesti kaksi opiskelijaa, joko he tuntevat
toisensa tai heillä on ainakin yhteinen tuttava.
Tämä voi joskus tuntua rasittavalta. ÅA:ta
sanotaan Svensk-Finlandin suurimmaksi
avioliitonvälitystoimistoksi, ja maine ei ole
liioiteltu. Täällä on paljon tyyppejä joiden
vanhemmat ovat tavanneet ÅA:ssa, ja tietysti
sitten nämä nykyiset opiskelijat pariutuvat
keskenään.
Jos olet ruotsinkielinen ja menet ÅA:han,
tutuilta/luokkakavereilta yms ei voi välttyä. Itse
tulin Savonlinnasta, enkä tuntenut ketään
ennestään. Ihmisiin tutustuu kyllä, kun on avoin
ja uskaltaa puhua. Onhan siellä sitä paitsi paljon
suomenkielisiäkin. Itselläni on ollut vähän vaikea
löytää kavereita, kun suurin osa opiskelijoista on
poikia ja vieläpä kunnon epäsosiaalisia nörttejä.
Se on tietysti ihan alakohtaista, millaisia
tyyppejä eteen sattuu.
Aloitin lukemaan matikkaa, ja sen suhteen ei ollut
paljon ongelmia, koska kaavathan ovat samat
suomeksi ja ruotsiksi :) Mutta luennoilla, joilla
muistiinpanot pitää ottaa lennosta luennoitsijan
puheesta, voi olla suomenkielisellä hankalampaa.
Mutta aika nopeasti sitä tottuu. Nyt minulla on
muuten suomenkielinen proffa työkaverina, enkä
tosiaan tiedä mitä kieltä hänen kanssaan puhuisin.
Olemme tähän mennessä puhuneet ruotsia. Aika hullu
tilanne.
Bileitä eli sitzejä järjestetään paljon, mutta
niin taitaa olla suomenkieliselläkin puolella.
Turussa muuten TY:n ja ÅA:n välillä ei ole
oikeastaan yhtään kontaktia bileilyn suhteen.
Kaipa se kielimuuri sitten vaan erottaa, vaikka
akateemisia ollaankin ja kielitaitoisia.
Jos haluat kysellä tarkemmin, email on
[email protected] - vastailen mielelläni!
jepjep... kun vaan rohkeus riittäis - ja
kielitaito...