akvaarion vesitestit

Tärkeimmillään vesitestit ovat akvaariota perustettaessa.
Ensin kannattaa selvittää yleisesti raakaveden ja kypsyneen altaan kovuus (GH ja KH-testit) ja happamuus (pH), jotta voidaan päättää mikä kalalajisto altaaseen parhaiten sopisi, tai täytyisikö vettä jotenkin muuttaa halutuille otuksille paremmin käyväksi. Esim miljoonakaloja havittelevan täytyy Suomen oloissa useimmiten kovettaa vettä.
Allasta kypsyttäessä sitten täytyy tiiviisti, jopa useita kertoja päivässä, seurata altaan typpiaineenvaihduntaa. Siis myrkyllistä nitriittiarvoa ja vähemmän haitallista, mutta akvaarion yleistä kuormitusta indikoivaa nitraattiarvoa, jotta tietää milloin hajottajabakteeritoiminta on kunnolla käynnistynyt ja kaloja voi tuoda altaaseen. Kalojen kotiuttamisen jälkeenkin on hyvä jonkun aikaa seurata tiiviisti veden laatua ettei pääse tulemaan mitään yllätyksiä.

Jatkossakin on hyvä silloin tällöin testailla noita arvoja, jotta tietää pysyykö olot vakaana vai onko tarpeen kenties muuttaa hoitorutiineja esim lisäämällä vedenvaihtoja tai vähentää kalastoa jos vaikka typpikuorma pysyy jatkuvasti koholla. Etenkin jos altaassa tulee ongelmia voi erilaisista vesiarvoista ja niiden suhteesta toisiinsa usein saada jotain osviittaa siitä mikä saattaisi olla pielessä. Myös mahdollisten lääkitysten, muuton, laitteiden, kalaston ja kasviston suurempien muutosten yms poikkeavien tilanteiden aikaan kannattaa arvoja mittailla.

Jos perustaminen on tehty huolella, kalasto sopiva ja hoitorutiinit ovat kohdallaan voi ainakin pidemmälle ehtinyt harrastaja unohtaa hyvin pyörivän altaan kanssa testit pitkiksikin ajoiksi hyllyyn pölyttymään.