Haluaisin tietoa ilmalämmityksen toimivuudesta ja hinnasta. Tavalliseen vesikiertoiseen verrattuna putkitus on kovin harva.
- vaikeuttaako se lämmönsäätelyä ja lämmönjakoa lattiassa?
- järjestelmä vaikuttaa yksinkertaiselta. Onko se edullinen toteuttaa?
- vaikeuttaako se lämmönsäätelyä ja lämmönjakoa lattiassa?
- järjestelmä vaikuttaa yksinkertaiselta. Onko se edullinen toteuttaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Monien etujen juttu; mm. valmis valu jo ennen talon rungon pystytystä (mukava tehdä hommia laatalla eikä savessa). Saa lämmöt ajoissa päälle, huoltovapaa, mahdollisuus lämmönlähteen vaihtamiseen tulevaisuudessa yms.
Listaa voisi jatkaa pitkällekin, mutta jätetään kehumista muillekin, mutta mun mielestä parasta mitä rahalla saa.
Hyvä varmaankin, koska mekin se valittiin. Mutta hinta on kyllä aika kova, sillä perustusten alle vaaditaan helposti massiivisia täyttöjä murskeella...
Higgins
PRKK julkaisi äskettäin perustusten hintavertailun jossa Legalett pärjäsi hyvin. Täyttötyöt ovat pikemminkin pienemmät kuin esim. tav.om. harkkoperustuksessa johtuen laatan ja eristeen paksuudesta.
Missä se julkaisi sen, en ole huomannut ja tahtoo ehdottomasti nähdä.
Nim. jäsenmaksua maksava erittäin vähän tietoa saava
PRKK julkaisi tammikuussa perustusaiheisen CD-rompun missä on esitelty erilaisia perustusjärjestelmiä PRKK:n tekemä hintavertailu. www.PRKK.fi
mitä sillä "käytetyllä" kuumalla ilmalla tehdään joka siis on kiertänyt siellä "markkinoiden ykköstuotteen" kanaaleissa. Saisko jotain faktaa eikä pelkkää hurraamista.
se käytetty ilma palautuu tietysti siihen lämmitysyksikköön.
järjestelmähän on suljettu, ei se puhalla ilmaa yhtään minnekkään ulospäin.
ja kuuma ilma tarkoittaa tässä tapauksessa noin 35 asteen ilmaa, ei siellä mitään hehkutusta ole...;))
lue tuolta kotisivuilta tai pistä kysely kyseiseen firmaan niin eiköhän ne vastaile kysymyksiisi.
www.legalett.com
Miten hoidetaan huonekohtaiset lämpotilaerot, makkarit, pesuhuoneet tai kivipintaiset lattiat.
Esim. mulla talo on jaettu neljään eri piiriin, joita jokaista ohjaa oma termostaatti. Yhdessä piirissä on sauna ja kylppäri, toisessa khh ja pukuhuone, kolmannessa keittiö ja eteinen ja viimeisessä olohuone ja ruokailutila.
Mikäli huoneita olisi alakerrassa enemmän, esim. makkarit, olisi niitä varten omat piirit ja termarit.
Samaan piiriin kuuluviin tiloihin kannattaa valita sama lattiamateriaali esim. kivi tai puu, jotta lämpötila on helppo tai edes mahdollinen säätää sopivaksi.
Olen suunnitellut sähköjä Legalett-taloihin. Aluksi olin aika skeptinen, mutta lämmitys perustuu ainakin oikeisiin tehohäviölaskelmiin. Lämmönluovutusputkiston metallipinnan ala on sama kuin on vesikiertoisen lämmityksen putken pinnan ala. Esimerkkikohteessa - jota tutkiskelin tarkemmin - taisi olla noin 5% isompi ala.
Äärialueille ei systeemillä tule riittävästi lämpöä, joka oli esimerkkikohteessa mainittu Legalettin suunnittelusta. Siis metrin väli putkilla on pienessä tilassa riski. Jos esimerkiksi kuistille tai saunaan mahtuu vain yksi putkiveto, niin jää vajaaksi teho. Pitää olla tarkkana lämmityksen suunnittelussa. Nimittäin sähkösuunnittelijan on nuo vajaat kohdat osattava täydentää pattereilla tai kaapeleilla. Ja sitähän ei ainakaan kokematon huomaa, kun on jossain todetttu, että on ilmalämmitys ja kaikki OK. Pyydä Legalett-toimittajalta tarkasti selvitys niistä tiloista mihin on panostettava tukilämmityksellä.
Legaletin säätösysteemissä on kellomahdollisuus. Sen tarkoitus on, että yöllä nostetaan vähän lämpöä ja laatta varautuu halvalla sähköllä. Eli systeemi on osittain varaava, kunhan taas sähkösuunnittelija määrittelee riittävästi vehkeitä keskukseen.
Käytä ammattitaitoisia suunnittelijoita. Nämä jutut erottavat osaavat ja osaamattomat. Ja toteutusvaihessa huolehdi siitä, ettei laattaa valeta ennen laattaan tulevia tärkeitä sähköputkituksia!
mutta, mutta, entä hinta ? Tietysti pelkkä "aihio" voi olla taloudellinen, mutta mitä edellyttää maaperältä, täytöt, eristykset yms. jotenkin tuntuu ettei sitten enää pärjää hinta/tehosuhteeltaan ns. normaaliratkaisuihin. Tuo kiertävällä ilmalla betonin lämmittäminen kun ei kovin tehokkaalta tunnu, ja luulisi vaativan pirun kuumaa ilmaa ennenkuin siitä mitään saadaan siirtymää tosiasiassa lämmitykseen. Ehkäpä tuo maanvaraisissa jotenkin pärjää, mutta kuka piru nykyisin maanvaraista perustusta tekee kuin pakosta.
En tiedä ilman lämpötiloista. Mutuna arvaisin 50-70 astetta. Mutta kyllä tehoa siirtyy riittävästi normaaleissa tiloissa. Paksun laatan lämpöjakaumakin oikeastaan kiinnostaisi. Kuka tietää?
siis mitäs kummaa siinä oikein on, ettei ilma lämmittäisi betonia? onko sulla autossasi kylmä kun sinne ei pukata kuin kuumaa ilmaa?
ja mikäs vika maanvaraisissa järjestelmissä oikein on? ilmaankos talosi meinaat rakentaa?
niin ja ei se "kuuma" ilma nyt mitään ihmeellistä ole. hieman yli 30 astetta taitaapi olla lähtiessään kierrokselle...
halpahan tuo on kun miettii kuinka monta työvaihetta tuossa tehdään samalla. kertavalulla saadaan valmista lattiapintaa lämmityslaitteineen.
Minkälainen melutaso ?
Moottorien elinikä, huoltotarve ?
Järjestelmä on huoltovapaa, mutta jos joskus joutuu vaihtamaan esim. vastuksen tai flektin niin siinä on muutaman minuutin työ. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin korkeintaan joka toisella vuosikymmenellä.
Melutasoltaan järjestelmää voi verrata hiljaiseen jääkaappiin viereisestä huoneesta kuunneltuna.