Paolo oli rampa. Useimmiten hän nilkutti työhönsä rollaattorilla, joskus, kun ikähieno Fiat Topolino saattoi käynnistyä, matka joutui hänellä.
Palermossa, uudella Alfa-Romeon kokoonpanotehtaalla kävivät vikkelänä oliivinväriset kädet. Ne kuuluivat Paololle.
Paolosta pitivät useat, paitsi Mafian rahojenkerääjä, Luigi Gettunen.
Hänen sukujuurensa ulottuivat kauas pohjoiseen. Suomen lappiin.
Luigi oli kaikin puolin iljetys, suorastaan paska. Myös hänen toverinsa, Rafaello
Giggiettä, polkupyöräkätyri. Ynnä Zeus Mutanen, synkkää suomalaisukua hänkin.
Paolon tehtävänä, Alfan tehtailla oli kiinnittää Pyhä Kolmio Alfan keulaan.
Sen hän toki tekikin hyvin, kaikkihan olemme todenneet tämän Italialaisen laadun…
Työmatkat olivat rammalle tuskaa. Milloin Luigi päästi rollaattorin renkaat tyhjiksi, toisaalla Zeus oli altis laittamaan sokeripalan Topolinon tankkiin.
Pahin oli Rafaello. Hän hakkaa.
Mafia haluaa rahaa, jota Paololla ei ole.
Hän sattui taannoin lainaamaan koronkiskurilta eläinten juoksukilpailuissa 10 liiraa.
Korkojen kera se on vuodessa paisunut 125000 euroon.
Paolo, vaikeasta työrupeamasta kotiin taapertaessaan, huomasi ovellaan kiven.
Hänen nimensä oli Rafaello, järkäle.
Lautasen kokoiset kämmenet suutelivat holtittoman Paolon poskipäitä.
Tiukat jabit iskivät sarjojaan suojattomaan vatsaan.
Tajunnan rajamailta aisti Paolo valkosipulin tuoksuisen löyhähdyksen.
- Rampa, koska aiot maksaa, aika käy vähiin…
Kolkkoa kohtaloaan sureva Paolo sai itsensä koottua pieneen asuntoonsa. Valot päälle. Nyt se oli tehtävä.
Puujalka kopisi oneasti, vammaisen laahustaessa vessaan.
Siellä se oli, hänen viimeinen toivonsa. Vihreä pullo, jonka sivussa luki Mennen.
Luotuaan viimeisen silmäyksen peiliin, hän horaisi aineen kitusiinsa.
Ja se näkyi.
Paolo katsoi itseään peilistä. Silmälasit sulivat päästä, kaljun keskelle tunki musta tuuhea tukka. Halvan T- paidan lepattaviin hihoihin ähelsivät lihakset. Järkyttävät sellaiset. Infernaaliset teräsvieterit.
Suunnaton jäsen, jota John Holmeskin olisi kadehtinut, rikkoi housujen halvan denim- kankaan. Peli, josta muorit kirkonmäellä kuiskivat.
Oli aika. Siis.
No, kerros alas oli helppo. Siellä päivystävä sutenööri- huumevälittäjä sai ensimmäisenä tuntea Paolon nyrkin tehon. Huumejoitteja kauppaava musta mies lähti matkalle suureen tuntemattomaan.
- Oh Man, kuului loittoneva käheä ääni ionosfäärissä.
Testosteroneissaan oleva Paolo, tempaisi auki autotallin oven.
Siellä se oli. ALFA VM. 2004. Proto, josta tehtaan insinöörien lisäksi tiesivät pari testiajajaa, muudan Räikkönen ja Schumacher.
Heille tämä ohjus oli kuuleman mukaan hieman liian raisu.
970 hevosvoimaa piti tiessä paripyörät joka nurkassa.
Jättiläislihaksiaan ryhdistävä tehdasmies antoi palaa.
Uusi Alfa antoi 15000 kiekkoa myllyyn. Pihaan istutti talonmies sittemmin kartoffeleita.
Polkupyöräkätyri asusti maaseudulla. Halvassa hotellissa, nimeltä Huja.
Jo kaukaa Paolo huomasi saaliinsa. Punainen Jupiter Scout nojasi rennosti hotellin aitaan.
Paolo laittoi Alfasta kertojan päälle ja pneumaattisesti pamahtivat uudet Raju- levikkeet entisten lisäksi.
Steroiden pauhatessa Kari Tapiota, siirsi Paolo kylmästi Jupiterin pölyiselle kylänraitille.
Hobuiset irti, ja Alfa tahkosi edestakaisin ruhjoutuneen pyörän aivan littuun.
Yläkerran ikkunassa pui nyrkkiä epätoivoinen kätyri, kyyneleet silmistä valuen.
2. jäljellä.
Zeus Mutasen, Paolo tiesi pitävän naisen kuvista, joihin pumpattiin ilmaa. Posti toimitti niitä kotiin huomiotta.
Mutanen olikin juuri mieliaskareissaan, Paolon tempaistessa oven saranoiltaan.
Kauhistunut ylijumalan kaima yritti sopuratkaisua. Jättiläiskädet ottivat hänet kuitenkin syliinsä.
Lempeä hymy kasvoillaan, Paolo sijoitti suulakkeen sinne alas jonnekin, ja aloitti rytmisen pumppausliikkeen.
Kauhusta hikoileva Zeus tunsi mahansa paisuvan mittaansa suuremmaksi.
Oliiviöljyn värinen mies paljasti julmat teräshampaansa ja haukkasi korvasta palasen…
La Gazetta kirjoitti myöhemmin ihmisen jäännöksistä, joita löytyi etelä Palermosta. Itsemurhaiskua epäiltiin.
1. jäljellä.
Myös Luigi Gettunen herätettiin naisen parista.
Hän oli juuri pyörähtänyt Emmanuellensa päältä, kun rampa e.v.p tuli vierailulle kiviseinän läpi. Laastipölyjä pyyhkiessään, Paolo naurahti, osoittaen Luigin piliä.
Vilken pippel!
Sametinpehmeällä äänellä kuiskasi blondi vuoteelta. – And, What you have, nice friend?
Seinän läpi tullessa, vaateparsi oli käynyt jo perin rosoiseksi. Siispä ei ollut kummoinenkaan työ riisua loputkin.
John H. hakkasi ikävästi polvilumpioita, kostajan tarttuessa Mafiamiestä kurkusta.
- Mitä olen sinulle velkaa? Maksun aika on nyt!
Viittomakielen uutisissa ei Luigia parempaa ole nähty.
Sininen mies lupasi velat saataviksi, jopa paikan autotehtaan työnjohtajaksikin.
Hieman alempana sai blondi nähdä maailman suurimman ihmeen.
Summa summaarum. Blondi ja Paolo elävät yhdessä Palermossa, heillä on 12 lasta.
Alfa on takaisin tehtaalla, liian brutaali ihmisajoneuvoksi.
Gettunen, Mafiasta potkut saanut mies, harrastaa Feng Shuita, tai jotain sinne päin. Iltaisin, pään painuessa syliin, hän hätkähtäen huomaa elämänsä pienuuden…
Ps. Älkää kiusatko rampoja, jylisevä Alfa löytyy huomenna ehkä sinun pihaltasi…
Palermossa, uudella Alfa-Romeon kokoonpanotehtaalla kävivät vikkelänä oliivinväriset kädet. Ne kuuluivat Paololle.
Paolosta pitivät useat, paitsi Mafian rahojenkerääjä, Luigi Gettunen.
Hänen sukujuurensa ulottuivat kauas pohjoiseen. Suomen lappiin.
Luigi oli kaikin puolin iljetys, suorastaan paska. Myös hänen toverinsa, Rafaello
Giggiettä, polkupyöräkätyri. Ynnä Zeus Mutanen, synkkää suomalaisukua hänkin.
Paolon tehtävänä, Alfan tehtailla oli kiinnittää Pyhä Kolmio Alfan keulaan.
Sen hän toki tekikin hyvin, kaikkihan olemme todenneet tämän Italialaisen laadun…
Työmatkat olivat rammalle tuskaa. Milloin Luigi päästi rollaattorin renkaat tyhjiksi, toisaalla Zeus oli altis laittamaan sokeripalan Topolinon tankkiin.
Pahin oli Rafaello. Hän hakkaa.
Mafia haluaa rahaa, jota Paololla ei ole.
Hän sattui taannoin lainaamaan koronkiskurilta eläinten juoksukilpailuissa 10 liiraa.
Korkojen kera se on vuodessa paisunut 125000 euroon.
Paolo, vaikeasta työrupeamasta kotiin taapertaessaan, huomasi ovellaan kiven.
Hänen nimensä oli Rafaello, järkäle.
Lautasen kokoiset kämmenet suutelivat holtittoman Paolon poskipäitä.
Tiukat jabit iskivät sarjojaan suojattomaan vatsaan.
Tajunnan rajamailta aisti Paolo valkosipulin tuoksuisen löyhähdyksen.
- Rampa, koska aiot maksaa, aika käy vähiin…
Kolkkoa kohtaloaan sureva Paolo sai itsensä koottua pieneen asuntoonsa. Valot päälle. Nyt se oli tehtävä.
Puujalka kopisi oneasti, vammaisen laahustaessa vessaan.
Siellä se oli, hänen viimeinen toivonsa. Vihreä pullo, jonka sivussa luki Mennen.
Luotuaan viimeisen silmäyksen peiliin, hän horaisi aineen kitusiinsa.
Ja se näkyi.
Paolo katsoi itseään peilistä. Silmälasit sulivat päästä, kaljun keskelle tunki musta tuuhea tukka. Halvan T- paidan lepattaviin hihoihin ähelsivät lihakset. Järkyttävät sellaiset. Infernaaliset teräsvieterit.
Suunnaton jäsen, jota John Holmeskin olisi kadehtinut, rikkoi housujen halvan denim- kankaan. Peli, josta muorit kirkonmäellä kuiskivat.
Oli aika. Siis.
No, kerros alas oli helppo. Siellä päivystävä sutenööri- huumevälittäjä sai ensimmäisenä tuntea Paolon nyrkin tehon. Huumejoitteja kauppaava musta mies lähti matkalle suureen tuntemattomaan.
- Oh Man, kuului loittoneva käheä ääni ionosfäärissä.
Testosteroneissaan oleva Paolo, tempaisi auki autotallin oven.
Siellä se oli. ALFA VM. 2004. Proto, josta tehtaan insinöörien lisäksi tiesivät pari testiajajaa, muudan Räikkönen ja Schumacher.
Heille tämä ohjus oli kuuleman mukaan hieman liian raisu.
970 hevosvoimaa piti tiessä paripyörät joka nurkassa.
Jättiläislihaksiaan ryhdistävä tehdasmies antoi palaa.
Uusi Alfa antoi 15000 kiekkoa myllyyn. Pihaan istutti talonmies sittemmin kartoffeleita.
Polkupyöräkätyri asusti maaseudulla. Halvassa hotellissa, nimeltä Huja.
Jo kaukaa Paolo huomasi saaliinsa. Punainen Jupiter Scout nojasi rennosti hotellin aitaan.
Paolo laittoi Alfasta kertojan päälle ja pneumaattisesti pamahtivat uudet Raju- levikkeet entisten lisäksi.
Steroiden pauhatessa Kari Tapiota, siirsi Paolo kylmästi Jupiterin pölyiselle kylänraitille.
Hobuiset irti, ja Alfa tahkosi edestakaisin ruhjoutuneen pyörän aivan littuun.
Yläkerran ikkunassa pui nyrkkiä epätoivoinen kätyri, kyyneleet silmistä valuen.
2. jäljellä.
Zeus Mutasen, Paolo tiesi pitävän naisen kuvista, joihin pumpattiin ilmaa. Posti toimitti niitä kotiin huomiotta.
Mutanen olikin juuri mieliaskareissaan, Paolon tempaistessa oven saranoiltaan.
Kauhistunut ylijumalan kaima yritti sopuratkaisua. Jättiläiskädet ottivat hänet kuitenkin syliinsä.
Lempeä hymy kasvoillaan, Paolo sijoitti suulakkeen sinne alas jonnekin, ja aloitti rytmisen pumppausliikkeen.
Kauhusta hikoileva Zeus tunsi mahansa paisuvan mittaansa suuremmaksi.
Oliiviöljyn värinen mies paljasti julmat teräshampaansa ja haukkasi korvasta palasen…
La Gazetta kirjoitti myöhemmin ihmisen jäännöksistä, joita löytyi etelä Palermosta. Itsemurhaiskua epäiltiin.
1. jäljellä.
Myös Luigi Gettunen herätettiin naisen parista.
Hän oli juuri pyörähtänyt Emmanuellensa päältä, kun rampa e.v.p tuli vierailulle kiviseinän läpi. Laastipölyjä pyyhkiessään, Paolo naurahti, osoittaen Luigin piliä.
Vilken pippel!
Sametinpehmeällä äänellä kuiskasi blondi vuoteelta. – And, What you have, nice friend?
Seinän läpi tullessa, vaateparsi oli käynyt jo perin rosoiseksi. Siispä ei ollut kummoinenkaan työ riisua loputkin.
John H. hakkasi ikävästi polvilumpioita, kostajan tarttuessa Mafiamiestä kurkusta.
- Mitä olen sinulle velkaa? Maksun aika on nyt!
Viittomakielen uutisissa ei Luigia parempaa ole nähty.
Sininen mies lupasi velat saataviksi, jopa paikan autotehtaan työnjohtajaksikin.
Hieman alempana sai blondi nähdä maailman suurimman ihmeen.
Summa summaarum. Blondi ja Paolo elävät yhdessä Palermossa, heillä on 12 lasta.
Alfa on takaisin tehtaalla, liian brutaali ihmisajoneuvoksi.
Gettunen, Mafiasta potkut saanut mies, harrastaa Feng Shuita, tai jotain sinne päin. Iltaisin, pään painuessa syliin, hän hätkähtäen huomaa elämänsä pienuuden…
Ps. Älkää kiusatko rampoja, jylisevä Alfa löytyy huomenna ehkä sinun pihaltasi…
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos varoittavasta tarinasta.
Emme kiusaa rampoja emmekä Ramboja.
Jep.
Minulle, saatuani vastaanottaa telepaattisesti, tämä järkyttävä kertomus...
Ps. Minulle ei Mennen- partavesi tuottanut näitä omituisia sivuvaikutuksia olllenkaan, ei ollenkaan!!!!
Tavata tama mies. Mina olla kadellinen. Isompi kuin Jimilla, mahdotonta!
Pidin tästä tarinasta - kaunis kertomus ja onnellinen loppu.