Varsinainen lämmönlähde:
- maalämpö,lisäksi sähkövastukset huippuja varten,
- vesikiertoinen lattialämmitys.
- läpöselle käyttövedelle erillinen 300 litran varaaja, joka toimisi yö-sähköllä.
- varaava takka, kaiken varalle.
LÄMMITYKSEEN MAALÄMPÖ SÄHKÖVASTUKSET
Rakennuksen tarkaa lämpöhäviötä en tiedä, jotta voitaisi mitottaa koko paketti balanssiin. Alapohja petonia ja välipohja puuta.
Minkä tehoiset lämpöpumppulaitteet tarvitaan (NOIN) jos:
- rakennus 1,5-kerr., isot ikkunat merelle,
- pinta-ala n.240 m2, kuutioita n.700 m3,
- eteläsuomessa, - meren rannalla,
- rakennetaan nykyisten vaatimusten mukaan,
- porakaivo(t) kallioon.
Kuinka syvä poraus normaalisti näille tehoille?
Montako W/m voi maaperää kuormittaa?
- maalämpö,lisäksi sähkövastukset huippuja varten,
- vesikiertoinen lattialämmitys.
- läpöselle käyttövedelle erillinen 300 litran varaaja, joka toimisi yö-sähköllä.
- varaava takka, kaiken varalle.
LÄMMITYKSEEN MAALÄMPÖ SÄHKÖVASTUKSET
Rakennuksen tarkaa lämpöhäviötä en tiedä, jotta voitaisi mitottaa koko paketti balanssiin. Alapohja petonia ja välipohja puuta.
Minkä tehoiset lämpöpumppulaitteet tarvitaan (NOIN) jos:
- rakennus 1,5-kerr., isot ikkunat merelle,
- pinta-ala n.240 m2, kuutioita n.700 m3,
- eteläsuomessa, - meren rannalla,
- rakennetaan nykyisten vaatimusten mukaan,
- porakaivo(t) kallioon.
Kuinka syvä poraus normaalisti näille tehoille?
Montako W/m voi maaperää kuormittaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse laitoin juuri syksyllä maalämmön talooni.
Oikeastaan oikea nimitys sille on vuorilämpö, koska maahan ja vuoreen porataan reikä ja josta lämpö otetaan.
Minulla on 250 neliöä lämmitettävää pinta-alaa ja porattiin 200 metriin ja lämpöpumppu on Nibe 7,5.
Vesipatterit ja kellarissa lattialämpö.
Vaikka on ollut koviakin pakkasia niin lämpö on riittänyt eikä lisätarvetta ole ollut.
Minulla on kyllä varaava takka myös käytössä jos tarvii.
Tässä tietoa josta toivottavasti on hyötyä sinulle.
Taloni on Ruotsissa ja hintaa kaikkineen päivineen tuli n. 11000 euroa.
Olen tosi tyytyväinen lämpöön enkä kadu että otin tällaisen lämmitysmuodon, säästän sillä n. 1500 - 2000 euroa vuodessa ja maksaa itsensä takaisin n. 5 vuodessa.
Nibe lämpöpumppuja Suomessa myy Hahto, sieltä saat lisätietoa asiasta.
Ruotsissa tämä lämmitysmuoto tosi yleinen ja suosittu tällä hetkellä.
Maalämpö on kalliimpaa perustaa kuin sähkö-tai öljylämmitys, mutta meilläkin vaihtoehtona. Minua kuitenkin kiinnostaa tietää että viekö lämpöpumppu (?) enemmän sähköä kuin esim. öljylämmittimen?
Mihin lämmitysmuotoon vertasit jos hyöty on 1500- 2000 euroa vuodessa?
Meillä on vaihtoehtoina ollut öljy tai maalämpö, mutta itse vähän epäilen tuota maalämpöä. Olisi kiva saada tietää ihmisten kokemuksia muitakin. Suomessakin ilmeisesti yleistyvä lämmitys.
Mikä on maalämpöpumppujen hintataso Ruotsissa verrattuna Suomeen? Eli esim. paljonko maksaa Nibe 1210 tai 1110 tai IVT E9 pumppu Ruotsissa? Mietin tässä, että kannattaako käväistä hakemessa pumppu Ruotsista vai K-Raudasta... Jos viittisit vielä laittaa jotain paikallisia nettiosoitteita, joista noita vois katella/tiedustella...
Maalämpöpumput on Ruotsissa puolet halvempia, niinhän on kuultu jopa ministerin suusta. Silloin sen täytyy olla TOTTA. Vai onko? Mitä yhtään ymmärrän (en paljon) tuotteiden hinnoittelusta ja kilpailusta, luulisi, ettei ruotsalaisissa pumpuissa olisi ylihintaa Suomessa.
Jari, samalla kun haet sen svedupumpun, koeta saada matkaan myös ruåtsalainen verohuojennus. Lycka till.
olen itse ostanut. Pummppu oli lisäksi ns vanhaa mallia jossa ei ole hienoa diginäyttöä, joten sain sen n 50% edullisemmin kuin Suomesta vastaavan.
Mistäpäin Ruotsia tuon hait vai tilasitko kotiin kannettuna?
Jos sulla ei oo lämmitettävää tallia tms. 8,5kW (tai jopa 7kW) pumppu osatehoisena riittää. Porakaivon syvyys ehkä 150-200m (riippuu kuinka täyteen tuo tulee vettä). Tää arvailua... Helpoimmin saat nuo asiat selville lähettämällä talosi pohjakuvat maalämpöpumppujen myyjille. Tekevät sulle mitoituksen ilmaiseksi! Itelle tuli kyllä hiukan erilaisia arvioita eri toimittajilta, eli kannattaa laittaa kuvat useammalle toimittajalle.
Kannattaa pyytää laskelmat myös hirsitalopaketin toimittajalta, näin voit vertailla ainakin pumpputoimittajien huipputehoja talotoimittajan ilmoittamiin lukemiin. Täälläkin on esitety juuri hirsitalo-maalämpö laskelmia, joissa oletetaan että tulisijasta tulee 2kW lämmitystehoa. Todellisuudessa kyllä pitää lähteä siitä että talo lämpiää lämmitysjärjestelmällä kovallakin pakkasella ilman apulämmittimiä.
Oma talo on parisataa neliöinen ja hyvin eristetty ja pelkän lämmityksen huipputeho noin 8kW. Hirsitalossa ja käyttövedellä höystettynä tarvitaan ehkä jopa tupla tehot.
Ruotsissa maalämmön suosio perustuu lähes täysin valtion jo vuosia jatkuneeseen subventioon ko. lämmistysjärjestelmälle. Tästä on tietysti seurannut, että systeemit ovat kehittyneet melko luotettaviksi ja edullisiksi käyttää. Suosittelen.
Öljylämmityksen ja maalämmön perustamiskustannnuksia vertailtaessa on huomioitava, etta maalämpö ei tarvitse erillistä teknistä tilaa eikä savupiippua.