Pelottaa uudet asiat?

Heh. Sitten kun olet vähän vanhempi niin toivot että joku edes huomais että olet tehnyt itsellesi jotain muutoksia =). Ole vain tyytyväinen jos joku kommentoi. Voihan se vähän jännätä jos tekee ulkonäölleen radikaaleja muutoksia, mutta yleensä ne tehdään juuri sen takia että huomattas.

Töihin meno mietityttää todella. Vaikea palata, kun kerran joutui vuosien sairaslomalle. Tuskin edes takaisin enää otetaan.

Muakin pelottaa uudet asiat, vanhat asiat, kaikki asiat. Jos vaan vähääkään voin pettää toisten mulle kohdistamia odotuksia, tilanne on sietämätön (ja mä olen sitten itse määritellyt ne odotukset toisten käyttäytymisen perusteella. Ei niitä kukaan mulle ole sanellut, joten ovat todennäköisesti hyvinkin itseni värittämiä).
Uusi kampaus, uudet vaatteet, uusi harrastus, kiinnostus johonkin, mistä läheiset eivät ole kiinnostuneet..? Mitä jos mua ei mahdollisten uusien juttujeni jälkeen enää halutakaan? Jos mut haluttiin vaan juuri sellaisena kuin olin?
Olen myös paljon saanut kuulla olevani nätti, joten usein tuntuu, että en sitten muuta olekaan. Olen jo niin jumiutunut siihen, etten ole muuta, että en oikein pääse ajatuksesta eroon, vaikka haluaisinkin. Pitäisi löytää ihmisarvonsa, mutta sen etsimiseen tarvitaan rohkeutta ja ainakin tähän asti olen mieluummin pysynyt vanhassa turvallisessa, vaikkei se miellyttävää olekaan. Se, että pystyy takaamaan itselleen tietyt ihmiset, on parempi vaihtoehto kuin se, että löytäisi itsensä, tarkastelisi elämäänsä ja täyttäisi sen itseään miellyttävillä asioilla, vaikka se tarkoittaisikin vanhoista luopumista.
Voimia ja energiaa sinulle. :) Usein se tie, jota ei haluaisi kulkea, olisi omalle henkiselle hyvinvoinnille paljon parempi..