Viikko ilman.
Kauhea himo välillä lähteä hakemaan olutta.
Mutta periksi en anna.
Nyt se on ohi.
Kauhea himo välillä lähteä hakemaan olutta.
Mutta periksi en anna.
Nyt se on ohi.
lopetellut
nainen
151737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sama täällä oon kyllä ollu jo kuukausia.rupee syömään antabuksia niin ei himota.
vale ! antapus ei vie viinanhimoa. luo lisää tuskaa.tarvitaa hyvää tukea että jaksaa olla juomatta , rakkaus paras lääke,
Niinpä ei antabukset auta viemään himoa. Paras on ihmisten tuki. Aloitin käynnit AA:ssa ja perhe tukee.
Mutta se täytyy sanoa, että olo on hieno aamuisin.
Tämä on kaiketi koko iän kestävä projekti ja päivä kerrallaan.
ENSIMMÄIN PÄIVÄ ILMAN KRAPULAA ! 4-päivän kohmelon ja nukkumattoman yön jälkeen on raikasta katsella kirkkain silmin pakkas-aamua...tuntuu mukavalta, jumalauta!
Tissuttelu Joulun alla,johti hallitsemattomaan juomakierteeseen ja rankkaan juomaputkeen.
Olen juonut muutaman vuosikymmenen tähän tyyliin.
Olen pystynyt säilyttämään silti sosiaalisen "hyvinvoinnin" Mutta tietysti rahaasiat vaatii nyt hieman järjestelyjä hehe..ihmisuhteet myöskin.
Tiedän ympäristöni tapahtumista,että terveys tai jopa henkikin on löysällä,jos en lopeta vallan viinan käyttöä. Olen tullut nyt siihen pisteeseen!
Menetän täysin muistini nykyään pienestäkin juomisesta, En muista tapahtumista, vaikka en ollut kuulemma vaikuttanut edes humalaiselta.
Pitää oppia nauttimaan elämän pienistä asioista, eikä hakea aina yhä suurempia virikkeitä jne.
Suurien voimia vaativien tressaavien suoritteiden jälkeen sortuu helposti palkitsemaan itseänsä viinalla.
Mutta ei saisi vältellä tilanteita missä viinanhimo tyypillisesti yllättää,on totuttava elämään niiden kanssa,oltava ylpeä, kun ei juo!
Olen jopa käynyt selvin päin kapakassa kahvilla,sen jälkeen viinan himo hellitti, kun näin sen typeryyden jossa olen sikaillut ja rypenyt!
Aika rohkea temppu mennä kahville samaan paikkaan!Sait varmaan vastailla"mikset juo?"maksako poksahti?"Mikä vaivaa,eikö seura kelpaa?Ootkos nyt parempi ku me?"
Jumalauta mies!Sä olet parempi kun ne!!!!Nyt et anna ittes retkahtaa ihan kiusallas niille,jotka toivoo,et repeis taas!
mene ihmeessä baariin.noin pitkä aika ilman alkohoolia on vaarallisa mielenterveydelle!
Kiitos neuvosta ja kannustuksesta.
Et varmaankaan tajua miten vakava asia alkoholismi on.
Mutta onneksi on niitäkin jotka jaksavt tukea.
Tämä on hirveä saavutus alkoholistille, että on voinut olla iman alkoholia jo viikon.......
toivottavasti loppuelämän...
riippuu itsestäsi pysytkö loppu elämäsi raittiina. Jos käyt säännöllisesti siellä itsehoidossa niin raittius on varma.
Onpa hienoa huomata että on "kohtalo tovereita", joille ei viina sovi.
Silloin taitaa olla paras olla ilman koko ainetta.
Ainakin toistaiseksi on päätös luja ja maailma näyttää selvältä.
Toivottavasti voin vuoden kuluttua sanoa edelleen että en ota......
Niinpä ei kai sinne AA:han kehtaa mennä jos retkahtelee... käytävä siellä on....
saa ainakin tukea ja jaksaa paremmin...
Pääsin viinanjuonnista eroon tupakalla. Ei varmaan onnistu kaikilla, mutta kun aloitin polttamaan 4 vuotta sitten pääsin eroon kaljoittelusta. Tupakkaa menee tosin hyvin paljon, 1,5 askia päivässä, mutta viinaa ei tee mieli. Seurassa voin ottaa, mutta kännejä en ole vetänyt sen koomin kun aloin polttaa. Tupakka on mielestäni pienempi paha, terveysriski, mutta ei vie elämää raiteiltaan kuten viina!
Oli pakko kommentoida:
Minä paransin aikoinaan bulimian itseltäni aloittamalla tupakanpolton.
Korvasin kemiallisen addiktion toisella.
Nyt kun vielä aikuisen aivoilla pääsisi eroon siitä tupakistakin....
Nyt kun en nimittäin enää pystyisi edes kuvittelemaan, että oksentaisin suurella vaivalla syömäni ruoan:)
Oksentaminenhan tuottaa kemiallista mielihyvää jälkikäteen, siksi siihen voi jäädä koukkuun ihan niinkuin nyt melkein mihin tahansa muuhunkin.
Pari viikkoa ilman olutta. Olo on hyvä ja huono. Takaraivossa jyskyttää hillitön viinanhimo. Haluan baariin ja oluen! "Eturaivo" sanoo: "Älä mene!" Tähän asti olen saanut pidettyä itseni kurissa.
Olen 29-vuotias nuori nainen, yrittäjä ja alkoholisti. Elän kaksoiselämää yritykseni ja baarien välillä. Elämä ei aina ole helppoa.
Päivä kerrallaan, eikös se ole jonkinlainen motto :)
Voimia ja jaksamisia!
Ei oo varsinaisesti itellä ongelmia ollu viinaksien kans,en kertakaikkiaan pysty 2peräkkäisenä päivänä-iltana ottamaan,yli tulee vähemmästäkin.Ja kotona sain ihan tarpeeks kattoa kännäämmistä.
Otinpa sitten miehen,alkoholistin...on ollu tosi paskaa ja rankkaa-nyt hän on ollu n.3vko juomat,mut pelkään millon taas ratkeaa!Itse en tietenkään voi käydä missään-vaikken joisikaan kuin limskaa....
Kannustan ja sydämestäni toivon onnistumista niille,jotka pyrkii viinasta eroon!!Se kannattaa,elämä on toisenlaista kun ei ole kännäilyjen takia morkkista tai huonoa oloa mistään!
Kaiketi se himo iskee kuten tänään saunan jälkeen, mutta toisaalta tämä on ollut niin ihmeen helppoa lopetella fyysisesti.
Mieliala on jotenkin niin raukean rauhallinen ei minkäänlaisia vapinoita ja levottomuutta vaan syvää rauhaa ja tietoisuutta siitä, että tämä päivä on ollut hyvä ilman alkoholia ja aamulla ei ole krapulaa.
Itse join 16-vuotiaasta n. 30 vuotta. Viime kesänä elokuussa jokin naksahti. Päätin, että nyt on kiintiö täynnä. AA:ta en ole tarvinnut. Oma päätös riitti. Toistaiseksi olen ollut juomatta, eikä tee edes mieli. Hemmetin hyvät fiilikset. Toivon voimia myös toisille.