Voisitteko jo välillä kertoa hyviä puolia lestadiolaisista?
Hyvät uutiset
Huugo
8823
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
-------------------------------------
oletko se sinä? viitaten keskusteluumme:)
ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, ei enempää, ei vähempää.
Vrk on simpsakka täti =)
Vlm asiallinen ja hyvähermoinen keskustelija
Vakas joskus vähemmän asiallinen =)
Hah!Me ollaan parhaita!!(Ton laitoin kiusax, joku koht kihisee kiukust, no joo)
Olen saanut kokea seuroissamme VAHVAA Jumalan rakkautta ja sellaista aitoo välittämistä ja sellast uskonystävilt. Ja Jeesuksen oppi.
lestadiolaista?
Ovathan he onnellisia, tyytyväisiä pohjimmiltaan, mutta monesti arkielämän paineet vie mielen alamaihin. Nykyajan ihmiset (uskovaisetkaan) ei osaa olla tyytyväisiä osaansa... lasten parissa, sairaana, yksinäisenä, jne...monesti valitus päällimmäisenä.
Mutta on onnellisia... vanhan mummon tuikkivat silmät...
Ja noi edel. viestissä mainitut henkilötkö vaan ovat lestadiolaisia...vlm, vrk, vakas... (?!??!!)miksi heidät otettiin esiin, ovatko he suosittuja, puhuvatko asiaa?
Olen uusi täällä...
Onnellista päivää!!
...Meinaavat unohtua aivan liian usein ja onhan niitäkin aivan varmasti...
Hmm....
Ei vaan just nyt tule mieleen....
Ei vaitiskaan tuo oli leikkiä:) Hyvät puolet ovat samoja, kuin missä tahansa suuressa joukossa, missä on tuikat käyttäytymisnormit ja kova sosiaalinen yhdenmukaisuuden paine. Se luo turvallisuuden tunnetta. Ei tarvitse ajatella vaikeita kysymyksiä omilla aivoillaan, vaan riittää kun tottelet. Toisaalta on myös paljon kavereita ja tuttuja. Se on sellaista rikkautta, mitä monilta puuttuu.
Lisäksi lestadiolaisten keskuudessa ei juurikaan ole alkoholi tai huumeongelmaa. Myös fyysinen väkivalta näyttäisi puuttuvan, mitä nyt nuoriso joskus hieman nujakoi, mutta missäpäs ei.
Saa olla uskovainen...se on niin mahtava asia, etä kulkee ihan päällimäisenä elämässä, kun ruetaan totta puhuun. Jumalan lapsen osaa en vaihtas mihinkään...niin köyhä,mutta kuitenkin rikas(en puhu maallisuudesta). Tuntisin varmasti olevani ihan hukassa maailmassa(ei löytyisi paikkaa) ja elämässä(koska olen niin pohdiskeleva ihminen), jos siis minulla ei olisi tätä kaikkein kalleinta asiaa usko. On turva ja paikka maailmassa, minkä tuella jaksaaa kilvoitella kohti iankaikkisuutta tämän pahan ja irstaan maailman keskellä ja iloita pienistäkin asioista. Jos ei saisi käydä seuroissa, esim.ke,la ja su
...niin vaipusin varmaan ihan masikseen...kyllä sitä saa olla kiitollinen, ku muistas vaan aina ku mainaamarista turhasta....mutta kyllä mulla nytten on niin kiitollinen olo, ku eräs Rakas läheinenkin on vielä elossa ja matkatukena, vaikka hänen lähtönsä oli lähellä, mutta ehkä Jumala ei nähnyt vielä hyväksi häntä ottaa pois. Itkin ilosta kun kuulin, että toipuu. IHANaa!!!
pitää nyt kerranki iloita sydämen kyllyydestä, kun on äärettömästi aihetta... ja ihan ku tullu nuo aurinkoiset talvipäivät...ne on niin kauniita, kun maalauksesta! Olo on niiiin köyhä, Mutta Onnellinen!
Mutta kaikille teille muilleki, niin elkää kaivelko koko ajan niitä huonoja asioita esille, vaan nauttikaa elämästä, huomatkaa mitä kaikkea ympärillänne todella on..luonto, kenties ehyt koti, läheiset...ajatelkaa niitä kehitysmaiden lapsia, jotka kadulla elävät ja isänsä ja äitinäs ovat menettäneet..iloitaan kaikki kaikesta pienestä ja suuresta! Meillä on todella aihetta kiitokseen!
Hyvä puoli on ainakin se, että kavereita on ympäri Suomea. Ja kun ihmiset nykyään asuu joskus ulkomailla, niin onpa sitten sielläkin jokunen yöpaikka.