Ollessani nuorempi ja uskoin rehellisyyden
antavan anteeksi pettämiseni, niin olin täysin
väärässä. Jäi vuodenikäinen lapsi ilman
kokopäiväisää tunnustukseni johdosta. Suru oli
kolmelle ihmiselle turhan suuri moisesta
syrjähypystä, jolla ei sinänsä haluttu loukata
omaa vaimoa vaan "tilaisuus teki varkaan".
Nyttemmin elän uudessa avioliitossa ja edelleen
tilaisuus ottaa silloin tällöin otteeseensa ja vie
hetkeksi pettäjän tielle, mutta on täysin turhaa
tunnustaa tekosiaan vaikka sitä kuinka
perättäisiin, sillä jos haluaa pitään perheensä,
eikä halua pettämisellä kuin itselle hieman omaa
jännistystä, on täysin turhaan aiheuttaa haavoja
liittoon, mikäli se on sitä mitä arjelta haluaa.
Tuskin itsekkään haluaisin kuulla vaimoni
tunnustuksen pettämisestä, jos se on ollut vain
hetken huuma.
antavan anteeksi pettämiseni, niin olin täysin
väärässä. Jäi vuodenikäinen lapsi ilman
kokopäiväisää tunnustukseni johdosta. Suru oli
kolmelle ihmiselle turhan suuri moisesta
syrjähypystä, jolla ei sinänsä haluttu loukata
omaa vaimoa vaan "tilaisuus teki varkaan".
Nyttemmin elän uudessa avioliitossa ja edelleen
tilaisuus ottaa silloin tällöin otteeseensa ja vie
hetkeksi pettäjän tielle, mutta on täysin turhaa
tunnustaa tekosiaan vaikka sitä kuinka
perättäisiin, sillä jos haluaa pitään perheensä,
eikä halua pettämisellä kuin itselle hieman omaa
jännistystä, on täysin turhaan aiheuttaa haavoja
liittoon, mikäli se on sitä mitä arjelta haluaa.
Tuskin itsekkään haluaisin kuulla vaimoni
tunnustuksen pettämisestä, jos se on ollut vain
hetken huuma.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Tieto lisää
tuskaa, olen kuullut sanottavan. Omalla
kohdallani myös silloin tällöin tilaisuus tekee
varkaan, mutta jutut ovat aina vain pieniä
seikkailuja harmaan arjen keskellä, eivätkä
missään nimessä johda pitempään suhteeseen.
Vaikka arki kumppanini kanssa ei olekaan sitä
mitä haluaisin, en halua että eromme syyksi tulee
minun syrjähyppyni. Siitä kun saisi huonon
maineen iäksi.
Suhteemme ei ole toiminut enää pitkään aikaan,
mutta eroon tarvittavia voimia en ole vielä
löytänyt tarpeeksi. Keräilen voimia pikkuhiljaa
ja vielä joskus toteutan haaveeni omasta
elämästäni. Seikkailuista usein saan mielen
pirteäksi ja lisää voimia tulevaan koitokseen.
Hekumallisia seikkailuja sinulle jatkossakin!!
Pitäkäämme mielen virkeänä ja salaisuudet
ominamme!
Kyllä pienet hetken seikkailut tuo piristystä
pitkäksi aikaa, sillä tapahtumat alkavat usein
nopeasti ja tapahtumapaikat ovat mitä
ihmeellisimpiä, siispä on mitä kiikkustuolissa
muistella ;o). Usein ei jää edes mitään nimiä
saatikka puhelinnumeroita roikkumaan, kun on
molemmilla "seikkailu" päällä.
Nautinnollisia hetkiä itsellesi myös.
...on kuitenkin se vinha ero, että sinä
selvästi myönnät olevasi tyytymätön suhteeseesi ja
koko ajan "teet eroa" (jonka tiedän olevan vaikeaa
ja ottavan aikansa). Ongelmat suhteessasi ajavat
sinut seikkailemaan, niinkuin hyvin monen muunkin
- toiset eivät vain sitä myönnä tai halua nähdä.
Tsemppiä!
Luuletko ettei se ole kaikkien tiedossa, että
olet pikku lutka ja tyhmä sellainen vielä.
Samaa mieltä. Jos ei kumppaniaan halua loukata,
ei kannata kertoa, lystin voi pitää omana
tietonaan. Itse "petin" vähän aikaa sitten, tosin
suhteemme oli tällöin katkolla. Halusin vain
ja ainoastaan yhden illan seuraa, jota sainkin.
Nyt kun välimme taas ovat kunnossa, asia hieman
kirpaisee mutta en todellakaan aio hankkia
mielenharmia kertomalla asista.
Murheita kun tuppaa olemaan muutenkin, niin
jääköön tämä "aidan yli hyppy" minun
salaisuudekseni.
Tunnustan vain pakon edessä...jos sittenkään...
Aivan! Mutta mitä siinä voittaa? Menettää ehkä
jo hienostijatkuvan suhteen. Toki jokainen
omantuntonsa mukaan. Pettämisen tunnustaminen
on minulle viimeinen tunnustus minkä teen ja
senkin vasta, jos rysänpäältä jään kiinni.
Kaikessa muussa olenkin 99%rehellinen vaimolleni.
Ihanaa jatkoa sinulle "uudestisyntyneessä"
suhteessa.
..sitten yleensä olet naimisissa..!!???
..kun pidän perheestäni, mielestäni elän vielä
jopa rakkausavioliitossa. Mutta annan itselleni
hieman vapauksia 0-3 kertaa/v. Miksi jättää
tilaisuus käyttämättä jos se tuntuu hyvältä.
Koskaan en ole kyseistä aikaa vienyt perheeltäni.
Tietääkseni vaimoni ei ole pettänyt minua, mutta
en myöskään tiedä ystävä/tuttavapiiristä
montaakaan naista/miestä joka ei olisi
syrjähyppyä tehnyt, miksi omavaimoni olisi
parempi? jos on, hyvä niin, ja jos ei,niin
pitäköön omana tietonaan, kunhan ei tuo sitä
julki. Tietääkseni avioliittomme on kaikin puolin
tasapainossa.
..että siksi.
Niin, eihän se ole keneltäkään pois.
Niin kauan kun juttu ei tule päivänvaloon,
eikä kukaan siitä joudu kärsimään, niin
anna mennä.
Itse tunnen saaneeni itsetunnon kohotusta;
sitä jota en saanut vakisuhteessani joka
tosin OLI katkolla.
Oli suorastaan imartelevaa kuulla olevansa
taas kaunis ja haluttava ja ompahan mitä
mummona muistella :).
Ja kaikista tärkeintä siinä oli että tiedän
ettei juttu siitä etene, minuun ei oteta yhteyttä
eikä jatkoa seuraa.
...että hyviä ja kauniita sanoja ei ole ikinä
liikaa parisuhteessa... . Itekseni muistelen
kyllä yksin tv:n ääressä menneitä ja monesti
viinin kera, kyllä siitä hilpeänhyvämieli tulee.
ihanaa jatkoa sinulle
kyllähän ne muistelot viinilasillisen
(vähintään) vaatii !
Riippuu tieten siitä kuika paljon muisteltavaa..
Hyvää jatkoa myös itsellesi, ja
paaaaljon muistoja ;)
Menin pettämään poikaystävääni ja tunnustin sen
alkoholin vaikutuksen alaisena. Myöhemmin katusin
sitä kun tunnustin ja olen yrittänyt sanoa
poikaystävälleni että keksisin koko jutun. Hän ei
sitä oikein usko ja ymmärrän sen kyllä. Sain
meinaan aina kuulla siitä pettämisestä kun tuli
pienikin riita. Elikkä parempi on kun ei kerro ja
vielä parempi on kun ei mene pettämään. Eroaa
mielummin jos niin huonosti menee!
mä en usko että teillä on suhde mieheen/ vaimoon
kunnossa jos teidän täytyy mennä pettämään
toista. Itse en usko siihen kykeneväni. Olen
kyllä ajatellut etten ahuaisi tietää jos mieheni
tekisi syrjähypyn. Lasten kannalta olisi aika
ikävää. En varmaan pystyisi enää kunnioittamaan
miestäni sen jälkeen. Koska pettäessään myöskään
hän ei kunnioittaisi minua. Miettikää vähän!
itse en ole pettänyt senvuoksi, että menee
huonosti, vaan ehkä olen jakautunut persoona
siinä suhteessa, että koen tekeväni syrjähyppyni
vain itselleni, eikä sen takia ettenkö
kunnioittaisi vaimoani tarpeeksi. En ole tehnyt
sitä kostaakseni jotain vaimolleni.
Kuten varmaan itsekkin huomasit, että olisi
ollut parempi pitää mölyt mahassa, eikä
tunnontuskissa tunnustaa, sillä tuskin haluat
kuulla menneestä herjoja, joilla miehesi
voi henkisesti saada yliotteen eli ette ole
"pahassa" tasoissa.
Tuskin välität miehestäsi yhtään vähempää,
vaikka syrjähypyn teitkin, ja sen vuoksi
itse ajattelen että olkoon se musta- tai värikäs
muisto omasta itsestä.
Ero ei mielestäni ole mikään ratkaisu.
Toivottavasti aika parantaa haavat.
pettää jos ei halua ja enkä sano, että se on jokin
itseisarvo, mutta jos sen tekee pitää olla
riittävän vahva pitääkseen mölyt mahassa.
On toinen juttu, jos ei välitä, tai haluaa
aiheuttaa kriisin, jokaisen oma asia.
Ihmisillä on heikkouksia, kuka tirkistelee, suklaa
alkoholi yms... . Minun heikkous on, että
jos on mahdollsita saada viehättävää veirasta
naista, voin ottaa sen tilaisuuden onkeeni.
Käyn ravintoloissa, mutta minun ei ole pakko
saada sieltä "saalista", jos ns. vahingossa
tärppää ja hommaan on otolliset olosuhteet, niin
mikäettei...
Luulen kuitenkin, että jokaisella on omat
salaisuutemme, pitäkäämme ne myös.
Ootteko sattumoisin kuulleet väitettä että
ihminen EI ole yksiavioinen ?
Ja sanoisimpa että melko monipuolisen täydellinen
yksilö pitäisi olla että pelkästään vain ja
ainoastaan hänestä jaksaisi olla kiinnostunut
koko elämänsä.
Eihän se voi olla niin, eihän !
Parisuhteen rajat tekemisien ja tekemättä
jättämisien suhteen kartoittaa joka pari itse.
Henk. koht mielipiteeni tähän asiaan on:
Laaja laidun mutta tarkat rajat.
Voi tätä ihmispoloisten elämää.
Kun osataan arvostaa kaikkea
vasta sitten kun jo kaikki on
menetetty. Siis sitä omaa kumppania
lapsiaankin rakastetaan silloin yli
kaiken ja yhteinen kotikin tuntuu
niin rakkaalta.
Mutta miksi sinulle ei sitten yksi
riitä?
Oletko jollain tavalla kehittymätön
aikuiseksi ihmiseksi ja tarvitset
itsellesi naisseikkailuja joilla
pönkität miehuuttasi?
Onko sinulla oikeus leikkiä tuolla
tavalla myös toisten elämällä?
Oletko siis väärällä tavalla omahyväinen?
Muuten ei tilaisuus tee kenestäkään
mitään "varasta" niin kuin sanotaan
sen kummemmin. ITSE SINNE TILAISUUKSIIN
HANKKIUDUT SINÄKIN!
Paha saa palkkansa sanotaan jonain
kauniina päivänä kalahtaa sinullakin omaan
nilkkaan.
Metsästysonnea kuitenkin...sitähän sinun
"luonteinen" kuitenkin elämänsä tekee
syitä on vain helppo hakea muualta!
kenellekkään, jos oikein totta puhutaan? Kuka
miettii itsekseen että minkähänlaista tuonkanssa
olisi tai tuon, kuka katselee pornokuvia ja
kuvittelee olevansa mukana..., hmm pettämistä
ajatuksissa, vakavaa vai ei....
Niinkuin tuossa jo johonkin vastasin, että ei
pettäminen mikään itseisarvo ole, mutta jos
tulee kohdalle mikäettei, itse otan sen omana
kokemuksena, ehkä samanlaisena kuin joku nauttii
laskuvarjohypyistä tai vaikkapa joogasta, nekin
nautinnot koetaan pääsääntöisesti itselle.
kyllä meitä sellaisiakin ihmisiä on olemassa,
joille riittää yksi ihminen kerrallaan. usko
pois. todella ällöttäviä tekstejä nuo jotka juuri
luin. "petä petä mutta älä jää kiinni"
yököttävää.
kehoitus pettämään, ei niin, vaan kun varmasti
ikäväksesi tällaista maailmassa tapahtuu, niin
meistä jotka sen tekevät olkaamme tunnustamasta
tekoamme rakkaimmallemme...
minun mielestäni likaisia. mutta olkaa,
toivottavasti en tunne teistä yhtäkään.
..tuolla tavalla minäkin ajattelin
nuorempana. Olin melko ehdoton .
Sitä vaan kun elämä koulii niin ajattelutavatkin
muuttuu, ei enää jaksa vetää "pienistä"
hernettä nenään ja alkaa ymmrtää tätäkin
ihmisen sielun raadollisempaa puolta.
Tarkoitus ei ollut, hyvä plääh, että tämä
jutustelu loukkaisi sinua eikä ketään muutakaan.
Jokaisella meillä on oma totuutemme, eikö ?
Minä taasen olin nuorena kova hurjastelemaan, ei
paljon parisuhde tai muu sellanen painanu. Piti
olla hauskaa ja rankka meno. Aina vaan joku uus
mielessä. Aikaa myöten on ajatukset muuttunu ja
olen aika ehdoton näiden juttujen suhteen. Omassa
toiminnassani täysin ehdoton. Sitä kun näki sitä
kusetusta ja muuta paskaa tarpeeksi ja näki ne
kaikki pettymykset ja loukatun ihmisen epätoivon
niin alkoi ajatella asioita toisin. Monella oli
olevinaan hauskaa, mutta aika moni tais olla
vähemmän tyytyväinen sisimmässään, sillon kun
muut ei nähny.
Mutta tämä on vaan minun totuuteni. Vähän eri
järjestys kuin sulla, mutta näin se menee.
Olemmepahan saanet aikaiseksi hyvää asiallista
keskustelua asian tiimoilta, tosi mukava kuulla
mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Realisti poistuu viikonloppuvapaille ja toivottaa
kaikille sinkuille ja sitoutuneille hulvatonta
viikonloppua ja isoja sienisaaliita.
..jos metsään haluat mennä nyt niin takuuulla
yllätyt..
:) :) :) :) :) :) :) :) :)
minä olen 38-vuotias, on elämä minuakin koulinut.
jännä ajatus, että sitä mukaa kun ikää karttuu,
niin ihmisestä tulisi ilman muuta jotenkin
mädempi. onneksi se ei pidä paikkaansa jokaisen
kohdalla. ei tuo keskustelu minua sinänsä
loukkaa. jokainen tyylillään. ihmetyttää vain,
että maailma on väärällään mahdollisesti
uskollisille kumppaneilleen uskottomia ihmisiä.
yäk.
mädempi? Ei ihmisen mielipiteet tee meistä
välttämättä mitenkään mädempiä, vaan annamme
itsellemme hieman liikkumatilaa, jotta olisimme
tyytyväisiä itse omaan elämäämme. Rauha sille,
jonka vakaumus pitää hänet kaidallatiellä, mutta
jokainen tavallaan tyytyväinen..
Itselleni on iänmyötä tullut siis
avarakatseisuutta elämään ja sen tuomiin
haasteisiin.
no juuri tuotahan minä tarkoitan.
avarakatseisuuskin kuulostaa sanana tosi
positiiviselta. mutta, kun sitä käytetään tässä
yhteydessä, se on kaikkea muuta. ihmisistä on
siis ihan ok. pettää puolisoa tai kumppania, jos
ei vaan jää kiinni. en todellakaan usko, että
pettäminen olisi ok. sen petetyn mielestä. no,
pettäkää ihan niin paljon kuin haluatte.
toivottavasti teitäkin petetään. yäk.
on ainoa mikä sinua kiinnostaa, kiihottaa ja
saa sinut syttymään??? Hänkö on aina kaiken
seksuaalisen ajattelusi kohde, ei siis kukaan
muu koskaan tai milloinkaan??
ajattelun kohde ja itse akti - etkös tiedä, että
ne ovat ihan eri asioita. tottahan jokainen voi
nähdä ihmisen, joka on kiinnostava. ei silti
tarvitse ryhtyä mihinkään. ei tarvitse edes tehdä
mieli mitään sen konkreettisempaa. ei minulla ole
tarvetta hypätä sänkyyn kaikkien viehättäviksi
katsomieni kanssa, usko pois, sellaisiakin
ihmisiä on olemassa kuin minä. mutta ei
ilmeisesti sinun tuttujesi joukossa. yäk.
miksi seurustella, jos oman kumppanin lisäksi
niin moni muu kiihottaa niin mahdottomasti, että
on sänkyyn hypättävä? ja oman kumppanin selän
takana? mietipä sitä.
No ei kait se nyt ihan noin mustavalkoista ole
että kaikkien mahdollisten ja halukkaiden kanssa
hyökättäisiin sänkyyn heti tilaisuuden tullen.
Ja olen edelleen sitä mieltä että vain yksi
sadasta pariskunnasta onnistuu olemaan
kiinnostuneita vain toisistaan läpi elämänsä.
Jos elät sellaisessa liitossa, ole tosi
onnellinen ! Olet saanut lottovoiton !
no ei kai onnistukaan läpi elämän, en ole
sellaista väittänytkään. olen itse aikoinaan
eronnut, sillä silloin voi toki erota, jos alkaa
tehdä mieli muita. on todella epäkunnioittavaa
kumppania kohtaan, jos häntä käy pettämässä selän
takana. ei se kumppani siitä kuitenkaan pitäisi.
ihan turha väittää, että se piristäisi suhdetta,
se piristää vain sitä pettäjää se pettäminen.
miksi ylipäänsä olla vakisuhteessa, jos toiset
kiinnostavat samanaikaisesti niin kauheasti, että
niiden kanssa on mentävä sänkyyn. pettäjät ovat
mätiä.