Makuasioista ei kannata kiistellä, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää millä perusteella valitsette talonne rakennusmateriaalin?
Lompakko sanelee varmaankin monesti ratkaisun puutalon hyväksi, mutta kaikki eivät silti rakenna kivitaloa vaikka olisi varaakin (ja onko se edes aina kalliimpikaan?).
Itse rakensin puutalon kun "se tuntuu jotenkin lämpimämmältä". Toisaalta puutalon natiseva välipohja kallisti vaakakuppia kivitalon puoleen. Puutaloon ollaan kuitenkin tyytyväisiä, mutta haave kivitalosta jäi kuitenkin elämään...
Eli, miksi valitsit puutalon/kivitalon ???
Lompakko sanelee varmaankin monesti ratkaisun puutalon hyväksi, mutta kaikki eivät silti rakenna kivitaloa vaikka olisi varaakin (ja onko se edes aina kalliimpikaan?).
Itse rakensin puutalon kun "se tuntuu jotenkin lämpimämmältä". Toisaalta puutalon natiseva välipohja kallisti vaakakuppia kivitalon puoleen. Puutaloon ollaan kuitenkin tyytyväisiä, mutta haave kivitalosta jäi kuitenkin elämään...
Eli, miksi valitsit puutalon/kivitalon ???
Vastaukset 40
Vanhimmat
Puutalo tuntuu jotenkin lämpimämmältä. Kuulostiko tutulta?
Siihen on myös helpompi kiinnittää kaiken mailman juttuja. Muutoksetkin on helpompia; Niinkuin ullakon luukun suurentaminen talon päädyssä.
Puutalossamme ei ole natisevaa välipohjaa, koska se on yksikerroksinen.
Siporex-talo. Valintaan ei vaikuta mitkään järkisyyt, vaan pelkkä tunne.
Kivitalo pitää olla, se on turvallisemman tuntuinen. Ja Siporex pitää olla, kun se hengittää - ilman, että edes todella ymmärtäisimme, mitä hengittäminen tarkoittaa.
Ei kai näissä asioissa järjellä tai investointilaskelmilla ole mitään tekemistä?
"Ja Siporex pitää olla, kun se hengittää"
Ei voi olla totta!?! Ihanko tuon mainoslauseen perusteella teitte talovalinnan? Onneksi olkoon! Se on hienoa, että otetaan rahat pois tyhmiltä!
Älä sekoita kahta asiaa.
Miten muut ihmiset tekevät näitä valintoja? Enpä juurikaan ole nähnyt investointilaskelmia takaisinmaksuaikoineen ja jäännösarvoineen... Kaikki valinnat yleensäkin perustuvat tunteeseen.
Lisäperusteena meidän valintaamme voisin mainita Jämerän jumalattoman hyvän talokirjan. Jolla ei tietenkään ole juuri mitään tekemistä itse tuotteen kanssa.
Valitsimme kivitalon, koska:
-miellyttää enemmän silmää
-energiataloudellinen, tasalämpöinen, 'huoltovapaampi'
-itsetehtynä melkein samanhintainen puutalon kanssa
Sipo talo.
itse tehtynä helpoin.
Hinta oli halvempi kuin esim kastellilla.
(VOIN PERUSTELLA TARKKAAN JOS JOTAIN KIINNOSTAA).
Henkittävyys juttu pitää kyllä paikkaansa, se on sen verran huokoista jne.
Tosi helppoa muokata jne. saha käteen vaan ja menox.
Kiinnityksistä kaikki aina vauhkoo että niin vaikeeta jne. no tiileen,betoniin jne muihin tarvii aina probbu jokatapauksessa. puutalossa se tottakai on helppo jos tietää mihin lyö. mutta siinähän voi taas tulla reikä höyrysulkuun!.
sen tiedän että kallein vaihtoehto jos ei itse tee, koska aika kauan se vie aikaa verrattuna siihen että seinät tuodaan valmiina tontille(on niitä kuitenkin rakennettu tehtaalla jo kuukausia:)
Pelkkä 1kw lämmitin tällä hetkellä 1 kerroksessa. ikkunoissa pelkät 2x muovit ja lämpö pysyy plussan puolella.
muokattavuushan jälkeen päin on helppoa sipossa.. tottahan se on että kantaviin jne ei voi koskea mutta ei voi puu talossakaan.
Esim lasitiiliä voi lisätä melkein mihin vaan max 40cm koloi (kantavissakin) ja paljon jos seinässä vielä palkki.
voiko puutalossa tuollaisia jälkeenpäin tehdä? höyrysuluthan siinä menee.
>>>>
Sipo talo.
itse tehtynä helpoin.
Hinta oli halvempi kuin esim kastellilla.
(VOIN PERUSTELLA TARKKAAN JOS JOTAIN KIINNOSTAA).
>>>>>
Pistäppä tänne hintatietoutta, varmaan monia kiinnostaa, koska rahahan se viimekädessä ratkaisee !!!
sen verran huokoista...kivihän on huokoista niinkun kaikki tiedämme ;) Sovitaanko vaikka niin että kun puhutaan kivitaloista joka on leca,lammi ja täystiilitalot ja jätetään tämä kategoriaan huokoinen sipoharkko omaan lokeroonsa niin ei tule väärinkäsityksiä..helppo muokata ..aivan sitähän voi muokata vaikka pystytyksen jälkeen on se niin huokoista..että se siitä kivitalo fiiliksestä..
Sovitaanko niin että kun puhutaan kivitaloista, niin tarkoitetaan rakenteita joita löytyy esim Turun- ja Olavin linnasta. Eli metri oikeaa kiveä.
Lammin talon materiaali ei paljoa eroa 60-luvun betonihirviöissä käytetystä (mikä on kunto tänäpäivänä) ja tiilethän ovat kuivattua perunapeltoa......ja vielä villa välissä.
laittaa lasitiiliä mihin kohtaan vaan seinissä.
Höyrysulkua ei tarvita sen lasitiilen kohdalle, se pitääkin pääsääntöisesti poistaa.
...millaisessa itse asut???
Miksei Sipo-talosta voi puhua kivitalona, kyllä minun mielestä pystyy. Itse olen aloittamassa keväällä rakentamaan kivitaloa, en tosin Siporexista.
Jollei Siporexista tule kivitaloa, niin mietipä Jukka-taloa, jossa on tiilivuoraus. Siinähän törmää puuhun ekan kerran vasta kattotuoleissa ja silti sitäkin kutsutaan puutaloksi. ;o)
Valmiiseen taloon astuessa ei huomaa, onko aines lammi, leca vai siporex (paitsi ehkä mittailemalla seinäpaksuutta); kaikissa äänetön jämäkkyys, ikkunat ei helise vaikka oven paukauttaa kiinni. Arkkitehtisuunnittelu ratkaisee lopputuloksen.
Sipon pehmeys on vain etu asennettaessa. Ja materiaali ehdottomasti ongelmaton 1-aines.
On se yksinkertaista.
...ei suinkaan Talo on pääasiassa betonia.
Tällä palstalla esiintyy vain kaikki tietäviä asiantuntijoita, joiden mielestä juuri heidän edustamansa materiaali tai rakennustapa on ainoa oikea. Jos joku väittää että täydellistä rakennusmateriaalia tai rakennetta on olemassakaan niin puhuu täyttä paskaa.
Jostain kumman syystä Kastellia, Siporeksia ja Älvsbytä haukutaan tällä palstalla mitä mielikuvituksellisimmilla väittämillä. Kertooko se jotakin näistä taloista vai juttujen kirjoittajien motiiveista?????
Juusolla taitaa olla huokoinen päänuppi. Tyylistä päätellen yksi kirjoittaja, monta nimimerkkiä. Kirjoituspalkkio tullee materiaalialennuksista tai myyntiprovisiosta (betonia yhdistettynä muoviin). Rakennusalan koulutus ainakin puuttuu, ymmärryksestä päätellen.
joo eli molemma tarjoukset ilman pystytystä.
sipolla mukana runko väliseinät ala,vali,ylä pohja, rappuset, saunanlauteet.
ja kastellin tarjous(voin laittaa tarkatkin tiedot myöhemmin(tarjous kotona)
siis kastellilla puhe ainoastaa 2 kerroksesta eli 1 kerros lecasta .
pelkkä 2 kerros, ei lattiaa(ontelolaatat)
ei ikkunoita, ei kattotiiliä.eli pelkät ulko ja väliseinät ja kattoristikot (niin että ei kattotiiliä)
ja hinnat : sipo 47k€
kastelli 29k€ joten arvaattekin jo minkä valitsin:) heh
niin huom vielä. 1 kerrokseen kuulu sipossa autotalli talonyhteyteen. (takareunaan maanalanen osa kuitenkin sipossa on lecasta .n. 1.5 m korkeudelle.
voin tarkastaa vielä sen kastellin tarjouksen jos jotakuta kiinnostaa.
Sovitaanko Juuso niin, että teet kivitaloiksi ehdottamiisi pytinkeihin leikkimielisen ajatustestin tulitikulla.
Mitä niistä jää jäljelle? Muovieristeet sulavat ulkoseinän sisällä, puurakenteinen yläpohja palaa. Paljon ei jää massiivisesta kivitalostasi jäljelle. -Minua ei saa tähän halpaan mukaan.
Itse pidän kyllä varaavaa massaa lähinnä huonona ominaisuutena. Massa tarkoittaa muutkoksen hitautta ja lämmitysasioissa se on yleensä epätoivottu ominaisuus.
Ajaako joku työ- ja kauppamatkat kuormurilla, siksi että siinä on massa ja se kulkee siksi tasaisemmin.?!?!
Teltta on semmoinen mukavan kevyt rakenne. Ei suotta varaa lämpöä.
Ihan oikeasti, nimenomaan muutoksen hitaus on hyvä asia. Lämmön tulisi pysyä vakiona 19 - 21 astetta. Jos on vaikka hellettä, asumus ei saisi lämmetä - silloin hitaus on hyvästä.
Asuminen on vakautta, paikalla pysymistä. Kauppamatka on liikennettä, muutosta.
Jos haluttaisiin tehdä mahdollisimman lämpötaloudellinen talo, niin se pitäsi tehdä hyvin eristävällä varaamattomalla materiaalilla ja lämmityksen pitäsi olla nopeastei reagoiva ja tarkka.
Talo styroksista ja lämmitys säteilylämmittimillä.
Lämpötilan pudotus tapahtuisi mahdollisimman lyhyessä ajassa, samoin lämpötilan nosto. Huonelämpöjä voitaisiin ohjata termostaatilla ja liiketunnistimilla. Kun huoneessa ei ole ketään, lämpö lasketaan alas ja nostetaan taas ylös, kun huoneeseen tulaan.
No käytännössä ei taideta edes haluta yrittää rakentaa moista.
Valinta tehtiin savimaaperän kantavuuden
takia suhteessa perustamiskustannuksiin
ja koska keveää puuta on niin helppo työstää.
Kivitalon 30 paalua olisi maksanut 7560 € enempi
kuin 12 paalua puutalolle. Paalutus-syvyys 12 m.
Puutalo on nopeampi pystyttää kuin harkkotalo.
Harkkotalossa menee betoniin noin 110 €/m3
pumpattuna esim. 120 l/m2 per EPS-valoharkko.
Rappaus maksaa kai noin 50 €/ seinä m2 ?
Puuverhoilua taas saa 10€/m2 ulkoseinään.
johan sattui arkaan paikkaan. Eipä ollut tarkoitus loukata siporakentajia eikä talojakaan.Tuskin niissä mitään vikaa on, mielipiteeni on vain se että minun mielestäni en vakuuttunut "jämeryydestä". Ja mitä huokoisuuteen
tulee lainasin vaan M_K :n tekstiä helposti muokattavuudesta kun se on niin huokoinen.Mitä siitä sitten..eipä juuri muuta kun " se koira älähtää johon kalikka kalahtaa"
Alkuperäinen kysymys taisi kuulua, että millä perusteilla Sinä valitset rakennusmateriaalin?
Niin että kerropa?
tulee kellari 2 kerrosta päälle,joten lammista kannattaa tehdä..saa samalla materiaalilla koko hoidon niin sanotusti.
Suo anteeksi, mutta minä en usko että sinä olet rakentamassa yhtään mitään.
Vai yhtä materiaalia: valuharkkoa, styroxia, laatikoittain spu-vaahtopurkkeja, hakoja, juotosbetonia, pysty- ja vaakarautaa, muottilaudoitusta, aukkoprofiileja, valupalkkeja, ontelolaattoja, polyeteenimuovia, painekyllästettyä puuta, kipsilevyä, puuparrua, mineraalivillaa (400 mm?!!!)
Minä perehdyin viime syksynä rakenteeseen hieman tarkemmin ja jätin ostamatta. -Onneksi markkinoilla on kivitalojakin.
mulle on kuule ihan sama mitä sä uskot. Rouva on vaan hyvä ja rakentaa vastaavan ensin kellarin lammista ja sitten sipoa jne..jne..sitä kun et siposta tee uskot tuotteeseen miten paljon tahansa. Tuskimpa se on sen helpompaa.Helpoksi en projektia väitä jo yhden lammi talon tehneenä.
Pyöreitä ikkunoita ja monikulmaisuuksia on lammissa hankalampi toteuttaa ,vaatii enemmän työtä mutta niinkun aikaisemmin oli jo puhe sipoa on todella helppo työstää mutta kunnon kivitaloksi en sitä miellä ja sillä siisti. .ja mitä raudoitukseen tulee ja valamiseen lammin kohdalla..niin ei ole ainakaan pois kestävyydestä.
Kerro ihmeessä omasta projektistasi,"ammattitaidostasi" ja vinkeistä olisi varmaan hyötyä monelle ;)
Juuso, lue nimim. Siporexin vastaus. Hän oikeastaan vastasi puolestani. Me tilasimme talopakettimme viime syksynä. Meille valmistuu rinnetalo maalle, ja kellarikerroskin on siporexia, ulkoseinät tehtiin nimittäin siporexin maanpaine-elementeistä. Ne kun tulivat Leca-kellaria halvemmaksi! Betoniharkkoja emme edes harkinneet.
..me kaikki olemme tyytyväisiä ratkaisuumme nyt..siis
palaillaan 15 vuoden jälkeen taas astialle ja katsastellaan tilanteet uudelleen. Meille ei kyllä lammimyyjät kertaakaan mollaanneet siporexia
eivät kommentoineet mitään,niinkun ei kuulukkaan.Mutta kyllä minua hieman edelleen huolestuttaa että ihmiset tekevät materiaalivalinnan pelkästään kauniin talo-oppaan perusteella ja tuntevat kivitalon turvaa "jämerä"sanan alla. Ne ovat kaksi eri materiaalia ja varmasti näin ensiksi hyviä molemmat mutta niinkun sanoin aika näyttää....Se mitä sanoit siporexin maapaine-elementeistä,niistä en tiennyt..helpottaa huomattavasti. Osaltani asia on nyt loppuunkaluttu ,joten se siitä.
Hatarat ovat valintaperusteet olleet, jos valitun materiaalin ratkaisi se, että kilpailijan ammattitaidoton myyntitykki oli sitä haukkunut. No, hyvä jos olet kuitenkin siitä huolimatta tyytyväinen valintaasi.
Minun ei tarvitse odottaa 15 vuotta, koska valitsemani rakenne on ollut käytössä jo 70 vuotta.
Sandwich-betoniseinistäkin on kertynyt kokemusta ja tämän pohjalta valmistaja määrittelee tuulettamattoman rakenteen käyttöiäksi 50 vuotta.
Jos betoni huokoistetaan pakkasenkestäväksi ja rakenne tuuletetaan, päästään pidempään käyttöikään.
juuri tämän paska hometalojen elinkaaren.
Eihän iso paha susikaan saanut puhallettua veli pontevan taloa nurin.
Itselläni oli vaihtoehtona Lammi tai Siporex 5 v. sitten. Siporex myyjä esitteli asiallisesti rakenteiden ominaisuuksia ja paneutui aidosti asiaan eikä ottanut erityistä kantaa kilpailijaan muuten kuin toteamalla että se on myös vaihtoehto. Lammi myyjä keskittyi heti alusta mollaamaan kilpailijaa kun kuuli sanan siporex. Mm. kellumisesta ja lusikkajutuista, eikä edes tajunnut myydä omaa tuotettaan muuten kuin vertaamalla sitä esim.kaivonrenkaiden kestävyyteen. Vain myyjän tavasta toimia päättelin että siporex täytyy olla ylivoimainen kun kilpailija antoi sille noin suuren huomion.Kilpailijoita haukkumalla myyjä yleensä yrittää peittää oman tuotteensa huonoja puolia. Tilasin Sipon ja olen TODELLA tyytyväinen.
Rakensimme Helsinkiin, tiuhaan asutulle alueelle ja ostamamme tontti oli muutoin loistopaikalla ja kiva mutta kirvesvarren pituus ja laskeva rinne tekivät sen, että salaojavedet ja osa kattovesistäkin joudutaan pumppaamaan kadulle kaupungin verkostoon keruukaivosta. Onhan meillä varoitusvalot ja pallopadotusventtiilit mutta halusimme varautua siihen, että jos joskus vuosien/ vuosikymmenten kuluttua tulee vahinko ja rakenteet pääsee kastumaan voimme ne myös kuivata eikä rakenteet lähde mätänemään...
Itse kivivaihtoehtoja meillä oli täystiilitalo, ja harkoista siporex, lammi ja leca. Hintavertailukin oli vaikeaa koska asennusporukoilla oli eri hintoja eri harkoille. Eiköhän se mennyt mutu-tuntumalla : vastaavamestari sanoi, että täystiilitalo tulee kalliimmaksi ja hyvää muuraria voi olla vaikea löytää. Insinööriserkku haukkui Siporexin koska omassaan oli ollut kosteusongelmia kattorakenteiden kanssa, Leca tuntui kalliilta vaihtoehdolta. Valitsimme siis Lammin, josta ei vielä valittamista.
Meille tuli kellarillinen talo ja Siporex myyjä kertoi että heidän maanpaine-elementtinsä eivät ole hinnaltaa kilpailukykyisiä Lecan kanssa. Lecaharkoissa olisi taas pitänyt tehdä maanpaineseinät eri harkoista ja eristää ne. Lammilla taas samalla harkolla voi tehdä koko talon anturasta ylöspäin. Lammin työhinta olisi ollut puolet Lecan muurauksesta, mutta tehtiin itse ja säästettiin sekin raha.
Siporexin hylkääminen osottautui oikeaksi jo louhintatöiden alussa. Ennen louhintaa tehtävässä tarkastuksesta naapurostossa olleesta Jämerästä löytyi melko paljon halkeamia (puoli vuotta vanha talo). Louhinnan aikana halkeamia tuli lisää ja vaativat louhijalta korvauksiakin, mutta ne todettiin perusteettomiksi, koska halkeamat ovat kyseisen materiaalin ominaisuuksia.
"... koska halkeamat ovat kyseisen materiaalin ominaisuuksia."
Naapurilla tuli tippa silmään.
ehkä ei, mutta syy halkeiluun on rakennusvirhe, joista mieleen tulee kuvauksessasi kutistumaterästen puuttuminen tai vajavainen limitys jatkoksissa. rakennekuvia pitäisi seurata.
En ole vielä rakentanut enkä muutamaan vuoteen alakaan, mutta kiinnostunut olen ja vaihtoehtoja mietiskellyt jo nyt. Ottakaa kantaa ajatuksiini, löytyypä kaikupohjaa tai ei!
Periaatteellinen päätös kivitalosta on tehty, naisväellä oli asiasta vakaa mielipide ja minun tehtäväkseni jää päättää rakennusmateriaali.
Ensin innostuin eristetyistä kevytsoraharkoista; helppoa ja vaivatonta, omatoimirakentajana uskoisin saavani rungon kasaan palkkaamatta työvoimaa.. Sitten luin rakennusmääräyksiä, joiden mukaan ulkopinnan ja lämmöneristeen välillä on oltava vähintään 3 senttiä tuuletustilaa.. Muhiiko uretaanieristeen ja sorarakenteen välissä homepommi?
Siirryin siporex-miehiin: yksirakenteinen, ilman muovirakenteita-->kosteus pääsee haihtumaan kunhan ei pinnoita lateksimaaleilla. Yksinkertainen ja varmatoiminen? Eksyin kuitenkin siporex-rakentajakurssille ja pelästyin materiaalin huokoisuutta: toisaalta helposti muovattavissa, toisaalta murenee kolhuissa... Onko seinien lämmöneristys riittävä?
Tällä hetkellä olen kallistumassa vanhanaikaiseen tiilitaloon: tiilinen pintaseinä- eriste -kantava tiiliseinä... Ulkopinnan ja eristeen väliin voi jättää reilut raot, tiili kestää ja hengittää... Hinta on kysymysmerkkinä, samoin tekeminen varmasti kestää kauemmin ja vaatii enemmän taitoa...
Mielipiteitä?
Siporex harkon ulkopuolelle julkisivuun tehty rappauskäsittely muodostaa todella kovan ja kestävän pinnan.Sisäseinien oikeaoppinen tasoitekäsittely mukaanlukien vahvistekankaat ja kulmavahvikkeet tekevät seinistä lujat ja hyvin kulutusta kestävät.Pintakäsittelyt oikeilla materiaaleilla ja ammattilaisten tekemänä muodostavat siporexista kokonaisuutena erinomaisen rakennusmateriaalin.Pystytysvaiheessa harkkoja on helppo työstää.Harkon yksiaineinen ja huokoinen materiaali oikein toteutettuine pintakäsittelyineen tekevät siporex-harkoista erinomaisen rakennusmateriaalivaihtoehdon.