niinkun voi, minä niin aina säälin itteäni.
tuossa juuri katselin kavereitani ja kun heillä on kaikki hyvin. niin helvetin hyvin. eikä minullakaan varmasti maailman huonoimmat oltavat ole, mutta tuntuu että jokaisella on paremmin.
katselimme kaverilleni uutta autoa, hänellä kun on siihen varaa, jopa vaihtaakin. minulla ei ole edes autokouluun ra´hoja.
kukahan minua joskus kuuntelisi. kun puhun siitä mikä minun mieltäni painaa, menevät muut vaivautuneeksi. olen se jolle kerrotaan, mutta jota ei uskalleta kuunnella.
huonompi homma, täytyy kai pistää apiksen itsesääli rullaa-piisejä soimaan ja syödä suklaata. soitella kavereille ja puhua turhista asioista.
tuossa juuri katselin kavereitani ja kun heillä on kaikki hyvin. niin helvetin hyvin. eikä minullakaan varmasti maailman huonoimmat oltavat ole, mutta tuntuu että jokaisella on paremmin.
katselimme kaverilleni uutta autoa, hänellä kun on siihen varaa, jopa vaihtaakin. minulla ei ole edes autokouluun ra´hoja.
kukahan minua joskus kuuntelisi. kun puhun siitä mikä minun mieltäni painaa, menevät muut vaivautuneeksi. olen se jolle kerrotaan, mutta jota ei uskalleta kuunnella.
huonompi homma, täytyy kai pistää apiksen itsesääli rullaa-piisejä soimaan ja syödä suklaata. soitella kavereille ja puhua turhista asioista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
onhan se kurjaa. itselläni on ollut myös samantapaisia ongelmia (olen hyvä kuuntelija, toiset taas eivät paljoa kuuntele minua) mutta toisaalta minusta taas sellaiset ihmiset ovat säälittäviä jotka eivät saa mitään irti elämän pienistä iloista vaan haukkuvat itseään koko ajan. en ole heitä vastaan mutta en kyllä hirveän mielelläni puolustakkaan...
Me ihmiset ollaan sellaisia. Aina ajatellaan, että oivoi, kun minä olen huono ja kaikki muut ovat parempia. Aina joku on parempi kuin itse, mutta itse on myös parempi kuin jotkut muut. Jos laulat hyvin, löytyy jostain parempi ja huonompi laulaja. Jos soitat hyvin pianoa, huonompi ja parempi soittaja löytyy jostain. Jne jne.
Ala ajatella sitä, mitä sinulla on, mutta mitä kavereillasi ei ole. Näin kuulin sanottavan eräässä ohjelmassa. Lapset marisivat vanhemmille, että heillä ei ole mitään ja heidän kavereilla on kaikkia kivoja ja jänniä leluja. Vaikka näillä marisijalapsilla oli varmasti joitakin sellaisia tavaroita, mitä ei muilla ollut.
Minustakin joskus tuntuu, että minä oon aina se, joka kuuntelee, mutta jota ei kuunnella. Tulee mieleen kysymys "Kuka minua kuuntelee?". Oikeesti monet ihmiset kuuntelevat. Sitä vain ei ajattele.. Kaikkien olisi hyvä omistaa kuuntelemisen taito, joka aika harvoilla on. Omista tunteistani minun on tosi vaikee puhua. Paljon helpompaa on kirjottaa paperille, mitä jostakin ajattelee. Kerran ajattelin: "Voi, kun menettäisin puhekyvyn. Sillon saisin kirjottaa paperille kaiken ja olisi helpompi puhua". En minä oikeesti tätä halua. Tykkään tosi paljon laulaa ja jos äänen menettäisin, miten sitten laulaisin.
Joo... Tässä taitaa olla asiaan liittymätöntäkin tekstiä, mutta eei se mittään =)