Ajattelin, että pyrkisin tänä keväänäjyväskylän yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja toinen pyrkimyskohde on lappeenrannan teknillinen yliopisto (energiatekniikka). Hämmästyin kun kuulin, etteti ainakaan jyväskylässä saa pääsykokeessa käyttää taulukkokirjaa tai laskinta!!! Millaisia ne tehtävät sitten on... tarkoitan että kai toi laskimen puuttuminen aiheuttaa jotain rajoituksia tehtäville, ja minkälaisilla arvosanoilla yleensä pääsee opiskelemaan matematiikkaa? Itselläni on kymppi matikasta mutta en kyllä todellakaa ole saamassa ainakaan L:ää ta E:tä yo-kokeesta M:kin voi tehdä tiukkaa. Matematiikka kuitenkin kiinnostaa.
pääsykokeet
micco
6695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En jaksa eritellä vastauksia noihin kaikkiin kysymyksiin. Sanotaan, nyt kuitenkin, että toi matikankymppi ja kiinnostus aiheeseen ovat sellainen yhdistelmä, että pitäis päästä noihin molempiin. Sisäänpääsykriteerit kyllä löytyy kyseisten laitosten sivuilta. Pääsykokeet ainakin korkeakouluun ovat luultavasti helpommat kuin kirjoituksissa. Pääsykokeet onkin sitten se ylivoimaisesti helpoin osa akateemista uraa. Se, että taulukoita ja laskinta ei saa käyttää kokeessa on myös jatkossa hyvin tavallista. Ja jos kerta laskinta ei saa käyttää, niin ei siellä mitään ylivoimaista päässälaskua ole luvassa.
"Hämmästyin kun kuulin, etteti ainakaan jyväskylässä saa pääsykokeessa käyttää taulukkokirjaa tai laskinta!!"
Tavallisella funktiolaskimella tai perusmallin graafisella laskimella et kokeessa kuitenkaan mitään tekisi, kun kysytään tarkkoja arvoja, funktioita, todistuksia ym. "Likiarvot on luusereita varten"...
Taulukkokirja on pannassa sen takia, että sitä et tule kuitenkaan saamaan käyttää valtaosassa yliopiston tenttejä. Ei ne peruskaavat niin vaikeita ole muistaa, että jos asian hallitset, et osaisi myös siihen liittyvää kaavaa.
"Millaisia ne tehtävät sitten on... tarkoitan että kai toi laskimen puuttuminen aiheuttaa jotain rajoituksia tehtäville"
Juu, likiarvotehtäviä ei käytännössä ole. Jotain Newtonin iteraatiota siis tuskin kysytään. Tietenkin sellaisia likiarvotehtäviä voi olla, joissa idea nimen omaan on likiarvon määrittämisessä käsipelillä.
"ja toinen pyrkimyskohde on lappeenrannan teknillinen yliopisto (energiatekniikka)."
Muistaakseni TKK:n (ja myös LTY:n) pääsykokeessa saa käyttää funktiolaskinta, mutta eihän siitä ole hyötyä kuin likiarvotehtävän loppuvastauksen saamisessa. Kokeessa voi olla annettuna joitain kaavoja ja luonnonvakioita, joita lukiolaisten ei oleteta osaavan ulkoa (esim. tyhjiön permittiivisyys tai irridiumin moolimassa).
Energiatekniikka oli ainakin muutama vuosi sitten, kun itse hain TKK:lle, niitä osastoja, joille pääsi helpoimmin. Ei sinulla pitäisi olla ongelmia päästä sinne, kun kerran matikka on lukiossa 10.
"Itselläni on kymppi matikasta mutta en kyllä todellakaa ole saamassa ainakaan L:ää ta E:tä yo-kokeesta M:kin voi tehdä tiukkaa."
Miten ihmeessä? Jos olet kaikilla kursseilla osannut asiat kympin edestä, ei ylppäreissä pitäisi olla vaikeuksia L:n saamisessa. Tietenkin pahojen huolimattomuusvirheiden takia se saattaa lipsahtaa E:ksi, kuten minulla meinasi käydä...
"Matematiikka kuitenkin kiinnostaa."
Yliopistolle *on* helppo päästä lukemaan matematiikkaa, koska pyrkijöitä on vähän. Jonain vuosina matikan magnalla on päässyt suoraan sisään ilman pääsykoetta - en tosin muista, mihin yliopistoon.
likiarvot on insinööreille ei tarkkoja arvoja käytännössä tarvita...ei kaikkia laskuja voi edes ratkaista muuten kuin tietyllä tarkuudella.
"likiarvot on insinööreille"
Alkuperäinen kirjoittaja puhui matematiikan kokeista. Kun insinöörit tekevät laskelmia, ei kyseessä ole puhtaan matemaattinen tilanne. Heti kun siirrytään fysiikkaan ja mukaan tulee luonnonvakioita, kokeellisesti määritettäviä asioita, arvioita ym., niin totta kai laskelmasta saadaan ulos vain likiarvoja. Tietenkin näitä vakioita ym. voidaan merkitä (ja yleensä merkitään) symbolein, jolloin likiarvoa ei tarvitse ottaa, ellei sitä välttämättä tarvita johonkin.
"ei tarkkoja arvoja käytännössä tarvita..."
Tuota nyt en oikein ymmärtänyt.
"ei kaikkia laskuja voi edes ratkaista muuten kuin tietyllä tarkuudella."
Ei tietenkään, olenko väittänyt jotain muuta? Pointtihan oli kuitenkin se, että jos yliopiston matematiikan pääsykokeessa evätään laskimen käyttö, ei varmastikaan lasketeta tehtäviä tyyliin integroi 1:stä 2:een (e^x)/x dx.
Lukiossa pitkä matikka 9, kirjotuksista tuli b. Että näinkin voi olla. Riippuu niin paljon opettajasta.
Mulla on vähän samanlaiset pelot. Meidän opettaja on tosi huippu tyyppi joka osaa selitttää asiat hyvin mut se korottaa joskus numeroa liikaakin "plussa pisteillä", joita saadaan tuntiaktiivisuudesta, esim. mun kaverilta se nosti kasin kymppiin, tosin tällainen on harvinaista, sillä yleensä maksimi korotus on ysistä kymppiin. OLen kyllä saanut kokeista kähes aina kiitettävän, mutta kyllä ne yo-tehtävät on vaikeita. olisi pitänyt laskeskella vielä omalla ajalla enemmän aikoinaan niin nyt olisi asiat paremmin hallusa.