tyttöystävän menneisyys

aikaisemmat suhteet eivät saisi vaikuttaa nykyiseen suhteeseen jos vaikuttaa niin suhteessasi kaveriisi on jotain pilalla tai et ole sitä vielä itsellesi sisäistänyt mitä kaveriltasi odotat . kun olette vielä nuoria niin kasvakaa yhdessä niin opitte tuntemaan toisenne paremmin . ei sitä muuten voi elää yhdessä jos toinen ajattelee menneisyyttä . olen sitä mieltä että kummankin menneisyys on oma asia , voitte kyllä keskustella siitä niikuin pitääkin mutta järkevästi ja asialinjalla että ei tule mitään kaunoja jotka myöhemmin sitten purkaantuu "kuitenkin" väärällä aikaan , oikeaa aikaa ei sellaisille asioille olekkaan , kuitenkin parempi nyt kuin joskus myöhemmin .

Hei onthree!

Viestisi ensimmäisen kappaleen luettuani olisin voinut lyödä vetoa, että olen kirjoittanut sen itse. Minulle nimittäin tapahtui hiljattain sama asia ja kirjoituksestasi päätellen olen vielä samanluontoinen ihminen kuin sinä:)

Kieltämättä muutama päivä meni itsellänikin mietiskellessä. Olo oli aika paska ja mitä enemmän sitä ajattelin sen paskemmaksi olo muuttui. Ainoat neuvot minkä sinulle voin antaa on puhuminen, Puhuminen ja PUHUMINEN!

Puhu tyttöystäväsi kanssa ja kerro miltä sinusta tuntuu. Jaa ajatuksesi ja tunteesi hänen kanssaan. Veikeaahan se voi olla, mutta takaan että varmasti helpottaa. Itse aikani ajatuspainia harrastettuani otin rakkaani syliini ja kerroin hänelle mitä ajattelin ja millaisia mietteitä päässäni oli tämän jälkeen liikkunut. Parisen tuntia siinä meni jutellessa ja kyllä kannatti, suhteemme otti ainakin suuren askeleen eteenpäin.

Tyttöystäväsi menneisyydelle et voi enää tehdä mitään. Aino mitä voit muuttaa on suhtautumistasi siihen. Tiedän, ettei se ole välttämättä helppoa mutta yksin se on vielä huomattavasti vaikeampaa.

Veikkaisimpa että suurin osa maailman ihmissuhteista päättyy siihen, etteivät kumppanit osaa puhua toisilleen. Tästä lähtien en itse ainakaan aio sitä virhettä tehdä. Ja vaikka tekisinkin, niin onneksi helluni on maailman ihanin ihminen ja puhuttaa vaikka väkisin jos huomaa että minua joku asia vaivaa tai ahdistaa :)

Keskustelu voi auttaa kuten jo mainittiin.
Jatkuva asiankäsittely taas voi pahentaa
välejänne. Hän tuskin haluaa (ja tuskin sinäkään)
koko ajan muistella menneisyyttään. Voit vaan
hyväksyä. Olin joskus teininä paskana kun
silloinen tyttöystäväni oli _melkein_
harrastanut seksiä jonkun kanssa laivalla.
Myöhemmin tuo nauratti mutta arvaa millainen
shokki oli pari vuotta myöhemmin kun sain tietää,
että silloiseni oli nainut n. 40 kanssa jo
alle 18-vuotiaana.

Tyypillistä paskaa! Naisella on ollut suhteita aiemminkin se haittaa nykyistä miestä. Mutta mies tunnustaa itselläänkin olleen elämää ennen nykyistä, mutta sehän on eri asia hän on mies ja miehen kuuluu hankkia kokemuksia. Hei haloo onko järki kotona!!! Ei kokemuksia naisista voi hakea ilman naista. Naisesta tulee sen jälkeen "huono" mies vain sai kokemusta "puhdasta" morsianta varten joka on odottanut tätä valkoista ritariaan ompelemalla kapioita kotona, miehen opetellessa elämää naisen kanssa. Käy etsimässä luostarista itsellesi kaveria, mutta älä pety jollet ole tarpeeksi "puhdas", että kelpaisit. Miten voisit kelvata koska olet ollut muiden kanssa. Älä myöskään valita rukkasista vaadithan itsekin puhtautta.

Ne ajatukset ei katoa koskaan. Nyt pari vuotta takana ja enää en ajattele "niitä" asioita, mutta silti suhde on samassa oravanpyörässä kuin silloin, kun riitelimme asioista, jos tiedät mitä tarkoitan. Árvaas vaan onko nyt vaikea tilanne, kun on näin pitkällä.
Asia vain ei katoa, unohtuu kyllä, mutta jää silti alitajuntaan ja pysyy.

mitä tehdä jos itse on tyttöysävä rakkaalle joka ei ole aiemmin muiden kanssa ollut? olenko paha ihminen jos en muutama vuosi sitten tiennyt hänen tulevan elämääni ja annoin arvokkaiden asoiden lipsua käsistä..?nyt arvostan itseäni(niin tekee miehenikin), mutta tuntuu välillä että olen aliarvoisempi kuin hän,kun en ole ollut tarpeeksi kiltti nuorena.hän on ollut kiltisti kotona pelaamassa pelejä kun minä olen ollut hauskan pidossa. nyt kun olemme kohta kaksi vuotta seurustelleet,on menneisyyteni tullut liian painavaksi suhteeseen,se vaikeuttaa suhdettamme,emme saa mielen rauhaa, ajattelemme,että pitäisikö meidän pitää suhteessa tauko,vuosi tai jotain sellaista,että voisimme tutkia iteämme ja omia ajatuksia.itse pelkään ja itken monesti yöt,että jos oma rakas alkaa katumaan jos menemme naimisiin joku päivä.ja en ikinä aio erota,mutta mitä teen????!!!!
olen ollut niin maassa....tätä nykyä ajatukset ja mieli on pysynyt hyvänä arkisin,välillä kun alkaa mieltä painaan,ajattelen väkisin jotain muuta.en kestä jos joka päivä mietin pahoja asioita ja pelkään sellaisia,mitä ei meille ehkä edes tapahdu. olen rakastunut,liian rakastunut häneen!

itselläni AIVAN samanlainen olo nykyisestä suhteestani, paitsi että itse en ole niin kokenut. Olen myös miettinyt että mikä minua vaivaa ja saako vaivata

taitaa olla niin, että näitä ajatuksia vain tuppaa tulemaan itse kullekkin, itseänikin vaivaa moiset välillä, onneksi voin lohduttautua sillä, että kaiken jälkeen vaimoni valitsi juuri minut ja olemme onnellisia yhdessä.

Eli mun kokemuksia keinoista:

Missä mun mieli on, silloin kun tunnen mustasukkaisuuden paloa kehossa?

Ensinnäkin suosittelen kaikille mustasukkaisille, ja muutenkin ei mustiksille, että lukekaa sellainen kirja kuin: Havahtuminen, kirjoittaja:Anthony de Mello. Siinä kirjoitetaan hyvin, kuinka sitä rakastuu omaan päähänsä luotuun kuvaan toisesta, jossa näkee toisen tietynlaisena jne, ja rakastuu siihen kuvaan sitten. Samoin voi käydä siis toisinkinpäin, tajusin, eli niitä kuvia luo mustistelun ruokkimana, ja että kaikki, kaikki asiat on lopulta Omassa päässä ja kehon tuntemuksissa. Sen kun tajuaa, ollaan jo pitkällä. Eli jos tunnet mustasukkaisuutta, se tunne on sun kehossa, ei siinä kohteessa, vaikkakin se kohde laukaiseekin ärsykkeen. Ja pään ei oikeastaan tarvis olla mukana siinä tunteen roihussa.

Voitte kokeilla opetella ymmärtämään sen mustistunteen hetkellä, että se on kehossa tapahtuvaa roihuntaa, ja että se erittäin helposti siitä laajenee vieläkin pahemmaksi roihuksi jos annan sille vapaat kädet, ja että mieli ja kehon paha olo, voivat olla erikseenkin. Eli:

Ärsyke (esim. sana, exä tai mielikuva joka laukaisee mustistelun) ->
reaktio: kehossa roihuaa tuli ->
Vastakikka: Koita poistua mielesi kanssa tunteen ulkopuolelle, ts. eristää tunne kehoon, ja pitää pää kylmänä, ajatella järkevästi, että kyse on tunteesta, joka on sinun sisällä ja että sillä ei ole mitään tekemistä rakkaasi kanssa. ( Siis toki on, kysehän on exästä, mutta että se sun tunne on omassa kehossa tapahtuva, eli voit sen myös poistaakin.)

Tunnista syyt ja ongelmat:
Sitten suosittelisin (ehkä tuskallista) matkustamista omaan menneisyyteen, että löytyykö sieltä syitä liian kovaan mustasukkaisuuteen, oloon kun tekisi mieli oksentaa ja huutaa raivosta/itkusta. Itse löysin Erittäin monta tekijää, jotka vaikuttaa mun luottamukseen naisia kohtaan. Läheisriipuvaisuus, alkoholistiäiti/isä eronneet vanhemmat jne.. Käsittele niitä ja puhu vaikka rakkaasi tai muun lähimmän luottoihmisen kanssa niistä.

2 edellises suhtees opittua, nyt nykyisessä suhteessa ne oikeasti on toiminut erittäin hyvin.

Mielikuvien torjunta:

Miten pääse eroon siitä kuvasta, että kulta hommailee jonkun exän kanssa?
No tää on vähän vaikeampaa, sillä ihminen saattaa kierosti nauttia siitä tuskan tunteesta, ja että mielikuva ruokkii tunnetta, tunne ruokkii mielikuvaa ja mielikuvat kasvaa ja vain pahenee. Kaikki ollaan jollain tapaa masokistejä.

1:Koitin muuttaa mielikuvan 1. persoonaan, eli siirränkin tilanteen omaksi tilanteeksi, tyyppi joka tekee jotain rakkaallesi, onkin sinä ja että rakas tuleekin siitä siihen "kuvaruutuun" päin mistä hommaa katselet, kuiskaen sun korvaan, että rakastaa sua ja sanoo nimeäsi siihen lopuksi.

Toimii toisinaan, mutta voi olla hankala, kuva voi lipsahtaa helposti takaisin.

2: Vastamielikuva, eli korvaa kuva jollain toisella. ( mä oon omaksunut näitä kikkoja esim. meditoinnista ja unettomuuden hoidosta...mistäköhän se unettomuus johtuu...:)? )

Toimii, vaikka tuntuiskin typerältä aluks.

1: Luo kuva vaikka tykistä, tai muusta järeästä asearsenaalista.
Kun se paha mielikuva alkaa muodostua päässä, yksinkertaisesti ammut sen kuvan pois.

3.: laita silmät kiinni, näe siitä johtuva mustuus ympyränä/pallona, ja koita pitää se alue mustana, eli ilman mielikuvia. Toimii myös ton tykin kans, eli ammu kuvat ennen kuin ne tulee sun alueelle.

4. on upgreidaus:

kuvittele rakkaasi vaikka hääpuvussa jonkun himmeän rynkyn kanssa, iskien sulle silmää, (tän kun keksin, tuli vaan iso hymy huulille :D!) sanoen että se pitää susta huolta, ja kun se paha mielikuva on sieltä tulossa, kuvittele rakkaasi ampumassa se mielikuva rusinaksi tai pölypilveksi ja sen jälkeen vaikka pyyhkiä paha olo pois kehosta jollain pölyhuiskalla.


Helpotus on ollut puhuminen ja puhuminen ja puhuminen.
Erittäin tärkeänä oon pitänyt, että ymmärrän mustasukkaisuuden huonot vaikutukset suhteelle:
eli helposti yritys alistaa toinen omille ehdoille, että voit rakastaa häntä. (esim. hän saa mennä ulos vain sun kans jne...)
Aivopesu,
syyllistäminen, että kaikki olisi hänen vikansa.

Eli kun mustuus roihuaa ja tekee mieli huutaa kullalle, älä huuda, ota oma hetkesi ja eristä se tunne kehosta, tunnista se ja puhu sun olosta, ja mistä se johtuu.

Ei edes kannata aloittaa sitä toisen tekemisen rajaamista, siitä voi puhua, että ne tekemiset tuntuu pahalta, mut mihinkään ei toista saisi pakottaa, se vaan pahenee.

oon sanonut suoraan kullalle, että tarviin apua mustuuden ylipääsemiseks. ja että vaikka menen pois sillä hetkellä, toivon kuitenkin että hän tulee vähän ajan perästä sinne puhumaan.

Sanoin kullalle, että seuraavan kerran kun mustistelen ja meinaan unohtaa itseni, niin se saa luvan näpäyttää mua sanomalla että nyt on egotrippi ja että pidä pää kylmänä.